seuraava »

[Yasira]

Oon siis ollut jo monen monta vuotta kiinnostunut kaikista henkimaailman asioista, oikeastaan kaikista mistä tällä foorumilla käsitellään. Nyt kun elämän "urat" ovat loksahtaneet paikoilleen, asiat ovat alkaneet kiinnostaa entistä enemmän, ja halu kehittää itseään on kasvanut. Valitettavasti olen aivan untuvikko näissä asioissa, joten olisi kiva jos te "gurut" voisitte tulkintaanne antaa.

Mieheni isä kuoli muutama viikko sitten, ja kiinnostus henkimaailmaan tämän kaiken surun keskellä on kasvanut uusiin sfääreihin. Tavallaan pelkään niitä asioita, mutta toisaalta koen valtavaa vetoa ja mielenkiintoa niihin asioihin.
Tämän tapahtuman johdosta tänne foorumille päätin hakeutuakin, koska pieni osa minusta haluaisi kyvyn luoda yhteyden henkimaailmaan. Toisaalta taas en tiedä kestäisinkö sitä psyykkisesti?

Henkimaailman asioita lueskellessani olen törmännyt siihen, että tällaiset herkät ihmiset, jotka saavat helposti yhteyden henkimaailmaan, sekoitetaan usein psyykkisesti sairaisiin. Tässä yhteydessä pääni tuntuu menevän lopullisesti solmuun, työskentelen nimittäin mielenterveyshoitajana. Sitäkin olen miettinyt, että onko se sittenkään oikea yhdistelmä, jos tosiaan haluaisin kehittää itseäni tällä tasolla ja työskennellä tuolla alalla.

Sitten...horoskoopeista lukiessani olen väistämättä törmännyt siihen, että rapunainen ja oinasmies ei vain yksinkertaisesti voi tulla toimeen, meillä siis merkit menevät noin. Olen yrittänyt etsiä lisää tietoa asiaan liittyen, mutta sen laajempaa tulkintaa asioille en kauheasti ole löytänyt.

Oma syntymäkarttani on liitteenä, ja tässä on mieheni:


http://tutkalla.com/j.jpg

Voi, olen niin täynnä kysymyksiä, että tästä kaikesta saisi monta sivua tekstiä!
Ihanaa ja kiitos jos joku jaksaa pureutua elämämme syövereihin  

[Lilli]

Tuota noin, jos karttasi on oikein, niin olet kaikkien puumanaisten kantaäiti, kun yli 100-vuotiaana pidät yhtä 70-luvulla syntyneen miehen kanssa. 

[Yasira]

Noh hitto, tässä elämässä oon kyllä syntynyt -80 luvulla 
Syntymäkartta korjattu...

[Lilli]

Kyllä tuo syntymäkarttasi näyttää vieläkin, että olisit syntynyt joskus tsaarinvallan aikoihin.

[Yasira]

Jos ei se nytkään toimi, niin sitten uskon että oon vaan syntynyt väärällä vuosisadalla...

[Lilli]

Ensinnäkin noista teidän kartoistanne: Oinaan ja Ravun suhdetta pidetään klassisessa astrologiassa vaikeana ja mitä olen täällä palstalla pyörinyt tai kuunnellut omien tuttujeni kokemuksia kyseisestä yhdistelmästä, niin ongelmia riittää. Jos teidän suhteenne kuitenkin toimii hyvin, niin astrologian voi jättää omaan arvoonsa. Teiltä löytyy synastriasta kuitenkin joitakin klassisia parisuhdekuvioita, kuten esim.

-miehen Aurinko osuu sinun DC:llesi eli laskumerkille
-sinun Kuun yläsolmusi osuu miehen Auringolle
-miehen Kuun yläsolmu osuu väljähkösti sinun nousumerkillesi
-Venus ja Mars tekevät toisilleen neliön

Eli vaikka vaikuttaisitte muuten vahvasti yhteensopimattomilta, suhteessa on jonkinlaista kohtalonomaisuutta ja ehkä karmaakin mukana, jotka voivat pitää ihmisiä yhdessä pitkäänkin, jopa koko elämän.

Suomalaisessa psykiatriassa ei kai suhtauduta kovin ymmärtäväisesti ns. yliluonnollisiin kykyihin, joskin löytyy niitä toisinajattelijoitakin tämän ammattikunnan harjoittajista. Oma näppituntuma on, että henkisesti tasapainoinen näkijä, parantaja, meedio tms. ei päädy psykiatriseen hoitoon, mutta tasapainottomiakin tapauksia löytyy. Herkillä ihmisillä ongelmat liittyvät mm. siihen, että henkimaailma, omat kuvitelmat, unet ja arkimaailma menevät sekaisin, eikä hän kykene erottamaan mikä on mitä. Myös maadoittumisessa voi olla ongelmia, toisin sanoen henkinen herkkyys on ylikehittynyttä, mutta tavallisesta elämästä selviytyminen tuottaa suuria vaikeuksia. Jotkut eivät viihdy lainkaan fyysisellä tasolla, vaan ovat itsemurha-alttiita tai muuten itsetuhoisia. On myös melko tavallista, että uinuvat kyvyt aktivoituvat voimakkaasti jossakin tietyssä elämäntilanteessa, ja jos siihen asti on ollut ns. normaali keskivertoihminen, niin sitä voi kuvitella tulevansa hulluksi, jos ei tiedä mistä on kyse. Ja edelleen, joillakin on erittäin suuria vaikeuksia hyväksyä omat kykynsä, etenkin selvänäkijöillä, jos he näkevät enimmäkseen vain negatiivisia asioita, joihin he eivät itse voi mitenkään vaikuttaa. Toisin kuin sinä, jotkut haluavat päästä kyvyistään eroon!

[Yasira]

Kääk, eipä kuulosta lupaavalta!  Kiitos Lilli vaivannäöstä, oli mielenkiintoista tekstiä!

Yhteiseloa meillä on takana siis noin viisi vuotta. Tie on ollut hyvin kivikkoinen aika ajoin, mutta joitain erikoisia asioita ihan alusta asti on ollut. Aivan parisuhteen alussa tein joitain asioita aivan päin vastoin omaa luonnettani vastaan, minulla vain oli jotenki vahva tunne että näin kuuluu tehdä. Jokin kumma tahto tai vetovoima on pitänyt meitä yhdessä, ja mulla oli myös alusta asti vahva tunne, että mun kuuluu muuttaa kaupungista maaseudulle miehen luokse, parinsadan kilometrin päähän kotikaupngistani ja omasta perheestäni. Alussa oli myös paljon ongelmia, joita jälkeenpäin mietittynä en ymmärrä miten olen "viitsinyt katsella", eli järjellä ajateltuna moni olisi lähtenyt lätkimään.

Nyt viime aikoina, mulle on tullut tollainen samanlainen vahva tunne pienestä uudesta, yhteisestä elämänalusta. Toisaalta, tähän sekoittuu varmasti normaalit "biologiset kellot", mutta jotenkin se tuntuu sellaiselta oikealta ratkaisulta, joka TÄYTYY tehdä. Mieheni tosin tyypillisenä oinaana (?) taistelee tätä asiaa vastaan, koska sehän tarkoittaisi taipumista minun tahtooni 
Lueskeltuani Lilli tuota sun tekstiä suhteen karmasta ja kohtalokkuudesta, mieleeni on tullut, että liittyisiköhän tämä vahva tunteeni perheenlisäyksestä jotenkin siihen, että tämän pienen uuden elämänalun tulisi syntyä juuri meidän lapsena?

[Lilli]

Sinulla kun on monta henkilökohtaista planeettaa Ravussa ja Kuu Skorpionissa, niin perheen perustaminen tai perustamatta jättäminen on yksi elämäsi tärkeitä oppitunteja. Uskoisin, että miehesi on harannut ajatusta vastaan jo pitkään, koska hänen Aurinkonsa ja Kuunsa ovat hyvin vapaudenkaipuisissa merkeissä, mutta nousu-Leijonana hän voi olla lopulta hyvinkin lapsirakas. Toisaalta on myös mahdollista, että mies aluksi innostuu valtavasti lapsenteosta, mutta innostus lopahtaa vauva-arkeen. Lapsenhoito saattaa jäädä voimakkaasti sinun harteillesi ainakin siihen asti, kunnes lapsi oppii pelaamaan jalkapalloa tai jääkiekkoa (sukupuolesta riippumatta!), jolloin mieskin saattaa taas kiinnostua jälkikasvustaan.

[Yasira]

Kiitos Lilli tulkinnoista Tulevaisuutta kohti...