Löysin tällaisen, kun etsin netistä ilmaisia elokuvia ja dokumenttiohjelmia, kun digiboxi päätti lopettaa toiminnan juuri ennen joulua.
http://www.moviesfoundonline.com/new_swirled_order.php
Tämä on dokumentti peltokuvioista. Dokumentin pituus on 50 minuuttia ja siitä löytyy upeita kuvioita katsottavaksi, vaikka englanninkieli ei luistaisikaan.
 

02/14/2010 - 02/02/2011 (Metal) eli helmikuun 14., Ystävänpäivänä!
 

ooh! kiitos paljon!! ^_^ mun elämä ja mä "tuhlaan" sen miten huvittaa! et turha laittaa et olet liian nuori ja plää plää plää... kiitos ohjeista ja linkeistä nuo kokemuksetkin ovat hyvää tietoa! en nyt häiritse (ainakin yritän) teitä vähään aikaan

Häiritse vaan, että tiedetään sinun olevan kunnossa! 

Hei! 80-vuotiaana voi olla vaikeaa muuttaa luonteenpiirteitä, joita on kehittänyt koko ikänsä - hankalaahan se on aina - ja jos hän ei näe mitään syytä muuttaa itseään, hän ei muutu.
Minulle soitti yksi lähisukulainen jouluaattona ja toimitti kolme ikävää uutista ja vei minulta joulun ilon pois. Nämä uutiset olisi ehtinyt toimittaa joulun jälkeenkin ja se hyvän joulun toivotus siihen puhelun päätteeksi tuntui niin teeskennellyltä, että!
Yritän ajatella, että tällä sukulaisella on omassa elämässään joitain ratkaisemattomia haasteita ja hän sitten peilaa niitä muihin. Ehkä näin on äidinäitisikin kohdalla.
 

Hei Ulkopuolinen! Minua aina helpottaa ajatus, että elämässä on monenlaisia vaiheita ja vaikka miltä tuntuisi, niillä vaiheilla on alku ja loppu ja siinä välissä pitää vaan sinnitellä parhaansa mukaan. Voimia Sinulle!
 

Theodora Lau on kirjoittanut pari oikein ymmärrettävää ja maanläheistä kirjaa kiinalaisesta astrologiasta (mukana myös ripaus I Chi´tä). Ja minä olen sitten puu-lohikäärme, se kiltein kaikista lohiksista.
 
Kiinalainen astrologia on minulle paljon tutumpi kuin länsimainen, samoin numerologia. Omalla kohdalla kävi niin, että siirryin länsimaisen jälkeen itämaiseen ja numerologiaan ja tutkinkin niitä vuosia, ja nyt on ympyrä sulkeutumassa ja palaan länsimaiseen astrologiaan. Jännä, miten asiat kulkevat spiraalissa.
Jotenkin tuntuu, että näissä kaikissa on sama juonne ja ne kaikki täydentävät toisiaan, mikä tarkoittanee, että näitä voisi osittain alkaa yhdistellä jollain yleisemmällä tasolla, jolloin hyvinkin pienellä vaivalla saa valtavasti tietoa. Perehtyminen vie aikaa, kun näissä kaikissa järjestelmissä on aina syvempiä ja syvempiä tasoja. Jos siltä ns. selkeimmältä tasolta keräisi nippuun tiedon eri lähteistä, saisi jo aika syvällisen analyysin.
Tuli vaan mieleeni...
 

Heh, meidän suvussa on tapana elää siinä satavuotiaaksi... 
Jos jotakuta kiinnostaa, Gregg Bradenilla on mielenkiintoisia teorioita vuoden 2012 tapahtumista. Youtubesta löytyy hakusanoilla "Gregg Braden" melkoinen määrä videoita, mutta englantia niiden ymmärtämiseen tarvitaan. Hänen kirjojaan en ole nähnyt käännettynä suomeksi. Gregg on mm. kirjoittanut DNA:han piilotetusta Jumalakoodista ja maapalloa ympäröivästä energiakentästä, joka on älykästä energiaa ja reagoi tunteisiimme. Erinomaisen mielenkiintoista.
 

Tämä pitää kirjoittaa muistiin, kun oli niin erikoinen kokemus!
Olin unessa nukkumassa sängyssäni ja yhtäkkiä valo alkoi kajastaa sängynpäädystä etuvasemmalta. Se laajeni ja laajeni ja sieltä alkoi tulla näkyviin hahmoja, paljon enkeleitä ja etunenässä Jeesus ja Magdalan Maria, käsi kädessä, ja kaikilla oli siivet! (En yleensä ajattele enkeleitäkään siivellisinä, joten en tiedä, mistä tämä tuli.)
Jeesus ja Maria kurottivat käsiään ja nousin sängystä. Kun menin heidän luokseen, selässä alkoi tuntua kummalta ja sieltäpä kasvoi minullekin siivet, joita liikuttelin tahdonvoimalla. Sitten laitoin ne takaisin selän sisään!
 
Eteen nousivat korkeat, valkoiset portaat, joiden huipulla oli kreikkalaispilarinen, valkoinen avotemppeli. Enkeliporukka sanoi, että minun pitäisi mennä sinne. Aloin kiivetä loputtoman pitkältä näyttäviä portaita ja kekkasin, että minullahan on siivet - ei minun tarvitse kiivetä. Otin siivet esiin selästä ja lähdin liihottamaan ylöspäin - lento oli vähän haparoivaa, kun piti totutella siipien ohjaukseen.
Kun pääsin perille, huomasin muuten tyhjässä ja paljaassa temppelissä hahmon, joka oli pukeutunut täysin mustiin, myös kasvot oli peitetty. Hän tuli luokseni ja vetäisi esiin pitkän miekan, jolla hän osoitti minua. Ajattelin, että olen aseeton ja eipä tässä nyt voi oikein mitään tehdä, kuin ottaa vastaan mitä tulee. Musta olento viuhutteli miekkaa muutaman kerran ilmassa ja sitten asetti sen lappeelleen käsilleen ja tarjosi sitä minulle. Miekka oli muuttunut sinisävyiseksi.
Otin miekan.
Musta olento käveli kauemmas ja katosi.
Lähdin takaisin portaita alas, en muista käytinkö siipiä, ja kun pääsin enkelijoukon luo, kysyin, mitä miekalle pitäisi tehdä ja miten vien sen unesta pois elämääni. Enkelijoukko sanoi, että se miekka olen minä ja jatkossa käytän sitä ihmisten puolustamiseen alempia arvoja vastaan.
 
Tätä "sinistä miekkaa" pitää kyllä sulatella ja pohdiskella. Jos jollakin tulee jotain mieleen, otan ajatukset kiitollisuudella vastaan.
 

Siinä se haaste taitaa ollakin: sota, riita, vihanpito ja välienselvittely muodossa jos toisessa taitaa olla meille niin tuttua, että siinä olemme "mukavuusalueellamme". Jos tilalle tuotaisiin yhtäkkiä rauha, rakkaus, ystävyys, pyyteettömyys, hyvä tahto, ystävällisyys, loputon anteeksianto ja muut yläarvot, taitaisi monelta mennä matto alta ja olla ihmispolo hukassa itsensä kanssa.
Kaikki aikanaan.
 
Mutta jatkokysymys: oletko koskaan ajatellut mikä ihmeaine vesi on? Läpinäkyvää, siinä voi uida ja kellua, sitä voi juoda, se peittää Suomen nyt lumikiteinä, joista jokainen on erilainen - ihan uskomaton aine! (Joo tänään on korkealentoiset ajatukset!)
 

No ei käynyt ja kuusikin on vielä paketissa varastossa! Hieman erilainen joulu meillä!
 
Taannoisen sikalakeskustelun jälkeen mediassa: kinkku vaiko kalkkuna (meillä oli sen keskustelun pohjalta ensimmäistä kertaa kalkkuna - saa nähdä, tuleeko kalkkunoiden kasvattamisesta ensi viikolla uusi mediapölläys ja sitten harmittaa!)?
 :

En osaa ajatellakaan, etteikö eläimillä olisi sielua - juttelen itikoillekin, kun sattuvat kohdalle osumaan ja viime viikolla pelastelin banaanikärpäsiä vesilaseista ja sanoin heille, että heidän pitää nyt ihan tosissaan tämän elämän aikana oppia varomaan vesiastioita, kun seuraava heidän kohtaamansa ihmisasukki ei välttämättä vaivaudu onkimaan heitä talouspaperilla mitä ihmeellisimmista kipoista ja kapoista.
 
Näin muuten unta tässä syksyllä paikasta, jossa juoksi villinä kissoja, koiria, jäniksiä, susia, kettuja ja vaikka mitä eläimiä. Ne ajoivat toisiaan takaa ja aina kun saivat kiinni, läähätettiin iloisena hetki, lurpsaistiin vähän vettä kuonoon ja taas mentiin. Huikea meno! Eikä kukaan loukkaantunut vaan kaikki nauttivat menosta suunnattomasti. Siellä täällä näkyi taloja ja talojen porteille oli laitettu näille eläimille kaikenlaista ruokaa ja vesiastioita. En tiedä, ketä niissä taloissa asui, kun ketään ei näkynyt, mutta valot niissä oli päällä.
Tuon unen jälkeen ajattelin, että eläimilläkin voi olla elämien välillä sellainen "levähdystaivas" ennen seuraavaa seikkailua. Tämä tuntui sellaiselta suomalaiseläinten pysähtymispaikalta, niin hullulta kuin se kuulostaakin.
Minä muuten olen itsekseni ajatellut, että voisin seuraavan elämän ottaa ihan "välipalaelämänä" ellei sitä lepoa tuolla toisella puolella ole tarpeeksi luvassa, ja olla vaikka pikkuinen rikkaruoho. Eipä tarvitsisi huolehtia yhtään mistään!
 

Jos mukaan sopii, minäkin olisin mielelläni jatkossa mukana. Veto on juuri nyt sen verran poissa, että kaikenlainen apu otetaan kiitollisuudella vastaan! Yritin ottaa päikkäritkin, mutta pukkasi painajaista toisensa perään - joku puhdistumiskausi taas menossa.
 

Tosiaan, onhan minullakin tuo kuolemankokemus ja se tapahtui ihan oppaiden läsnäollessa ja valvonnassa - kuulostaa kummalle, myönnän, kun sen näin vain kirjoittaa.
Tarina meni niin, että jo viikkoja aikaisemmin minulle kerrottiin, että tiettynä ajanhetkenä minun kannattaa valmistautua uudenlaiseen kokemukseen, jossa siirryn "Uuteen Maahan".
Noh. Tiettynä ajankohtana surffasin netissä chättäillen ja yhtäkkiä huone meni kullankeltaiseksi, vaikka olin pimeässä ja kannettavan tietokoneen ruutu ainoa valonlähde. Laitoin tietokoneen pois sängyltä ja asetuin selälleni sänkyyn. Koko keho meni ihan painottomaksi ja tuntui, kuin olisin kellunut ilman kehoa. Oppaat kehottivat olemaan pelkäämättä; he toistivat lakkaamatta, että kaikki on hyvin.
Hengitykseni hidastui hidastumistaan, kunnes se loppui kokonaan.
Ajattelin kuolevani.
Sydämenlyönnitkin hidastuivat, kunnes sydän lopetti lyömisen kokonaan - se pysähtyi.
Olin hengittämättä sydän pysähtyneenä muutaman minuutin ajan. Olin tietoinen siitä makuuhuoneesta ja samalla kaikkeudesta ja äärettömyydestäni siinä.
Yhtäkkiä palasin takaisin ja vedin henkeä. Sydänkin lähti hetken päästä liikkeelle ja tunsin aika kovaa kipua kehossani.
Oppaani kehottivat minua nousemaan sängystä ja kävelemään ympäri asuntoa, jotta veri lähtee liikkeelle. Niinpä kävelin.
Maailma näytti jotenkin uudelta, vaikka kaikki oli niin kuin ennen. Jopa kaupunki, kun katsoin sitä ikkunasta, näytti uskomattoman kauniilta ja puhtaalta.
Tällainen kumma kokemus minulla oli ja tuntuu, että kehostairtaantumisen lisäksi irtaannuin myös mielestäni. Ja silti täällä ollaan - koko paketti taas kasassa!
 
JK. Näiden juttujen kanssa ei tosiaankaan kannata leikkiä, kuten aiemmin ketjussa sanottiin, vaan antaa sen kehityksen kulkea eteenpäin omaa tahtiaan. Hyvä on kuitenkin tutkia monenlaisia asioita, ettei jokin kokemus sitten tule aivan pystymetsästä ja säikäytä aivan turhaan.

Jaaha. Mitään mistään ymmärtämättä katsoin syntymäkarttaani ja näyttäisi siltä, että huoneet 2, 4, 5, 8 ja 11 ovat tyhjiä, tässä linkki ikävän epäselvään kuvaan:
http://img17.imageshack.us/img17/829/natalchart.jpg
Tästä ketjusta selvisi 4:nnen ja 5:nnen huoneen tyhjyyden merkitys, mutta mitäs nuo 2, 8 ja 11 ovat,
kyselee tiedosta kiitollinen! 

Terveys petti sitten ja pahemman kerran, kaikki jouluaskareet saavat jäädä perheen harteille. Jalat eivät kanna ja väsymys on melkoista. Silloin ei yksinkertaisesti olla puolta tuntia pidempään ylhäällä.

No kai se joulu tulee näinkin vietettyä ja vielä on mahdollisuus, että huomiseksi olisi parempaa tiedossa. Onneksi makuuhuoneessa on sentään punaiset tapetit, eiköhän niillä jo jouluntunnelma saada aikaiseksi.

Meillä odotellaan joulun jälkeistä sydänleikkausta ja nyt eletään kivun rajoissa, lääkkeitä popsien ja telkkaria katsoen, paikallaan ollen. Ruokana on mitä kaapista ja pakasteesta sattuu löytymään ja joulukuusi saa pysytellä paketissaan varastossa. Yhden kynttilän laitoin pöydälle ja muutaman joulukortin - pitää mennä nyt ihmisen eikä kalenterin ehdoilla.
Valtavasti valoisia ajatuksia Sinun suuntaasi!