Hei,

Kiitos kaikille vastauksista, mutta aina palataan tähän samaan ongelmaan. Minä en ole tyytyväinen, sitten teen jotain joka tyydyttää minua (tässä tapauksessa liittyy yhteen musiikkiartistiin, jonka musiikkia kuuntelen ja katselen haastatteluja) mieheni pitää tätä pettämisenä, ehkä tosiaan pitän tätä fantasiaa hieman mielekkäämpänä kuin miestäni.
Tunnen kärsiväni, kun en ole onnellinen mieheni kanssa, mutta en voi myöskään tyydyttää mitään tarvetta hyvänolon tunnelle (joka minulla nyt sattuu olemaan musiikin kuuntelu josta pidän), oikeasti mielekäs musiikkia nostattaa minun energioita ..ja paljon! mutta tämä yksi nyt on poissa pelistä, kun mieheni ei tästä pidä (musiikista ja tästä henkilöstä)
Joo kuulostaa aika lapselliselta, mutta hänestä se on pettämistä. Mietin eilen illalla, että mikä tekee minut onnelliseksi, ja se ei ainakaan ole asioitteni (millä sivustolla vierailen, sähköpostien lukeminen jne) kyylääminen, minulle tärkeiden asioiden rajoittaminen, elämän myös ihailusta ja huomiosta ( ,    ja 5. huoneessa,  ,  ), ja mieheni taas on jonkun verran samanlainen ( esim.) joka haluaisi, että minä häntä ihannoisin, huomioisin ja kehuisin, mutta en kykene siihen, kun hän aiheuttaa jo sieppaamalla energioita, ja puhumalla alentavasti, sekä loukkaantumalla mun justuista mulle sellasta pahaa oloa). En jaksaisi mielistellä, kun se ei tule luonnostaan.
Ja taustalla on jo niin paljon kaikkea mitä olen padonnut sisääni, että eilenkin mietin jo tuhannetta kertaa joko tässä eroisi. Ehkäpä mä kirjoitan hänelle kirjeen ja nuo em. asiani, ja yritän saada jonkinlaista keskustelua aikaiseksi.

Mutta niin.. toivottavasti joku voisi nähdä minulle, että miten tässä aallokossa ehkä käy (valintahan on aina yksilön)

Kiitos!!

Heip, itse myös aistin herkästi toisten emootioita ja sellaisia reaktioita niiden energiakentässä, vaikka ilme ei värähtäisikään tai mitään ääntä he päästäisikään.

Eli kuinka nämä katsotaan kartalta?

hei,

suositelmaa minulle jotain sivustoa, jossa voin helposti tehdä synastriakartan ja muita hyviä syntymäkarttoja. Kiitos.

Tilanteeni, elämäni parisuhteen ja kotielämän saralta on tuntunut olevan jumissa jo pidempään. Ajoittain on kausia, jolloin menee hyvin ja sitten tulee päiviä, kun emme puhu mieheni kanssa mitään keskenään. Olen jo monta vuotta halunnut erota, haaveilen elämästä yksin lasten kanssa, asian olen puheeksi ottanutkin, mutta ei ilmeisesti vielä ole ollut aika. Olen tietoinen tulevista muutoksista, erosta ja uuden miehen löytämisestä, vaikka toisaalta en ehkä ketään haluaisikaan, tai nyt tuntuu siltä. Näyttääkö tänä vuonna tapahtuvan sitä suurta irtautumista toisistamme? Vieläkö pitää kitua?
Selvennykseksi, että rakastan toki miestäni, mutta se miksi olemme päätyneet yhteen on jo saavutettu. Nyt vain elämme yhdessä erillään..
Kiittäen Sianne

Hei kiitos kaikille avusta!! Eilen menin nukutetaan lapsia ja yhtäkkiä pojalla oli kädessä hopeinen sormukseni, pikaisen hakemaan sen ja jostain syystä, liekö hän rajoittanut petauspatjaansa, löysit loput kateissa olleet sormukset sieltä! Hurraa, olin jo tässä pari päivää sitte kyllä nostella Pietaria laittaessani sinne tyynyjä kohokkeeksi, mutta miks en nähnyt sormuksia??

Kiitos kaikille, electric sun ja HansuRanta menivät lähimmäksi arvailuissa/ tiedoissa, pojan parka, kun on sellainen valkeapohjainen Voi kiitos! Kaikille!!!!

Mun syntymäkartalla on nuo otsikon mukaiset jutut, mitä ne sanoo teille? Mulle eivät sano paljoa, olen lukenut jotain henkinen soturi tulkinnasta mutta haluaisin vielä teidän ideoita miten saada nämä hyödynnetyksi. Kiitos

Eli viikon ovat olleet kateissa, annoin tyttöni niitä katsoa ja unihdin ne samantien. Kaksi kultaista ja yksi hopeinen, toisessa kultaisessa on pieni timantti. Olen ettinyt kaikki paikat ei löydy, tyttö ei muista mihin ne laitto. Sattuisko joku näkee missä ne vois olla. Tietty roskis on yks paikka

Kiitos!!

Eli tällä viikolla on tapahtunut kaksi outoa asiaa meillä. Asumme kerrostalossa, eräänä iltana olin saanut lpaset nukkumaan. Mieheni oli jo myös nukkumassa. Laitan aina lasten huoneen kunnolla kiinni, ettei kissa mene huoneeseen, kun lapset nukkuu. Menin muistaakseni käymään keittiössä, ja sieltä kai makkariin ja sitten laitoin eteiseen valot ja menin vessaan/suihkuun. Sieltä ulos tultuani huomasin olkkarissa valot (en muista, että sinne oisin niitä laittanut). Kävin keittiössä, jossa oli kissa häntä tuuheana vähän peloissaan.. tuli syliin kehräämään. Lähdin kävelee eteiseen (jossa jo aiemmin huomasin olkkarissa olevat valot, kun kylppäristä siis tullaa heti eteiseen, josta pääsee makuuhuoneisiin, olkkariin ja keittiöön..joo pieni on asunto), ja kissan kun olin aiemmin jo päästänyt sylistä maahan, se juoksi lastenhuoneeseen JA OVI OLI SEPPOSEN SELÄLLÄÄN! en tiedä, että olenko itse jättänyt oven hieman auki, ja laittanut huomaamattani olkkariin valot (muistan etten olohuoneessa käynyt) ja onko kissa oppinut avaamaan lastenhuoneen oven ite. Tuli tunne, että jos meillä olikin joku henki täällä.. Pyysin varmuuden vuoksi sitä menemään pois Jeesuksen nimessä.

Viime yönä taas herösin kesken unien. Mun vieressä nukku tyttö ja sängyn toisella puolella mun mies. Eli havahduin hereille, ja kun avasin silmät huomasin kaksi tummaa hahmoa polvillaan meidän sängyn päällä jossain niissä kohdin missä mun miehen ja tytön jalat olivat. Jotenkin nopeesti kelasin, et siin o tyttöni ja mieheni, ja aloin kirkumaan, kun tajusin, et nuohan makaavat siinä mun vieressä. Mies heräsi vähän vihasena.. Hahmot katosit siitä pois, ja mun sydän pamppaili tuhatta ja sataa. meidän huone oli pillkosen pimeä, ja mulla likinäköä ja paljon, ja herättyä mulla luonnollisestikaan ei ole kovin skarppi näkökyky. Ikinä ei ennen oo tällaista käynyt. Ja useesti heräilen öisin, esim. lasten takia, enkä oo koskaan moisia nähnyt. Ehkä havahduin tosiaan niiden hahmojen läsnäoloon...

kai tän kaiken voi vaan pistää vilkkaan mielikuvan piikkiin??

Kiitos molemmille!! Kryon on minulle <3 Olenkin tässä jo kyllä tajunnut oman "selvänäköisyyden" onneksi. Minulle se on myös jonkinlaista kanavointia, joka tapahtuu helpoiten kun vain olen (tosin tilanteissa, joissa esim. kävelen luonnossa, siivoan, tanssin jne) Sanat vain yöpsähtää mieleeni. Ja tämä oikeastaan riittää, koska itsehän tarvitsen sen ohjauksen elämään. Olen myös huomannut, että minusta pursuaa sanoja ihmisille jotka niitä tarvitsevat. Tulee tunne, että kirjoita tai sano vaikka näin, ja se kaikki onkin täynnä lohdutusta, rakkautta ja kannustusta. Energioita tunnen, niissä olenkin jo aiemmin hieman harjaantunut, varsinkin reiki auttoi tässä paljon. Enkeleiden energian tunnen, tykkään pyytää heiltä halauksia <3 

Olisin kiinnostunut tietämään missä mediaanisia taitoja ja selvänököisyyttä voi ja millaisin menetelmin kehittää itsessään. Tietäiskö joku. Ihan selkeästi mitään puhdasta lahjaa itsellä ei ole, mutta jotain siihen suuntaan kuitenkin on taipumusta.

Kiitos.

Mitä itse olen saanut edellisistä elämistä tietää:

Atlantiksella olen ollut äänellä parantaja, myös muinaisessa egyptissä parantajana
Jääkaudella joku eskimo, joka kuollut nuorena poikana. Lähdin hakemaan perheelle aamuyöstä ruokaa, ja tulikin lumimyrsky joka minut vei.
Jossain muinaisessa inkakulttuurissa olen ollut myös (tässä elämässä ystäväni myös tässä elämässä) oli siskoni (tunnistamme kyllä piirteemme siitä elämästä hienosti tässä elämässä)
Vuosilukuja en muista, mutta olen eälnyt ranskassa taiteilija (täsä elämässä ei kyllä mitään taiteellisuutta ole minussa nähtävissä)
Myös ruotsissa olen elänyt oopperalaulajana, ja kuollut absinttimyrkytykseen (ihme kun absintti ei uponnut vaikka kuinka lantrasin vedellä tsekeissä käydessä)
Sitten olen ollut USAssa? joku nuori nainen, jota mies liehitteli paljon ja rakastuimme, saimme lapsia jne
Olen ollut palvelusneitona nykyisen mieheni talossa joskus 1800-luvulla (myös ystäväni on siinä elämässä ollut ystäväni, toinen palvelusneito) ja tämä talon isäntä (nyk. mieheni) sitten kävi kähmäilemässä minua. ja ilmeisesti nyt sitten maksaa mulle karmavelkoja tässä elämässä.
Olemme olleet mieheni kanssa myös veljeksiä, sellaisissa jengeissä.
JOskus olen myös elänyt jossain hollannissa vauraassa perheessä, jossa monta sisarusta ja yksi heistä kuoli yllättäen. Nyt tämä kuollut siskoni on tässä elämässä löytynyt, ja hän löytänyt näitä muita siskoja myös.
Saksassa olen elänyt silleen et siellä oli paljon omenapuita, joista saimme elantomme. Sain siinä elämässä paljon tuurvaa omenapuusta ja se oli minulle rakas. Tässä elämässä rakastan myös omenoita ja haluisin itsellini omenapuun.

Kiitos!! Voisin kyllä tutustua aiheeseen. Olen itse alkoholistiperheestä lähtöisin, nuorisokodissa myös asunut joskus (onneksi). Mieheni oli sellanen alkkis kun hänet tapasin, nyt löytänyt sisältöä kehonrakennnuksesta, joka hänelle henki ja elämä ei kä kaipaa enää sitä vanhaa. Tiedän, että syyt miksi en lähde on vaan minussa. kai mn pitää siis itselleni tämä eka selvittää että mikä seon minussa joka estää suhteesta lähtemisen.

Just noin kun Yep sanoo. Vaan teet sen. Lähdet. Kaikki muu on tekosyytä...ja jos tuntuu että niitä on, niin mieti miksi? Mikset todella tahdo sitä minkä tiedät kuitenkin ainoaksi oikeaksi ja parhaksi tavaksi?

Ehkä mä tosiaan pelkään. En vaan tiedä mitä. Tuskin yksinolemista? Otankohn liikaa vastuuta mun miehen elämästä ja hyvinvoinnista.. ? Ihastuin erääseen mieheen ja soitin kerran yhdelle toiselle. Mieheni sai näistä tietää, ja kävi kimppuuni. Kuristi ja potkas, käyttäytyi uhkaavasti. Pelkään ehkä, että hän tosissaan suuttuu mulle jos otan asian esille. tosin puhun asiasta lähes päivittäin nyt hänelle. Mut silti annetaan oikeastaan tilanteen olla. Kai me ollaan niin upottu tuttuu ja turvalliseen uomaan tässä. Asunto on mun, enkä varmaan saa mistään tähän hätään vuokrattua uutta (ei ole luottotietoja vasta kuin ensi vuoden tammikuusta). tietty joku asumiserokin voisi olla, mutta siihenkään ei mies suostu. Ja se syyllistäminen joka mua kohtaa, koska mähän tässä olen itsekäs narttu kun perheen haluan rikkoa. Tässä on hänestä kaikki kiitos mitä voi vaan saada, kun maksaa matkan ulkomaille ja elättää ja ostaa puhelinta yms. Mun täytyy kyl saada jotain keskustelu apua joka povaa muhun uskoa tähän eroamishommaan, antaa tukea jne. Turvakotiinkin soitin. Ne neuvoivat vain ennakoimaan tilanteita. Ja soittamaan heille jos tartten paikan (väkivaltatilanteessa, jos sellainen uusii) mennä.

Kiitos kaikille vastaajille!! Olen edelleen patti tilanteessa, en kuitenkin enää niin pahassa kuin kesäkuussa, mutta silti. Hirveä tappelu oli eräs päivä. Sovimme kuitenkin asian, ja mieheni edelleen haluaa yrittää. Oma intuiitio sanoo, et pitäis erota.
huoh. Mistä mä saan voimaa taistella tätä vastaan, jotta saan hänet ymmärtämään, että haluan oikeasti erota?