En tiiä. Mutta mulla on käsittämätön ikävä tuota nuorta miestä, joka saattoi mut oikeeseen paikkaan. En muista kaivanneeni ketään tällai pitkään aikaan
Mulla ei ole hänen numeroa, hän ei ole facessa, tiedän etunimen ja et asuu Helsingissä...
Jotenkin kun kohdattiin niin oli heti kotoisa olo, tuo sekavuusepisodi tuskin liittyy mitenkään häneen. Muistan et hän oli säikähtäneen näkönen. Muistan että vannotin hänelle ettei saa jättää mua yksin ja lupas ettei jätä vaan vei mut perille, vaikka saatoin jumittaa matkan varrella noin sata kertaa pääsemättä eteenpäin..
Voisko joku taikoa jonkun taian et löytäisin tän ihmisen? Ihastuin häneen voimakkaasti. En miehenä, vaan ihmisenä. Ja tiedän tunteen olevan molemminpuolinen, mä jotenkin tiedän et hän on ollu musta huolissaan ja ajattelee myös mua, mutta hän ei etsi mua koska ajattelee että mulla on mies ja lapset. No, mä en ajattele siinä samalla tapaa, koska tiedän hänen myös olevan suhteessa. Mut haluaisin ystävyyden. Tai ees vaan parit tekstiviestit/puhelut, että voisin sanoa et nyt on kaikki hyvin, kiitos sulle muruseni kun autoit.