seuraava »

[Mountain Lion]

 Sansai, Kyllä muistan. Kiitos!

[Titania.]

Näin unta, jossa olin mieheni perheen seurassa. Jossain vaiheessa olin talon pihassa kahdestaan mieheni pikkusiskonsa kanssa, joka oli vihainen ja äksyili (hän on usein ihan oikeastikin sellainen, äksyilee ja on pinna kireellä). Minä sitten menin hänen luokseen ja yritin halata häntä. Hän suuttui kauheasti, tuntuu että myös pelästyi. Hän alkoi huutaa minulle, mm. kuinka minä en voi mitenkään ymmärtää millaista hänen elämänsä on ollut ja millaisia vaikeuksia hänellä on. Kuuntelin ja vastasin vain että en tiedäkään, en tietenkään voi tietää. Kuuntelin vaan hänen huutamistaan rauhassa ja katsoin häntä silmiin. Huutamisen alta pystyi hyvin huomaamaan kuinka hänen oli paha olla. Viimein menin uudestaan halaamaan häntä ja silloin hän antoi minun halata ja alkoi itkemään. Juttelin hänelle kuinka minua harmittaa ettemme ole päässeet tutustumaan kunnolla (mikä on ihan totta) ja että haluaisin kovasti tutustua häneen. Sitten päätimme mennä takaisin sisälle. Avasin ulkoven ja huomasin kuinka oven avattuani rappusella jalkojeni juuressa istui vauva, ihan pieni vauva. Hän huusi ja itki, nostin hänet rappuselta ettei hän tipahda. Vauva alkoi vaan huutaa ja rimpuilla hirveästi kun nostin hänet, pidin häntävaan rauhassa käsissäni ja juttelin (vaikken oikein edes olettanut että vauva ymmärtää) että rimpuile ja huuda vaan, mutta minä en päästä irti. Hetken päästä vauva alkoi rauhottua ja otin hänet silloin paremmin syliini rintaani vasten. Pian vauva takertui lujasti kiinni minuun ja alkoi nukkua. Mieheni katseli minua huoneen toiselta puolen kun hoivasin vauvaa.

Outo uni, ihan kuin sama tilanne olisi toistunut kahdesti: ensin mieheni siskon kanssa ja sitten vauvan.

[dodobien84]

Näin viime yönä unen jolla tuntui olevan muutama piiloviesti taaskin tulevaisuuteen. Toivottavasti aukeaa jonain päivänä kokonaisuudessaan.

Olin perheeni seurassa tutussa talossa. Kuten olen jo tottunut ihmsiin yleensäkin, perheeni on tukkanuottasilla. Poistun eri huoneeseen etsiäkseni jotain (helpotusta?). Uuteen, joskin tutun oloiseen huoneeseen saavuttuani, aistin ilmassa taikaa. Aivan kuin siellä olisi ollut jotain pyhää/tärkeää. Jollain tavalla liitoksissa äidin puolelta eläneeseen isoisääni. Eräs tärkeä ihminen elämässäni, vartioi huonetta ja kysyy tärkeän oloisesti: Löydätkö täältä mitään tärkeää?

Katseeni kääntyy oikealle takaviistoon ja ja löydän jonkinlaisen muistoplakaatin, jossa on lause: Ei saa olla ääripää.

Katseeni kiinnittyessä sanaan ääripää, huomaan ensimmäisten kahden ä:n yläpisteiden olevan pienen pieniä viisarikelloja, joiden viisarit osoittavat kelo 11:sta. Kahden viimeisen ä:n yläpisteet osoittivat kello 13 (täkeä, ei kello 01, tai 1). Ensimmäistä kertaa kun uniini liittyi numerologiaa.

Ymmärsin, että ei 11 tai 13. Vaan 12. Katsoin tuon numeron tarkoituksen numerologiasta.

Multa pyydetään ihan mahdottomia nykyään. Ei jassa näitä mun unia enään... Olen niin totaalisen puhki jo muutenkin kaikesta...

[Metsänkeiju]

Viimeöisestä unesta jäi pieni pätkä muistiin.

Makoilin mieheni kanssa sohvalla, ja päätin nousta ja jonnekkin lähteä. Ovelta katsahdan taakseni; mieheni takana on joku nainen ja he jäävät lähekkäin sohvalle! Siitäkös minä suutun, ilmaisen sen miehelle ja paiskon lähtiessäni ovea.

Pari päivää sitten kokemani pieni mustasukkaisuuden tunne taisi tulla näin käsiteltyä..

[mouru]

Näin pari yötä sitten jännän unen joka jäi mietityttämään, niin ajattelin nyt sitten tänne sen kertoa.

Eli oli jyrkkä hiekkainen mäki ja aloin kämppikseni kanssa kapuamaan ylös. Kämppikseni oli jo melko ylhäällä mutta minulla oli vaikeuksia kiipeämisessä. Keskivälissä rinnettä oli rivissä joitain patsaiden päitä tjn. ja tartuin niistä keskimmäiseen (siinä oli sellainen kahva ). Patsas 'halkesi' ja se etupuoli josta pitelin kiinni liukui ehkä puoli metriä alemmas, niin että säikähdin putoavani. Ei se siis irronnut mihkään eikä oikeasti hajonnut, se vain liukui alemmas ja patsaan sisällä oli joku kolo.
  Kämppikseni tuli sitten sinne luokseni ja kertoi mulle että olin löytänyt aarteen vaikka itse kyllä kiistelin että ei tämä mikään aarre ole :------D

[mouru]

Pakko taas vaihteeksi avautua näistä unista tänne Aamulla herätessäni luulin etten ollut nähnyt mitään unia, mutta sitten kun aloin pakkamaan tavaroita (lähen tänään takaisin jkl) niin uni muistui heti mieleeni.

 Olin taas äitini vanhempien rannassa. Sää oli pilvinen ja vähän hämärä vaikka olikin päivä. Vedessä oli pieni aallokko. Järven keskellä oli joku talo, itse pidin sitä muumitalona tjn Ajattelin mielessäni jotain tyyliin että on siinäkin talossa varmasti vielä hieno huoneisto ylimmässä kerroksessa tai jotain.
  Menin yksin yläkertaan ja siellä oli hieno avara ja moderni sisustus. Ulkoseinät olivat tummanharmaata lasia. Yläkerta oli suorakaiteen muotoinen ja toisessa päässä oli joku terrassin tapainen.
  Sinne sitten menin ja siellä oli joku pieni uima-allas kiviterassilla. Ihmettelin miten talon yläkerrassa pystyi olemaan uima-allas. Allas oli todella matala ja en syvemmässä päädyssä oli jonkinlainen koristeltu seinä, punaista väriä käytetty harmaansävyjen kanssa.
  Yhtäkkiä uima-allas kelluikin järvessä. Se oli sidottu puhtaanvalkoisilla köysillä terassiin kiinni. Jotain hahmoja tuli siihen luokseni ja he hyppäsivät altaaseen. Itse varoitin heitä että allas on matala mutta se olikin nyt yhtä syvä kuin järvi ja heilui terassin perässä sivulta sivulle.
  Joku tönäisi minut sinne altaaseen ja säikähdin koska pelkään oikeastikin syvää vettä. Kun nousin pintaan niin olikin altaan 'reunojen' ulkopuolella mutta pääsin kuitenkin kipuamaan takaisin terassille....

Sitten menimme niiden muiden hahmojen (ei ollu ihmisiä vaan jotain muita) kanssa johonkin huoneeseen. Sieltä oli pienet rappuset ylempään kerrokseen. Rappuset oli todella ahtaat ja juuri ja juuri mahduin niistä menemään.
  Yläkerrassa paloi lämminsävyinen valo ja seinät, lattia, raput yms oli kyllästettyä puuta. Huone näytti vähän joltain saunatuvalta ja siellä oli lämmin. Seinän vieressä oli sohva jolla istui muumipappa ( ) ja hänen kaksi kaveriaan, ja mustavalkokuvaa näyttävä telkkari oli jossain päällä (kuului sellaista hälyä).
  Joku hahmo kertoi minulle ettei naiset saaneet olla siellä mutta muumipappa ei minulle siitä kuitenkaan suuttunut että olin siellä niin en lähtenyt poiskaan.

Yhtäkkiä olin kuitenkin jossain sammaleisella metsämaalla jossain saaressa ja keräsin sammaleita muovipussiin. Sammaleiden seassa vilisi vasiliskoja (pappani kutsuu toisinaan liskoja vasiliskoiksi...) ja sain ajatuksen kerätä niitäkin pussiin jotteivat ne paleltuisi kun talvi tulee.
  Kiipesin metsärinteen ylös ja muumipappa yms istuivat puuterassilla siellä jossain ja muumipappa käski minun viedä vasiliskot johonkin. Menin nuoren koivun juureen jonka vieressä oli kivi. Nostelin  pussista sammalia mutta liskoja ei näkynyt. Tutkin sammalia tarkemmin ja siellähän ne liskot kuitenkin olivat ja siellä oli myös muutama kastemato... Ne olivat ne liskot käyneet talviunille sammaleiden sisälle. Tyhjensin sen pussin sisällön siinä kiven ja koivun vieressä ja asettelin liskot sammaleineen johonkin maakoloon talvea suojaan.

Siihen se uni sitten loppui kai, ainakaan enempiä ei muistu mieleen. Mutta hei rakkaat ihmiset, nyt menee vähän off-topic, mutta voisiko joku selittää mulle että mistä mahtaa johtua nämä toistuvat asiat tai mitä ne tarkoittavat:
- nuoret koivut
- rappuset yläkertaan
- hienot isot talot (mm. aikaisimmista unista se japanilainen talo, kartano yms.)
- laatikkotelevisio

- ja mitä meinaa mustavalko tv ? (siis uni muuten värillinen, tv-kuva vain mustavalkoista...)

KIITOS  

[indiima]

Viime yönä vähän taas parisuhteen yli meneviä rakkauksia 

Ikkunamme (minun ja mieheni talon) tasolle lensi jaloin poljettava pikkulentokone, joka näytti polkuautolta, mutta siinä oli päällä iso propelli. Sieltä nousi (oikeassakin elämässä) mieheni ystävä, joka halusi tuoda henk.koht. minulle syntymäpäiväonnittelukortin. Hän antoi sen minulle vähän ujosti tai arkaillen, ja huomasin, että todellisen rakkauden osoitukset oli pyyhitty yli tai niiden päälle oltiin liimattu post-it lappu. Hän kuitenkin halusi minun tietävän, että hän rakasti minua, eikä halunnut menettää mieheni ystävyyttä. Katselimme toisiamme pysähtyneessä tilassa, täynnä rakkautta, joka ei oikein sopinut mihinkään, ja täynnä yhteensopivuutta, jolle oli esteitä.
Seuraavaksi olinkin WSOY:n päätoimittajan huoneessa ja hän lupasi, että he kustantavat esikoisteokseni, jos editoin kirjaa lyhemmäksi. Myös kirjan päähenkilön nimi oli unessa muuttunut Pinjaksi. Lähdin toimistosta pois ja ajattelin, että kiire tulee, kun on muutenkin niin paljon töitä, mutta olin onnellinen, koska kirja on hyvä ja tärkeä saada julki!

[Metsänkeiju]

Yksi pätkä jäi viime yöstä mieleen.


Menimme isäni kanssa johonkin paikkaan ulos, oli talvi ja lumihanget, iltahämärä. Meillä oli kaksi koiraa mukana, joita olimme tulleet ulkoiluttamaan. Seisoimme hangessa ja päästimme koirat hihnoistaan vapaaksi, ja ne lähtivät juoksemaan, vissiin se "mun" koira lähti eri suuntaan, meni jonkun matkan päähän maata haistelee/olemaan.  Ja that's it.

Jos jollain herää jotain ajatuksia tulkinnasta, on tervetullutta..  

[Kyllikki6]

Huomenta!
Koko yö oli jotenkin taas outo, ihan kuin en olisi nukkunut ollenkaan ja kun lopulta nukuin, tuntui kun olisin vaan katsonut tulevaa elämääni filmiltä.. no, ei sinänsä ollenkaan pöllömpää 

Viimeisessä unessa olin jossain remontin alla olevassa puistossa, missä oli jo uusi akvaario. Menin sinne jonkun kanssa, kun säikähdin ihan hitosti altaasta hyppääviä kaloja. Siis ne oli jotain 40cm pitkiä, toinen oranssi ja toinen sininen, ne puhui ja nauroi kun säikähdin. Ja ne siis pystyi hyppäämään sieltä altaasta pois. Kai niitä altaita sit oli kaksi, niiden välistä meni käytävä ja ne kalat pomppasi siihen turiseen, jatkoi siitä sitten pompaten sinne toiseen altaaseen.

  sekoa..

  Kyllikki

[Titania.]

Näin viime viikon lopulla unen, jossa olin menossa naimisiin avokkini kanssa. Kun seisoin hänen kanssaan vihkityypin/papin edessä ja koko suku ym oli katsomassa, mut valtasi aivan järkyttävä ahdistus, olisin halunnut repiä hääpuvun päältäni kun se kuristi, juosta pois, mutta en halunnut loukata miestäni. Sitten kummitätini antoi meille ristipistotyöt, meidän piti tehdä ne ja se joka on eka voittaa. Kai joku hääleikki, ajattelin. No mun ristipistoista ei tullut mitään, mies teki kauheeta vauhtia, minä turhauduin ja alkoi suututtaa.

Ton unen jälkeen koko parisuhde on ahistanut, oon ollu ihan ihmeellinen jopa omasta mielestäni. Kai toi uni toi esiin jotain mitä täytyisi käydä läpi nyt En vaan itekään ota tästä selkoa ihan tarkkaan.

[mouru]

Titania. , mulle tulis tosta sun unesta mieleen että ootko mahdollisesti miehesi 'tossun alla' ? Ja se ahistaisi sitten sua kun miehesi ryntäilee ympäriinsä kauheaa vauhtia ja sä tuut siellä peräs :/ Tommonen ajatus tuli mulla vaaan mieleen ;|

[Metsänkeiju]

Titania Onko jotain, mitä haluaisit tehdä toisin parisuhteessa/elämässä, mutta himmailet kun et halua loukata miestäsi? Ahdistaako kunnolla sitoutua/jokin roolisi.. se kuristava hääpuku..
Sitten toi ristipisto.. vähän kuin joku kilpailuasetelma, jossa koet jääväsi alakynteen?
Tällaisia ajatuksia vaan tuli. :

[Titania.]

Ehkä se mikä on nyt noussu todella pintaan on se, että koen et mies haluaa muuttaa mua. Ja mä en suostu muuttumaan, mutta sitten kun pidän pääni niin sit mietin et miks ihmeessä toi mies sitten on mun kanssa, ku se selvästi haluis mun olevan jotain muuta Mutta mulle on varsin tyypillistä sellaset vaiheet, että oikeen etsin niitä suhteen huonoja juttuja ja sitten heitän niitä miehelle ja melkeen ku yrittäsin saada sen tajuaan ettei ei tässä oo mitään järkee, ei missään ihmissuhteessa oo mitään järkee koska kaikki kuitenki loppuu jossain vaiheessa, eli ei mihinkään kannata luottaa alun alkaenkaan. Eli siis todellisuudessa mulla on vaan aika kova luottamuksen puute kaikkiin ihmisiin ja pelkään sitoutua sen vuoksi kehenkään/mihinkään. Mä yritän aina pitää itseni sellasessa olotilassa, et "jos nyt tulee ero, niin ei se tuntuis missään". Yritän pitää itseni aina tarpeeksi etäällä ja tunteet viileenä ettei millään ois mitään väliä. En kyllä oo terve

[Metsänkeiju]

Tuo osuu ihan yksiin unesi kanssa.
Tervettä tai ei, ainakin ihan normaalia.. Mullakin on ollut tietty teema, joka on noussut parisuhteissa esiin, että silloin kun olen itse ahdistunut/kyllästynyt elämääni niin olen huomannut tulevani ärtyisäksi ja oikeen etsiväni miehestäni vikoja. Silloin on ollut tosi hyvä katsoa peiliin ja todeta että mä oon tuon miehen valinnut kaikkine "vikoineen" ja että muahan tässä ahdistaa, ei häntä, ongelma siis kumpuaa sisältäni. Ja muuttamalla itse omaa elämääni, sen epäkohtia, saavutan onnen. Tekemällä asioita, vain itselle. Silloin pystyn elää onnellisesti parisuhteessa.. Tämä oli nyt esimerkki omista läksyistäni. Halusin vaan sanoa, että jokaisella tuppaa olemaan joitain henk. koht. asioita, joita voi käsitellä ainoastaan peilin, parisuhteen, kautta. (Anteeks taas OT mutta keskustelu synnyttää keskustelua.. )

[Titania.]

Silloin on ollut tosi hyvä katsoa peiliin ja todeta että mä oon tuon miehen valinnut kaikkine "vikoineen" ja että muahan tässä ahdistaa, ei häntä, ongelma siis kumpuaa sisältäni. Ja muuttamalla itse omaa elämääni, sen epäkohtia, saavutan onnen. Tekemällä asioita, vain itselle. Silloin pystyn elää onnellisesti parisuhteessa..

Erityisesti toi, kun sanoit että ongelma kumpuaa sisältäni, kyllä pysäytti. Antoi vähän perspektiiviä, tai sai mut katsomaan tätä hommaa vähän etäämmältä ja vähän ku erottamaan enempi sitä kokonaiskuvaa : Itse kun asioita pyörittelee, niin niihin vaan uppoaa syvemmälle eikä lopulta tiedä edes mikä se ongelma alunperin olikaan.