Topaasi:
lapsi voi myös kuvastaa uutta alkua, myönteisiä yhteisiä asioita, vilpittömyyttä ja tarpeellisuutta, tarvetta yhdessäololle.
Omassa unessani olin viime yönä mies, noin 1920-luvulla. Ihan tavallinen, noin vajaa 40-vuotias mies, joka oli samanikäisen naisen, muotisuunnittelijan palveluksessa. Hän lahjoi minua uusilla silmälaseilla, hienoilla, aurinkolaseillakin. Hänellä itsellään oli korvissaan suuret, hopeiset korvakorut, jotka kilisivät hieman. Hän käytti myös isoa, leveälieristä, tummaa hattua vaaleiden kiharoiden päällä. Meillä oli suhde, vaikka muiden silmissä suhteemme oli jossain määrin epätasa-arvoinen. Hän oli rikas nainen ja minä olin köyhä, kouluttamaton, mutta sivistynyt mies. Maahan tuli työläisvallankumous ja muotisuunnittelu ja tehdas olivat kapinan vallassa. Syöksyin vessaan latomaan hopeakoruja kassiin. Otin hänen pienet korurasiansa ja tyhjensin ne kassiini. Hän oli hätääntynyt, meidän yhteinen lapsemme oli pelastettava. Juoksimme puistoon, mutta kimppuumme kävi joukko työmiehiä, niitä joiden mielestä minä olin pettänyt heidät. Sitten katselin naisen silmin kuin mies tappoi työläisten johtajan paljain käsin suojellakseen minua ja lastamme. Hän käveli ruumiin ja sen luokse polvistuneiden työmiesten luota hiukset sekaisin, hihat käärittyinä ja katse maahanluotuna meitä kohti.
^ Uneni saavat minut kyllä pikkuhiljaa ajattelemaan uudestisyntymistä.
Toki lapsi kuvastaa indiima kaikkia näitä. Siis hyviä juttuja.
Mutta talosymboli, miehiset vaikutteet yms. se home ja ahdistava, surullinen unen päätös, niistä minä huolestuin sinun aiemmassa unessasi, siksi ehdotin sen liittyvän lapsuuskokemusten kautta jotenkin sinun itsesi arvostamiseen, itsetuntoon, kykyyn olla armelias, anteeksiantava ja rakastava myös itseään kohtaan... Ymmärrätkö nyt?
No, tuo viime kertainen unesi, 1920-luvun uni, huomaatko yhtenäisyyden: miehiset vaikutteet vahvasti läsnä taas, ainakin loppusanomassa. Samoin lapset, lapsena oleminen ja jokin uhka / vaara lopussa. Saatko siitä kiinni? Auttaako yhtään?
Ja että raavas mies taas tuhoaa / puolustaa lopussa kaiken, no nyt et kuollut häkään -eli pelastuit, hän suojeli sinua, taisteli puolestasi...
Se on jälkimmäisessä unessa ERITTÄIN hyvä, todella hyvä loppu, eli jokseenkin onnellinen, vaikka nyt moni kuolikin sen vuoksi, mutta sinä sait rauhan.
No, se on vain unta. Katso vaikka uutisia Japanista, eipähän kai kenenkään perusongelmat enää tunnu kovin isoilta tai mahdottomilta sen katastrofin rinnalla, eikö??
Mutta kai korkeimman tahdosta ikävätkin asiat täällä tapahtuvat...
Indiima, nyt kysyn sinulta jatkokysymyksiä:
miten suhtaudut miehiseen mustasukkaisuuteen? Sujelevuuteen / pelastamiseen ja puolustamiseen? Onko joku joskus kiusannut / satuttanut pahasti, uhannut oikein kunnolla? Millaisia miehiä olet kokenut elämässäsi? Miesmallit lapsena? Isäsi / isäsuhde?
No eka uni, tunnetko aidon elämän vastineita hahmoille tai heidän piirteilleen, olemukselleen? (miksei päde tohon jälkimmäiseenkin uneen yhtä hyvin...)
Onko homomiestä aidossa elämässä? Entä jokin jykevä ja raavas mies, se taistelija ja puolustaja?
Onko sinulla lapsia? Suhtautumisesi aidossa elämässä lapsiin? Mahdolliset ongelmat / ristiriidat, vaikeudet, haasteet?
Itsensä uudistus, uudelleen syntyminen, ihan varmasti on tullut ajankohtaiseksi, koska nytkin näet varsin syvällisiä ja monimerkityksellisiä, sekä -ulotteisia unia...
Mitä voit, mitä haluat itse uudistaa itsessäsi?
Miten voit sen tehdä? miten uskot parhaiten pystyväsi siihen? Mieti pientä mahdollista ensimmäistä muutosta.
Sitten optimoi ja meditoi itsesi ja elämäsi siihen suuntaan, että tuo tavoite voi jossain määrin vähä vähältä alkaa ehkä toteutua.
Katso mihin unet kehittyvät, pyydä lisää apua jos tarvitset... Kyllä se siitä.
Paljon paremman oloisia unia olivat jo... Näköjään...