seuraava »

[Esmiralda]

Hei! Vesi on minun elementtini ja siinä pysyn edelleen, mutta nyt kesäisissä merkityksissä.

Miten sinä nautit vedestä muuten kuin juomalla sitä tai suihkussa laulellen? Osaatko hyvin uida, meloa, soutaa, purjehtia tai lirutella, käyskennellä vedessä? Miten sitä katsella, kuunnella tai haistella? Mitä sieltä löydät?

[Rakkauden enkeli]

En ole mikään hyvä uimari, mutta elementtinä vesi on kyllä ihana ja kiehtova. Rakastan kesällä saunan jälkeen järvessä uimista. Se rauha ja se hiljaisuus... Myös melominen on aivan ihanaa. 

[Synapsi]

Terveisiä Prahasta, virtaavan veden ääreltä! Tulin juuri sieltä lomalta, ja onnekseni valitsin majapaikakseni Botelin, eli Vltava-joen varrella olevan hotelli-laivan. Toissailtana syötin joutsenille leipää huoneeni ikkunasta ilta-auringon hyväillessä huikaisevaa maisemaa!

Mökilläni on myös pikkuinen joenmutka ja tajusin juuri, että joet on erityisesti mun juttuni. Se virtaava vesi.
Ihanaa on tietty myös meren tai järven äärellä mietiskely.

Kyllä vetten äärellä on ihmisen hyvä olla.

[Esmiralda]

Heh, mietin justiinsa vettä ennenkuin kirjoitit tämän

Mietin hienoa vedenhaltija/näkki-taulua minkä näin erään artesaanin lopputyönäyttelyssä vuosia sitten.. se oli upea Olisin ostanut heti jos olisi ollut pari tonnia ylimääräistä ja harkitsin jopa opintolainan sijoittamista tähän teokseen. Se oli yksi iso kokonaisuus koottuna monista pienistä tauluista.

Mietin myös vesilammikkoa joka tulee isän hiekkakuopille aina lumien sulamisen jälkeen.. se oli lapsena niin tajuttoman kiinnostava ettei tosikaan Kaikkea jännää siellä pohjassa ja täytyy myöntää että menen varmasti tonkimaan jokaisen kiinnostavan mutakuopan nykyäänkin Vesi on niin hieno juttu oikeasti.. tai sekin kun oltiin veljen kanssa muka pilkillä (hiukan vanhempana oikeastikin) yhdessä notkossa jossa lumi suli ensin alta eli hangen alla oli vettä yli 20cm parhaimmillaan. Kaiveltiin sitten reikiä lumeen ja oltiin ongella.

Keväisin ojien tekoa ja heti kahlaamaan lampeen kunhan jäät lähtivät.. kesät elin kirjaimellisesti vedessä enkä tehnyt toisinaan muuta kuin sukeltelin lammen pohjassa katsellen kaloja.

Leikittiin myös merenneitoa kaverin kanssa ja muka asuttiin järven pohjassa.. Metsälampi paras

Hei Elwyn! Ei voi mitään noille mielleyhtymille, kun lukee toisen tekstiä. Ihana että löydät noita mielikuvia!
Tuli mieleen laulu, jota olemme perheen kanssa tykänneet kuunnella tosi monella automatkalla. Se on Anna Hanskin Hiekkakuopalle uimaan. Se laulu sai poikienkin kehut ja mielikuvat kulkemaan. Ja minullekin näkki viuluineen on aina ollut kiehtova olento!!! Kunpa niitä kuvia voisi tähän vielä laittaa...

[Esmiralda]

Terveisiä Prahasta, virtaavan veden ääreltä! Tulin juuri sieltä lomalta, ja onnekseni valitsin majapaikakseni Botelin, eli Vltava-joen varrella olevan hotelli-laivan. Toissailtana syötin joutsenille leipää huoneeni ikkunasta ilta-auringon hyväillessä huikaisevaa maisemaa!

Mökilläni on myös pikkuinen joenmutka ja tajusin juuri, että joet on erityisesti mun juttuni. Se virtaava vesi.
Ihanaa on tietty myös meren tai järven äärellä mietiskely.

Kyllä vetten äärellä on ihmisen hyvä olla.

Olitpa hienossa paikassa!!! Yksi minun klassisen musiikin lempikappaleita on ollut Moldau eli Vltava Smetanan sävellys. Koulussa olen joskus pitänyt siitä kokonaisia musiikkitunteja piirtäen ja kertoen mitä kaikkea siinä tapahtuu. SE on niin moninaisen kaunis! Olethan sen kuunnellut. Joskus olen sanonut, että kun olet aivan maassa, kuuntele Smetan Moldau ja pääsi kohoaa...

Minä kuljin viime viikolla Väinöjoen rantoja Riiassa...mahtava joki sekin ja kaikki Riian lahden uskomattomat hiekkarannat. Eihän siellä olekaan muuta kuin hiekkaa!

[noname]

Kävelen joka päivä meren rannalle ja rannalla  Katselen ulapalle; vettä, pilviä, veneitä ja lintuja. Haistelen merta ja hiljennyn kuuntelemaan omia ajatuksiani, joskus musiikkiakin.

[Esmiralda]

Voi kunpa meri olisi lähempänä! Minulla on matkaa sinne noin 20 kilometriä. Joskus keväällä kuvittelen kai, että se suolaisuus tulee sieraimiini sieltä mereltä päin kun se alkaa sulaa.

Mutta olen toki asunut lähempänäkin, lapsuudessa kesämökkimme oli suoraan ulapalle ja rakastin sitä. Siksi käyn joka kevät merenrannassa tervehtimässä ja haistelemassa sitä, ainakin kerran pari.

A-S! Sinä varmaan asut aika lähellä merta?

[Ajatus]

Terveisiä Prahasta, virtaavan veden ääreltä! Tulin juuri sieltä lomalta, ja onnekseni valitsin majapaikakseni Botelin, eli Vltava-joen varrella olevan hotelli-laivan. Toissailtana syötin joutsenille leipää huoneeni ikkunasta ilta-auringon hyväillessä huikaisevaa maisemaa!

Vau, tuo majoitusvinkki on laitettava korvan taakse! Praha oli kiva kaupunki, sinne voisi vielä joskus suunnistaa itsekin uudelleen.

Olen joen (joskin pienen) varrelta kotoisin ja niissä on sitä jotain...virtausta, matkalla olon tuntua. En ole merestäkään kovin kaukana asunut, meren tuoksu on ihana.

[helen]

kuuntelen ääntä laineiden

[aeiouyäö]

Tykkään sukelella Olisi aivan unelma päästä jonnekin Galapagokselle sukeltelemaan snorkkelin kanssa Ehkäpä joskus.
Kuutamouinnillakin on niin ihana käydä Kotini lähellä on joki, jossa käyn aina joskus öisin uimassa.Vesi ei vaan ole puhtaamasta päästä, eikä pohjakaan siinä joessa kovin miellyttävä, mutta kun ei viitsi yöllä montullekaan lähteä

[Lionheart]

Yks vesipeto ilmoittautuu!

Rakastan uimista, sukeltelu on ihanaa. Vedenalainen maailma on mun mielestä niin.. kiehtova ja erilainen. Haluun päästä isona laitesukeltamaan jonnekin etelän kristallinkirkkaisiin, turkooseihin vesiin.
  Toinen lemppariasia vedessä on vesiskoottereilla rallaaminen. Moottoriurheilen siis niin maalla kuin vedessäkin, saas nähä milloin valloitan ton taivaan. Lentolupakirjaa odotellessa.. 
  Hevosten uittaminen on kans kivaa. Niin ja koirien kanssa uiminen.
  Iltaisin järvenrannalla istuessa, kun kalat hyppii ja vesi on tyyni.. Siinä hetkessä on taikaa.

Tästä mun innostuksesta veteen kertoo mm. pihalta löytyvä uima-allas ja talvisin kausikortti uimahalliin. 

[Synapsi]

Olitpa hienossa paikassa!!! Yksi minun klassisen musiikin lempikappaleita on ollut Moldau eli Vltava Smetanan sävellys. Koulussa olen joskus pitänyt siitä kokonaisia musiikkitunteja piirtäen ja kertoen mitä kaikkea siinä tapahtuu. SE on niin moninaisen kaunis! Olethan sen kuunnellut. Joskus olen sanonut, että kun olet aivan maassa, kuuntele Smetan Moldau ja pääsi kohoaa...

Piti mennä etsimään kyseinen sävellys! Upea teos, tunnistin melodian heti, mutten olisi osannut nimetä sitä. Rakkauslaulu joelle, aivan mahtavaa. Tuossa linkki, jos kiinnostaa kohottava musiikki.
http://www.youtube.com/watch?v=WTa3U5qIYxw&feature=related

Kyllä, paikka oli todella hieno ja upea. Vaikka siellä oli hurjasti turisteja, ei näkynyt mitään rähinöitä. Oikein hyvät fengshuit sun muut energiat. Toivottavasti Esmiralda pääset joskus kuulemaan, miten Vltava kuiskii samaa sävelmää! Vai oletko käynyt siellä?

Ja Ajatus, suosittelen lämpimästi Botelia! Tosin hytti oli aika pieni ja suihkukoppi minimaalinen, mutta tunnelma ratkaisee. En muutenkaan välitä viiden tähden hotelleista vaan valitsen aina mieluummin siistin ja rennon asumuksen. Siellä vanhan kaupungin torilla oli muuten tosi hieno Astro-kello ja kaupungissa muutenkin viipyili semmoinen 'keskiaikainen mystisyys'. Eiköhän joskus pidetä Astromiitti Prahassa?  :

[Tiigris]

Veden äärellä tulee herkkä olo. En ole ikinä ollut vesipeto, olen aikamoinen räpeltäjä uimaan ja veneessäkin minulle tulee kummallinen olo... Mieluiten vaan istun rantakalliolla tai laiturilla ja tuijotan vettä ja haistelen ilmaa... Usein mietin mitä pinnan alla on ja siitä tulee jokseenkin kummallinen tunne... Tunnen jotain käsittämättömän suurta kunnioitusta järviä ja meriä kohtaan koska en näe pinnan alle! Siellä voi olla syvää ja pimeää, jopa jotain pelottavaa! No en pelkää kun pysyn kuivalla maalla..

En niinkään lutraa ja riemuitse vedestä mutta se liikuttaa minua, saa tuntemaan ihmetystä ja ihailua...
Usein mietin miten monta litraa vettä on missäkin järvessä tai mitä jos koko järvi räjähtäisi nyt pyöreiksi pikku pisaroiksi jotka lähtisivät leijumaan ilmaan.. Juu tiedän oon vähän turhan mielikuvituksekas.. Pintajännityskin on niin kummallinen asia ja se, että vesi ei ole minkään väristä mutta silti en näe mitä järvi pitää sisällään....

[Esmiralda]

Veden äärellä tulee herkkä olo. En ole ikinä ollut vesipeto, olen aikamoinen räpeltäjä uimaan ja veneessäkin minulle tulee kummallinen olo... Mieluiten vaan istun rantakalliolla tai laiturilla ja tuijotan vettä ja haistelen ilmaa... Usein mietin mitä pinnan alla on ja siitä tulee jokseenkin kummallinen tunne... Tunnen jotain käsittämättömän suurta kunnioitusta järviä ja meriä kohtaan koska en näe pinnan alle! Siellä voi olla syvää ja pimeää, jopa jotain pelottavaa! No en pelkää kun pysyn kuivalla maalla..

En niinkään lutraa ja riemuitse vedestä mutta se liikuttaa minua, saa tuntemaan ihmetystä ja ihailua...
Usein mietin miten monta litraa vettä on missäkin järvessä tai mitä jos koko järvi räjähtäisi nyt pyöreiksi pikku pisaroiksi jotka lähtisivät leijumaan ilmaan.. Juu tiedän oon vähän turhan mielikuvituksekas.. Pintajännityskin on niin kummallinen asia ja se, että vesi ei ole minkään väristä mutta silti en näe mitä järvi pitää sisällään....

Kaylee! Puhutpas jännittävistä seikoista "mitä pinnan alla". Ajatella kuinka paljon meiltä kätketään! Sinä haluat säilyttää siitä sen salaisuuden. Toiset sukeltavat syvyyksiin, hamuavat konkreettisesti... Tai oikeastaan sinäkin sukellat syvyyksiin mutta mielikuviesi kanssa. Onko siinä eroa?

[Godiva]

Mulle vesi, erityisesti laineiden liplatus, on rauhoittava elementti. Jo nuorena tyttönä menin järven rantaan mietiskelemään kun oli paha olla ja nyt aikuisena asun melkein meren rannalla ja käyn kuuntelemassa ja katselemassa merta usein. Viimeksi eilen istuskelin kallioilla meren rannalla mietiskelen omia ongelmia. Pelkästään se, että kuulen meren kohinan tuo jotenkin lohtua.

Nautin vedestä myös positiivisessä mielessä. Uiminen on ihanaa ja olen ollut aikoinaan töissä laivalla. Ahdistaa vaan tuo itämeren surkea tilanne (ja silti en tee mitään sen kummempaa sen paranemisen eteen!).