Mistähän taas alkaisin? Hmmm... no vaikkapa tästä (väliviivat yhdyssanain hahmottamisen helpottamiseksi, eivät ole peräisin devanaagariitekstistä, jolla sanskritia enimmäkseen kirjoitetaan):

Joogasiddhien* eli (enimmäkseen) "yliluonnollisten" kykyjen (vibhuuti) ohjeet/tekniikat annetaan MaharSi Patañjalin yoga-suutra -opuksen kolmannessa osassa, nimeltä vibhuuti-paada. Perusteekniikka on  nimeltään saMyama (suomalaisittain: sañjama/~sajjama, nasaalilla j-äänteellä). Se koostuu ekasta kolmesta suutrasta (trayam ekatra saMyamaH).

Ensimmäinen noista kolmesta männöö näenikkäästi:

desha-bandhash cittasya dhaaraNaa (~deesha-bandhash tshittasja dhaaranaa). Ultrakirjaimellinen käännös voisi olla vaikkapa: paikka-sitominen mielen [on (nimeltään)] dhaaranaa. ChatGPT kääntää näin:

Tiivis suomennos

Dhāraṇā on mielen sitomista yhteen paikkaan.

Hieman täsmällisempi käännös

Dhāraṇā tarkoittaa tietoisuuden rajaamista ja kiinnittämistä määrättyyn kohteeseen tai alueeseen.


Mikä on "desha" ns. joogalentosuutran (aakaasha-gamanam: aakaashaan meno) ekassa puoliskossa:

kaayaakaashayoH saMbandha-saMyamaat...(kaajaakaashajoos sambandha-sajjamaat...)?

Se on melkoisen abstrakti jutska: kehon ja aakaashan ("tyhjyyden"**) suhde!

* TM:ssä Sidhi, yhdellä d-kirjaimella, jotta se voidaan "tavaramerkitä"??

** Vähänkin hiukkasfysiikkaa tuntevat tiennevät että ns. aine koostuu käytännössä 99,99999...-prosenttisesti "ei-mistään"!

Hieman taustaa hämmennyksellemme:

Shankara (700-luvun jaa lopulla?) on vedaanta-filosofian extremistisen suuntauksen, ei-dualistisen advaitan (a-dvaita) merkittävimpiä ellei the merkittävin edustaja.

Brahma-suutra (kulkee myös ainakin nimillä vedaanta-suutra ja shaariiraka*-suutra) puolestaan on vedaantan eräänkinlainen "katekismus" tai sitten ei...

Yksi tämän esseen kannalta oleellinen brahma-suutra em. opuksesta männöö näenikkäästi:

etena yogaH pratyuktaH (eeteena joogaf pratjuktahaa), mikä tarkoittanee suunnilleen: täten [dualistinen**] yoga(filosofia) [on] kumottu? (prati = vastaan; ukta = puhuttu).

Kuitenkin on olemassa Shankaran raapustamaksi väitetty vivaraNa (sub-kommentaari) Vyaasa-bhaaSyaan, arvostettuun yoga-suutran kommentaariin. Tämä vivaraNa kommentoi Vyaasan kommentaaria mielestämme melko neutraaliin sävyyn, ottamatta sen kummemmin kantaa yoga-suutran merkityksellisyyteen tahi sen puutteeseen.

Noh, yksi himskatin kiintoisa suutra on 3. osan, vibhuuti-paadan suutra 48. Tyytykäämme nyt vain kopsamaan Shankaran kommentaarista lause, joka saanee ainakin Einsteiniin uskovien fyysikoiden niskavillat pystyyn:

From that, from mastery of the senses the
body can travel with unsurpassable speed like that of the mind,
unsurpassable in that nothing can go faster than that.

 

Ilmeisesti Vyaasan teksti on kursiivilla, Shankaran lisäykset normaalitekstillä. Tulkitsemme tuon niin että ko. siddhin haltsaava joogi voi käytännössä olla liki välittömästi niin kaukana nykyisestä olinpaikastaan kuin mihin mielikuvitus riittää?

* vRddhi-derivatiivi substantiivista shariira = roppa!?

** Yogassa puruSa (henki/tietoisuus) ja prakRti (materia*, mukaanlukien mm. egon [ahaM-kaara, "minän-tekeminen]) ovat molemmat tosiolevia; (advaita-)vedaantassa prakRti, josta se käyttää termiä pradhaana, on olemassa vain elävien olentojen mielessä? Siis ainoa tosioleva on Puhdas Tietoisuus, brahma(n).

*hienoimmalla tasollaan guNat sattva/prakaasha, rajas/kriyaa ja tamas/sthiti

ChatGPT:n hieno kommentaari Ashtaavakra-giitaa'n värssyyn 15. 4:

 Ashtaavakra-Giita 15. 4

“You are not the body, nor is the body yours.
You are neither the doer nor the enjoyer.
You are pure awareness — the witness of all things.”

 Kommentaari säkeeseen 15.4

Tässä säkeessä Ashtaavakra pyrkii osoittamaan suoraan oppilaalleen Janakalle, että tämän kärsimyksen juurisyy ei ole ulkoinen maailma, vaan virheellinen samastuminen kehoon ja tekojen tekijyyteen. Säe avautuu neljän keskeisen väitteen kautta, jotka rakentavat Advaita Vedantan klassisen opin minuuden todellisesta luonteesta.

1) “You are not the body, nor is the body yours.”

Ashtaavakra aloittaa puhdistamalla identiteetin kahdella tasolla. Ensiksi hän kieltää samastumisen kehoon: subjekti, joka havaitsee kehon, ei voi olla itse keho. Toiseksi hän kieltää “minun”-suhteen: keho ei ole omistettava objekti, sillä se on osa luonnollista syy–seurausketjua (prakriti), joka toimii riippumatta yksilön tahdosta. Säe siis irrottaa kuulijan sekä samastumisesta että omistamisesta, jotka yhdessä ylläpitävät egokeskeistä minäkuvaa.

2) “You are neither the doer nor the enjoyer.”

Tämä on radikaali väite, sillä se romuttaa käsityksen yksilöllisestä toimijuudesta. Advaitassa toiminnan tekijä (kartā) ja nauttija/kärsijä (bhoktā) kuuluvat mielen ja kehon tasolle, eivät tietoisuuden ytimeen. Ashtaavakra osoittaa, että “minä joka teen” on mielen rakentama fiktiivinen rooli. Kun roolin poistaminen onnistuu, myös karmallinen painolasti menettää merkityksensä: ilman tekijää ei ole myöskään tekoa, joka sitoisi.

3) “You are pure awareness — the witness of all things.”

Säkeen loppuosa määrittelee, mitä subjekti syvimmiltään on, ei vain mitä se ei ole. “Puhtaalla tietoisuudella” (śuddha-caitanya) tarkoitetaan tietoisuutta, joka on muuttumaton, rajaton ja havaintojen taustalla oleva jatkuva läsnäolo. Todellinen “minä” ei siis ole mikään havaittava asia, vaan havaitsijuus itse. Tällä tavoin Ashtaavakra siirtää identiteetin pois kaikista vaihtuvista tiloista (keho, mieli, tekeminen) puhtaaseen todistamiseen (sākṣitva).

4) Säkeen käytännöllinen merkitys

Säe on tarkoitettu suoraan oivallukseen, ei asteittain etenevään harjoitukseen. Jos oppilas pystyy näkemään itsensä todistajana juuri tässä hetkessä, vapautumisen tila (mokṣa) ilmenee välittömästi. Siksi koko Ashtaavakra-Giita on luonteeltaan “salamanvalon” opetusta: yksi säe riittää, jos se sisäistetään.

(Muoks) Korjattu shlokan numero: EI I 4, vaan XV 4!

na tvaṃ deho na te deho bhoktā kartā na vā bhavān .
cidrūpo'si sadā sākṣī nirapekṣaḥ sukhaṃ cara .. 15-4..

(summittainen ääntämisohje: na twan deehoo na tee deehoo, bhooktaa karttaa* na vaa bhavaan.
tshid-ruupoo [a]si sadaa saakshii nirapeekshas sukhañ tshara)

* Kun tuon sanan (kartaa = tekijä) kuulee paNDiittien ääntämänä, se kuulostaa minusta suomalaisittain kirjoitettuna foneemisekvenssien kartaa ja karttaa välimuodolta... heh...

Operassa tehty käännös Ukrainan TM-sivustolta, joogalentoa käsittelevästä osuudesta:

Mikä on Yogic Flights?Siddhien joogalennot ovat mielen ja kehon täydellinen koordinaatio meditaation kustannuksella. Tohtori Fred Travis, Center for Brain Studies -keskuksen johtaja vahvistaa: «TM:n aikana, Alpha-, Beta- ja Gamma-taajuuksien koherenssi tallennetaan, eli brain»:n maksimaalisesti integroitu toiminta. Ja tämä aiheuttaa joogisia lentoja. Ja vaikka nämä eivät ole klassisessa mielessä lentoja, keho todella nousee sarjassa lyhyitä hyppyjä jo masterointitekniikan ensimmäisessä vaiheessa. Tämä käytäntö antaa myös yksilöllisiä kokemuksia väkivaltaisesta autuudesta ja levittää positiivisuutta ja harmoniaa ympäristössä

 

Lisäys: alkuteksti ja google-käännös:

Ця практика також дає індивідуальний досвід бурхливого блаженства та поширює позитивність і гармонію в оточенн

Tämä harjoitus antaa myös yksilölle kokemuksen ylenpalttisesta autuudesta ja levittää positiivisuutta ja harmoniaa ympärillä oleville.

(Muoks) Lisätty korostus alkutekstiin

Kai tämäkin on "pakko" tuoda julki:

Minulle oli jo varattu aika basaliooman (tyvisolusyöpäihomuutoksen) poistamiseen silmän alapuolelta. Siirsin aikaa parilla viikolla ihan perustellusta syystä. Sinä aikana käsittelin tuota pattia em. rohdolla. Olin jo aiemmin sitä tehnyt hyvän aikaa. Lopulta näytti siltä että kasvain oli hävinnyt. Kävin varmuuden vuoksi näyttämässä lärviäni ihotautilääkärille. Hän totesi jotenkin silleen, että ei siinä näytä enää olevan mitään leikattavaa.

Tyvisolusyöpä on em. lääkärin mukaan sellainen että kun sen kerran saa, se tuppaa tulemaan uudestaan toiseen paikkaan, kai yleensä melko lähelle edellistä, joka on mahdollisesti leikkauksella poistettu. Olin jo pari kertaa aiemmin muutaman vuoden kuluessa saanut silmän lähellä olevan ihomuutoksen häviämään tökötilläni.

Hypoteesini on että sanonta Omena päivässä pitää lääkärin loitolla osittain saattaa perustua samaan efektiin kuin tuon "ihmerohdon" ilmeinen teho...

Olen saanut mm. tulehtuneen pitkän aikaa käsivarressa olleen finnimäisen näppylän katoamaan muutamassa päivässä yhteen raaka-aineeseen perustuvalla voiteella.

Valmistaaksesi sitä sinun täytynee vierailla eräässä ulkomaisessa verkkokaupassa. Luontaistuote.fi:llä on ollut tätä raaka-ainetta myynnissä mutta nyt se näyttäisi olevan "loppu varastosta".

Tuon raaka-aineen lisäksi tarvinnet vähintään sauvasekoittimen. Ilman sitä valmistus lienee melko työlästä. En ole itse kokeillut ilman tehosekoitinta.

Jos kiinnostaa, ota yhteyttä YV:llä. Vastaukseen voi mennä hieman aikaa. Tämä on ihan hintsusti arkaluonteinen jutska...  

(Voi toki olla niin, että tämä tuote on sinulle jo ennestään tuttu, mutta keksin sen kyllä ihan itse!)

[सम्भवामि युगे युगे]

Kaikenkarvaiset (TM, zen, mindfulness, jne) funtsarit sekä myös ei-funtsarit messiin!

https://youtu.be/ykYyqBlpNp4?si=KBjjEmFM6nfXTeZ7

 

Kuten jahve/elohim profeetta Jo'el'in mukaan totesi: ve-haya akhare khen, eshpokh et-ruHi al-kol-basar!

 

(Lisäys) Ai niin, kRSNa (Krishna) toteaa Bhagavad-giitaassa (IV 8 ) näin:

परित्राणाय साधूनां विनाशाय च दुष्कृताम् |
धर्मसंस्थापनार्थाय सम्भवामि युगे युगे || 8||

paritraaNaaya saadhuunaam / vinaashaaya ca duSkRtaam
dharmasaMthaapanaarthaaya / saMbhavaami yuge yuge.

Vertailun vuoksi, chatGPT:n käännös:

Here is a clear, literal-leaning translation of the verse you gave:
bhavo ’yaṁ bhāvanāmātro na kiñcit paramārthataḥ |
nāsty abhāvaḥ svabhāvānāṁ bhāvābhāvavibhāvinām ||

Translation:
“This becoming/existence is nothing but a mental construction; in ultimate reality it is nothing at all.
There is no non-existence of the intrinsic natures of those who discern being and non-being.”

Explanation of key terms:

bhavaḥ — becoming, existence, manifested state

bhāvanāmātraḥ — merely a conception, mental construction, cognition

paramārthataḥ — in the ultimate sense / from the standpoint of ultimate reality

abhāvaḥ — non-existence

svabhāvānām — of the inherent natures / true natures

bhāva-abhāva-vibhāvinām — “of those who discern being and non-being,” often understood as those who see the distinction correctly (or as the inherent natures that manifest and do not manifest)

If you want, I can also give a more polished philosophical translation, contextual interpretation, or grammatical breakdown.

(Yes)

Here is a clear, literal-leaning translation of the verse you gave:

bhavo ’yaṁ bhāvanāmātro na kiñcit paramārthataḥ |
nāsty abhāvaḥ svabhāvānāṁ bhāvābhāvavibhāvinām ||

Translation:

“This becoming/existence is nothing but a mental construction; in ultimate reality it is nothing at all.
There is no non-existence of the intrinsic natures of those who discern being and non-being.”

Explanation of key terms:

bhavaḥ — becoming, existence, manifested state

bhāvanāmātraḥ — merely a conception, mental construction, cognition

paramārthataḥ — in the ultimate sense / from the standpoint of ultimate reality

abhāvaḥ — non-existence

svabhāvānām — of the inherent natures / true natures

bhāva-abhāva-vibhāvinām — “of those who discern being and non-being,” often understood as those who see the distinction correctly (or as the inherent natures that manifest and do not manifest)

If you want, I can also give a more polished philosophical translation, contextual interpretation, or grammatical breakdown.

Sinä sanoit:

Yes

ChatGPT sanoi:

Here are three things you might find useful:

A polished philosophical translation

A line-by-line grammatical breakdown

A concise interpretive note (Advaita-style)

1. Polished philosophical translation

“This apparent existence is nothing but a projection of thought; in the ultimate sense it is nothing at all.
The true natures of things—seen through the discernment of being and non-being—never cease to be.”

2. Word-by-word & grammatical breakdown

bhavaḥ ayam — “this becoming / this existence”

bhavaḥ = existence, becoming

ayam = this

bhāvanā-mātraḥ — “merely a conception / mental construction”

bhāvanā = thought, imagination, conceptualization

mātra = merely, only

na kiñcit paramārthataḥ — “nothing at all in ultimate reality”

na kiñcit = not anything

paramārthataḥ = ultimately, in the highest truth (parama-artha)

na asti abhāvaḥ — “there is no non-existence”

na asti = there is not

abhāvaḥ = non-being, non-existence

svabhāvānām — “of the inherent (true) natures”

sva-bhāva = intrinsic nature, essential nature

genitive plural: “of the svabhāvas”

bhāva-abhāva-vibhāvinām — “(of those) who discern being and non-being”

bhāva = being

abhāva = non-being

vibhāvin = one who reveals / discerns / makes known

genitive plural to match svabhāvānām

The phrase can be interpreted two ways:

Of those discerning (beings) = sages who see being and non-being clearly.

Of the svabhāvas that appear and disappear = the inherent natures of things that manifest and unmanifest.

Both are linguistically possible; philosophical context decides.

3. Interpretive note (Advaita-leaning)

The first half states that empirical existence (vyavahāra) is only a mental superimposition and has no ultimate reality (paramārthataḥ).
The second half asserts that the true nature (svabhāva) — ultimately Brahman or pure consciousness — never undergoes non-existence, even though empirical states seem to arise and cease.

Thus, the verse expresses:

The unreality of phenomenal becoming, and

The unchanging reality of intrinsic nature.

If you'd like, I can also:

place this verse in its traditional textual context if you tell me the exact source (chapter 18, verse 4—but of which work?),

provide an even more literal translation,

or compare with classical commentators.

(Ei tullut mainituksi teosta; en viitsinyt enempää vaivata tsättäriä = kuluttaa turhaan sähköä... :-] )

Otsake on muistaakseni chatGPT:n luonnehdinta sanskritista. Hyvä esimerkki tuosta (aSTaavakra-giitaa):

bhavo'yam' bhaavanaamaatro na kinchit paramaarthatah' .
naastyabhaavah' svabhaavaanaam' bhaavaabhaavavibhaavinaam .. 18-4..

Yritys sandhi-vigrahaksi:

bhavaH; ayaM bhaavanaa-maatraH; na kinchit parama-arthataH .
na; asti; abhaavaH sva-bhaavaanaaM bhaava-abhaava-vibhaavinaam .. 18-4..

Lähes kaikki 'saneet' (bhava, bhaavanaa, a-bhaava, vi-bhaava) yllä ovat johdoksia verbijuuresta (dhaatu) bhU (bhuu), olla (olemassa).

Swami (svaamii) Nityaswarupanandan (Nityasvaruupaanandan [Nityasvaruupa+aanandan] käännös):

This universe is but a state of consciousness. In reality it is nothing. The existent and the non-existent
do not lose their inherent nature.

?Oiskohan joteskin tälleen: This (ayam) universe (bhava) [is] but (maatraH) a state of consciousness (bhaavanaa). In reality (parama-arthataH) [it is] nothing (na kinchit)....

 

..."joogalennosta" (aakaasha-gamanam, yoga-suutra III 42):

https://maharishi.world/yogic-flying

 

Jos hieman vanhahtava enkku ei haittaa, tämä voi olla melkoinen lukuelämys henkimaailmasta kiinnostuneille... tai sitten ei. - Katselin noin 15 minsan tuubivideon jonka kylkiäisenä on tämä linkki:

https://cei-spiritistcouncil.com/wp-content/uploads/2020/03/The-Spirits-Book.pdf

(Muoks) Teos onkin näköjään kieleltään modernisoitu, koska tämä laitos on ilmestynyt kai vuonna 2010.

[duḥkham eva sarvaṁ]

...vivekin'ille (erottelykyvyn eli vivekan omaavalle tyypille)?

(Edit: yritin poistaa turhat rivivälit; voi olla hieman sekavaa...)

Tässä chatGPT:n vastaus tuohon yoga-suutran II 15 generoimaan kysymykseen:

Kyse on siis Pātañjalayoga-sūtra 2.15:

pariṇāmatāpa-saṁskāra-duḥkhair guṇa-vṛtti-virodhāc ca duḥkham eva sarvaṁ vivekinaḥ
Sādhana-pāda 15

 Sisältö lyhyesti
Sutrassa sanotaan, että kaikki on kärsimystä (duḥkham) erottelukykyiselle ihmiselle (vivekin), koska:

pariṇāma — muutos itsessään on kärsimystä (kaikki tila muuttuu)

tāpa — kokemisen “polte” (taipumus kärsimykseen)

saṁskāra — karmiset jäljet aiheuttavat toisto-kipua

guṇa-vṛtti-virodhāt — guṇien jatkuvat ristiriitaiset liikkeet (sattva–rajas–tamas vetävät eri suuntiin)

Se ei ole nihilismiä, vaan realistinen analyysi: tämä maailma ei kykene antamaan pysyvää tyydytystä.

 Vyāsa
Vyāsa korostaa, että guṇien luonne itsessään tuottaa levottomuutta:

Sattva haluaa selkeyttä
Rajas haluaa toimintaa
Tamas haluaa lepoa / inerttiyttä
Nämä kolme estävät toisiaan → siksi mieli ei koskaan lepää pysyvästi.

“Guṇien vastakkaiset toiminnat aiheuttavat väistämättömän levottomuuden.”

Tulkinta: todellinen mielenrauha on mahdotonta niin kauan kuin mieli toimii guṇien puitteissa.
 Vijñānabhikṣu
Vijñānabhikṣu painottaa psykologista ja metafyysistä kärsimyksen jatkumoa:
jokainen kokemus jättää jäljen (saṁskāra)
se synnyttää uuden taipumuksen
taipumus tuottaa uuden janan / tarvetta / puutetta
Guṇat ovat väline, jolla tämä ketju jatkuu.
Hän lisää: vivekin näkee tämän suoraan, ei vain filosofisesti.

“Jopa ilo on kärsimystä, koska se on väliaikaista ja johtaa kiintymykseen.”


Bhoja Rāja
Bhoja on usein eettis-psykologinen ja tuo devotiivista sävyä:
maailma on periaatteessa hyvän harjoituskenttä
mutta sattva, rajas ja tamas ovat aina sisäisessä ristiriidassa
siten mikään guṇien tasolla ei ole pysyvää

Hän käyttää rinnastuksia maistiaisen kirouksesta: nautinto → kaipuu → pettymys.

“Se, mikä synnyttää odotuksen, synnyttää tuskan.”

Sävy: tämä on kutsu sisäiseen puhdistumiseen ja vapautumiseen, ei synkistelyä.
 Vertailutaulukko
KommentaattoriKeskeinen painotusVyāsaGuṇien väistämätön sisäinen ristiriita = levottomuusVijñānabhikṣuMetafysinen + psyko-karmallinen ketju; jopa ilo on kärsimystä potentiaalisestiBhojaDevotionaalinen / eettinen: odotus → kiintymys → pettymys
 Tulkinnan ydin
Ihmisen kärsimys ei ole sattumaa vaan rakenteellista, koska:


mieli = guṇien liike
guṇien liike = jatkuvaa jännitystä
siksi vivekin ei eksy ohimenevien tilojen lumoihin
Tämä sūtra valmistaa tien vairāgyalle (irtaantumiselle) ja kaivalyalle (puhdasta tietoisuutta).
Haluatko jatkoa?
Voin seuraavaksi tarjota:


Padaccheda + tarkka kielioppi + IAST-diakriitit

Käännöksen Biblical-hebreaan (mielenkiintoisia paralleeleja esim. hevel, Qohelet-teologia!)
Nykykielisen kommentaarin guru-perinnekohtaisesti (Advaita, Classical Yoga, Kashmir Shaivism)
Metaforan guṇien “kolmesta hevosesta” ja kuskista
Kumpi kiinnostaa eniten?

[duḥkham eva sarvaṁ]

...vivekin'ille (erottelykyvyn eli vivekan omaavalle tyypille)?

Tässä chatGPT:n vastaus tuohon yoga-suutran II 15 generoimaan kysymykseen:


Kyse on siis Pātañjalayoga-sūtra 2.15:

pariṇāmatāpa-saṁskāra-duḥkhair guṇa-vṛtti-virodhāc ca duḥkham eva sarvaṁ vivekinaḥ
Sādhana-pāda 15

 Sisältö lyhyesti
Sutrassa sanotaan, että kaikki on kärsimystä (duḥkham) erottelukykyiselle ihmiselle (vivekin), koska:

pariṇāma — muutos itsessään on kärsimystä (kaikki tila muuttuu)

tāpa — kokemisen “polte” (taipumus kärsimykseen)

saṁskāra — karmiset jäljet aiheuttavat toisto-kipua

guṇa-vṛtti-virodhāt — guṇien jatkuvat ristiriitaiset liikkeet (sattva–rajas–tamas vetävät eri suuntiin)

Se ei ole nihilismiä, vaan realistinen analyysi: tämä maailma ei kykene antamaan pysyvää tyydytystä.

[duḥkham eva sarvaṁ]

...vivekin'ille (erottelykyvyn eli vivekan omaavalle tyypille)?

Tässä chatGPT:n vastaus tuohon yoga-suutran II 15 generoimaan kysymykseen:


Kyse on siis Pātañjalayoga-sūtra 2.15:

pariṇāmatāpa-saṁskāra-duḥkhair guṇa-vṛtti-virodhāc ca duḥkham eva sarvaṁ vivekinaḥ
Sādhana-pāda 15

[that until all assumptions, the accretion of three millennia, are abandoned,]

Tällaisen löysin ihan sattuman kaupalla, boldaus lisätty:

Indologists hope that through interpretation based on later texts will come an understanding of the language of the Rigveda. This paper argues, on the contrary, that until all assumptions, the accretion of three millennia, are abandoned, and the text subjected to independent linguistic analysis, the meaning of the Rigveda will remain as closely guarded as ever it was by Brahmanical priests.