|
Tämä on hyvä kysymys! Pātañjalayoga-sūtran kohdassa 2.15 puhutaan siitä, kuinka kaikki kokemus voidaan nähdä kärsimyksenä (duḥkha) silloin, kun elämää tarkastelee erottelukyvyn (viveka) kautta. Tämä johtuu siitä, että maailmassa on jatkuvaa muutosta (pariṇāma), aiempien kokemusten jättämää vaikutusta (saṁskāra), sekä guṇien, eli luonnon kolmen ominaisuuden, välistä ristiriitaa. Kun tietoisuus saavuttaa selkeyden ja kykenee erittelemään todellisen luonnon asioiden näennäisestä luonteesta, se tunnistaa, että kaikki ilmiöt maailmassa voivat johtaa kärsimykseen, jos niihin kiinnittyy. Tällainen ymmärrys ei ole masentavaa, vaan vapauttavaa, sillä se ohjaa meidät kohti syvempää irti päästämistä ja todellisen rauhan etsimistä.
|
Näytä kirjoitukset