Ehtisikö joku ihana ihminen katsomaan mihin olen hukannut kirjeet. Olen etsinyt kaikki paikat ja ei vain löydy mistään. En enää keksi mistä voisin katsoa. Pää hajoaa. Luulin napanneeni kirjenipun mukaan lähtiessäni siskon luota töihin, mutta myöhemmin samana päivänä niitä ei enää löytynytkään mistään. Olenko tiputtanut kirjeet jonnekin vai laittanut ne niin hyvään paikkaan etten vain löydä???
Olen tosi kiitollinen jos joku ehtii katsomaan 

Evea, mistä kohtaa sen euroopan kartan löytää? Olenko vaan niin puusilmä kun en löydä 
Jos ihan suoran linkin voit laittaa niin olisin toosi onnellinen.

Minusta on tosi ihaltavaa, että nämä ihmiset ovat uskaltautuneet lähteä mukaan tuohon ohjelmaan. Niin helposti sitä saa hörhön leiman otsaansa, jos kertoo olevansa kiinnostunut jostain tuollaisesta. Varsinkin se mies oli tosi symppis. Kovin moni tuttuhan ei tiennyt hänen touhuista mitään. Olisi ollut kiva tietää miten esim. työpaikalla reagoitiin asiaan  Ohjelman otsikko ei nyt kauheasti kuvannut sarjaa, mutta kaikinpuolin ihan viihdyttävä pläjäys. Tykkäsin. Ihania ihmisiä.

Kiitos mahdollisuudesta kysyä.
1. Mihin työasioissa kannattaisi keskittyä ja miten edetä?
2. Onko S elämäni mies ja näetkö yhteistä tulevaisuutta? Lapsia?
3. Tulenko joskus kirjoittamaan kirjan?

Kiitos kaunis etukäteen!

Siis en minäkään astrologiasta tajua hölkäsen pöläystä, mutta voi kai sitä muustakin jauhaa  : Eikä välttämättä tarvi olla suurikaan porukka, voi kai sitä pienemmäsäkin mittakaavassa tapailla. Kahvi maistuu aina 
Jos joku kaipailee seuraa johonkin aktiviteettiin taikka sitten vaan siihen kaffitteluun niin huikatkaa...

Mitä?!? Eikö Helsingistä, Suomen metropolista, muka löydy ketään kiinnostuneita...
Mua ainakin saa nykäistä hihasta...

Osaisiko/ehtisikö joku katsoa näkyykö mitään muutosta mihinkään lähitulevaisuudessa?
Elämä on vähän tuhannen solmussa tällä hetkellä. Suurin ahdistuksen aiheuttaja on kämpän puuttuminen tai siis se, että sitä ei tahdo löytyä kirveelläkään. Olen muuttanut elämäni aikana monen monituista kertaa ja aina on uusi asunto löytynyt kuin itsestään. Nyt on ollut haun alla jo puolisen vuotta ja ihan toivottomalta tuntuu. Tämä tuo sitten hankaluuksia kaikkeen muuhunkin. Tuntuu että on riippakivi muille kun roikkuu toisten nurkissa "kakaroitten" kanssa. Ahdistaa niin vietävästi. Tekisi mieli melkein pakata kimpsut ja kampsut ja muuttaa ulkomaille...ainakin se asunto löytyisi sieltä helpommin 

Olen todella kiitollinen jos joku ehti vilaisemaan. Jos jotain muutakin näkyy niin antaa tulla vaan. Kiinnostaisi myöskin kuulla, että onko sutinat kohdillaan 

Ehtisikö joku katsomaan tätä minun asunto probleemaani. Hullummaksi vaan menee koko ajan. Odottelenko vaan kärsivällisesti että asia korjaantuu vai pitäisikö painaa kaasua ja vaihtaa maisemaa? Rahastahan kaikki on kiinni 

Entäs kun sydän pamppailee Marokon suuntaan?? 

Heipsan!
Liityn joukon jatkoksi minäkin
Mitäs tämä vuosi näyttäisi tuovan tullessaan? Onko suhde ulkomaalaiseen nuoreen mieheen pelkkää haihattelua? Entäs nämä asunto ongelmat, jäänkö vai muutanko?
Kiitos kaunis jos joskus ehdit vastaamaan. Oikein ihanaa vuoden alkua! 

No vuokralla ihan onneksi asun, että on helppo vaihtaa maisemaa jos niikseen tulee. En vaan jaksaisi millään alkaa etsimään uutta huushollia kun on pahin kiire töitten kannalta. Muutenkin stressivieteri kireällä. Plus että tykkään tästä maalaisidyllistä.
Maalta olen ihan kotosin, mutta sattunut nyt muutaman viimeisen vuoden kerrostalossa asumaan eli en nyt ihan uusavuton ole kaikkien systeemien kanssa mitä täällä joutuu säätämään 
Rajansa kuitenkin kaikella.

Huoh....
Toteutin kesän lopulla yhden unelmani ja muutin maalle keskelle ei mitään. Tykkään elellä "erakkona" eläintarhan kanssa, mutta jatkuvat ongelmat asunnossa ottaa tällä hetkellä NIIN aivoon. Olen alkanut miettiä, että yrittääkö yläkerta hienovaraisesti vihjailla että tuli tehtyä vikatikki ja kannattaisi palailla maitojunalla takaisin sinne mistä olen tullutkin En kertakaikkiaan tiedä mitä kannattaisi tehdä. Etsiä suosiolla toimivampi asunto vaiko palata takaisin kaapuntiin vaiko jäädä tähän ja toivoa kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että joskus ongelmat korjautuisivat. Voi ahistuksen ahistus.
Asiaa ei mitenkään helpota, että lähipiirin mielestä olen täysin kajahtanut ja asun ihan saletisti home talossa : Sekin on tietysti mahdollista....
Ennättäisikö joku vilaista selvänäköisesti tätä. Olisin todella kiitollinen 
Ajatus asumisesta kerrostalossa ei vain kamalasti houkuta kun on vähän päässyt maistamaan paratiisia....

tai siltä nyt ainakin vahvasti tuntuu. Kaipaan nyt kipeästi vinkkejä ja näkemystä mihin suuntaan tässä  kannattaisi mennä. Jos joku ehtisi sen verran kurkata tulevaan, että saisin tietää onko tunnelin päässä yhtään valoa. Olisin todella kiitollinen.
En kovin helposti vaivu synkkyyteen tulevaisuuden suhteen vaan uskon vahvasti siihen että kaikki järjestyy. Nyt on vain jotenkin NIIN toivoton olo. Tuntuu ettei tästä elämästä tule yhtään mitään. Raha-asiat on niin päin mäntyä kuin vaan olla ja voi. Tuntuu että elämä lipuu ohi ja ite kattelee sitä vierestä kun ei ole varaa tehdä mitään. Vieteri on koko ajan kireällä kun stressaa mistä saa revittyä rahat kaikkeen. Kaverit on varmaan jo tympiintyneitä kun en koskaan lähde minnekään, poikaystävästä nyt puhumattakaan. En kehtaa sanoa että ei ole edes sitä kahta euroa että kahville pääsisi. Helpompi sanoa ettei ehdi tai jaksa. Voi luoja.
Teen töitä ihan hulluna, mutta tuntuu ettei siitä ole mitään hyötyä. Jos olisi helpommalla halunnut päästä niin olisi pitänyt kyllä valita joku muu ammatti, mutta kun olen niin hemmetin hyvä siinä mitä teen. Rakastan työtäni. Olisi vaan kiva jos sillä eläisikin. Tammikuussa loppuu ainoa suht säännöllinen toimeentulo kun kauppa menee kiinni. En tiedä yhtään mitä sen jälkeen kannattaisi tehdä. Pistääkkö oma pystyyn vai mitä hittoo???
Osaisiko joku vähän valottaa tätä mun työkuvioo ja kertoa mitä hittoa tässä kannattaisi tehdä? Olen ihan ulalla. Kaunis kiitos etukäteen!

Hei Heaven!
Kun reissultasi palailet niin ehditkö vastailemaan minulle. Työasiat askarruttavat ja niiden jatkuvuus. Liike loppuu pian ja sen jälkeen ei ole tiedossa mitään. Jäänkö tyhjän päälle vai mikä eteen? Olen harkinnut oman perustamista, mutta kannattaako vai mistä ihmeestä sen elantonsa repii?? Menestynkö urallani. Vaikeita kysymyksiä, mutta iso kiitos jos ehdit vastaamaan.
Lämpöistä syksyn jatkoa!

Mulla ei ole koskaan ollut maailmanympäri matka millään unelma listalla. Oikeastaan en ole aiemmin tajunnut mitä kaikki aina vouhkaa matkustelun ihanuudesta. Ei mulla ole ollut mitään tarvetta reissaamiseen, enkä ole käynyt juur missään. Yläaste ikäisenä kanarian saarilla, jippii!  Se on riittänyt kun on päässyt mettään tallustelemaan. En oikeastaan edes muista milloin olen pitänyt varsinaisesti lomaa, siitä on kyllä todella pitkä aika. Työ kun on luovaa ja se on aina mukana. En osaa olla tekemättä. Luulen, että reissullakin se tulee olemaan suurin haaste. Miten osaan vaan olla.   : Monelle suuri ihanuus vain loikoilla riippumatossa tuntitolkulla, mutta mulle se on pahin painajainen...
Siskolle iski jossain vaiheessa matkustus villitys ja se on jotenkin onnistunut puhumaan pyörryksiin miten kivaa matkustaminen voi olla. Sitten törmäsin vielä miehenpuolikkaaseen, joka oli päättänyt lähteä reissaamaan pallon ympäri. Alunperin kaverinsa kanssa, mutta jossain vaiheessa skippasi tyypin kelkasta ja vaihtoi matkaseuran törkeästi minuun  Suostuin tietenkin heti vaikka tiesin, että manipulaation kanssa voi tulla ongelmia. Sitä kun ei ollut. Jotenkin vain niin vahvasti uskon siihen että jos tosissaan jotain haluaa, niin kyllä se järjestyy. Kaverit pitää ihan pähkähulluna, mutta kuitenkin toivovat että matka onnistuu mainiosti. Tuntuu, että moni haluaisi tehdä samalla lailla mutta eivät vaan uskalla. Ehkä olen sitten ollut aina niin hullu etten jaksa kauheasti stressata ja miettiä. Tällä hetkellä matkakuume on aivan mahoton 
Matkakumppani on nyt muutaman kuukauden matkailut ympäri aasiaa ja joulun alla olisi sitten tarkoitus törmätä Thaimaassa ja jatkaa siitä sitten samaa matkaa. Sekin jo jännittää, että pitää yksin sekoilla lentokentällä ja osata mennä oikeaan koneeseen ja sieltä vielä ulos. Ei varmaan vaikea homma, mutta pitää tässä nyt jotain jännittää 
Nuo aasian maat jää multa nyt suurimmaksi osaksi sitten väliin. No, Thaimaaseen nyt luultavasti ensin ellen sitten saa vaihdettu sitä lentoa. Sitten Laos, Kambodja, Indonesia. Seuraavana onkin vuorossa Oceania. Australia, Uusi-Seelanti, New Caledonia. Vaikea vielä tarkalleen sanoa, koska ei olla kamalasti suunniteltu etukäteen. Lennot on varattuina tiettyihin maihin ja siitä voi sitten sinkoilla ympäriinsä miten huvittaa. Oceanian jälkeen lentokoneen nokka kohti Etelä-Amerikkaa ja siellä Chile, Bolivia, Peru. Puoli vuotta on aikaa, mutta ei siinäkään älyttömän montaa maata ehdi näkemään jos ei halua koko ajan vain matkustaa. Saa nähdä mihin sitä sitten loppujen lopuksi päätyy... you never know.

Kiitos kaikille viesteistä 

Jänskättää aikalailla tällä hetkellä. Pakkailen juuri tavaroitani ja yritän tyhjennellä huushollia vuokralaista varten. Sunnuntaina pitäisi "muuttaa" ja ryhtyä kodittomaksi. Siistiä! Majailen kavereiden luona reissun alkuun asti. Säästääpähän siinäkin muutaman pennosen. 3 viikkoa ku jaksaisi vielä odotella...huoks.
Toivottavasti Bangkokin tilanne laukeaa siihen mennessä. Sinne kun olisi tarkoitus lennellä ensimmäiseksi. Eipä se kyllä paljoa huoleta. Yritän kyllä vaihtaa vielä lentoa kun toinen reitti olisikin kivempi. Viime hetken päähänpistoja... Näyttää kyllä vähän siltä, että joulun lennot ovat ihan täys. Joku muukin päättänyt lähteä joulua karkuun muille maille vierahille 
Rinkka ja moni muukin asia on vielä hommaamatta. Töitä on niin hullunlailla etten ole ehtinyt suoda montaa ajatusta viime aikoina koko reissulle. Matkaraha kuvat silmissä tässä jaksaa vielä paiskia hommia ahkerana 
 
Matkakumppani odottelee jo siellä maailman toisella laidalla, että milloin saavun. Toivottavasti ei mene sukset ristiin heti alkuvaiheessa  Yksin ei houkuta kamalasti reissata, mutta eipä siihenkään varmaan kuole. Turha sellaista on edes miettiä. Kaverit on ihan vakuuttuneita siitä, että bäksit tulee takuuvarmasti matkan aikana. Aika luottavaista porukkaa... Mitä ne stressaa kun en minäkään...