seuraava »

[sideman]

Ensi lauantaina 6.9. on taas varsinkin pääkaupunkiseudun asujaimistolla
ja muilla elävillä organismeilla (ja kenties myös "elottomilla", kuten Havis
Amandalla) tilaisuus nauttia intensiivisehköstä, joogalentäjäin generoimasta
"mystisestä" woo-woo -säteilystä?

Säteilyn intensiteetti on tunnetusti kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön.
Siis kaiketi niin, että jos etäisyys säteilylähteestä kaksinkertaistuu, säteilyn intensiteetti
putoaa neljäsosaan, jne??

Tuo pätenee myös ww-säteilyyn. Siis jos haluaa nauttia mahdollisimman voimallisesta
harmonisoivasta sattva-säteilystä, kannattaa oleskella 6.9. lähellä Maneesikatu 2:ta, joka Suomessa on
säteilylähteen sijaintipaikka?


     :

[nousukuu]

Säteilyn intensiteetti on tunnetusti kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön.
Siis kaiketi niin, että jos etäisyys säteilylähteestä kaksinkertaistuu, säteilyn intensiteetti
putoaa neljäsosaan, jne??

Tuo pätenee myös ww-säteilyyn.

Onko asiaa tutkittu?

[sideman]

Säteilyn intensiteetti on tunnetusti kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön.
Siis kaiketi niin, että jos etäisyys säteilylähteestä kaksinkertaistuu, säteilyn intensiteetti
putoaa neljäsosaan, jne??

Tuo pätenee myös ww-säteilyyn.

Onko asiaa tutkittu?

En tiedä, onko tutkittu, mutta jos kyse on todellakin jostakin sähkömagneettiseen verrattavasta
säteilystä, noin lienee asian laita...

Eikös sitä tavata sanoa, että esim. rakastunut ihminen säteilee onnea. Kyse ei välttämättä
liene pelkästään metaforasta!

 

[nousukuu]

Ei pidä tehdä hätiköityjä oletuksia eikä johtopäätöksiä! Jos emme edes tiedä mitä tämä säteily on, niin miten voimme tietää miten se käyttäytyy?

Vaikuttaa siltä että kyseessä on jokin yleishyödyllinen ilmiö, ja näinollen yksi mahdollisuus olisi, että säteily ei jakaudukaan tasaisesti avaruuteen, vaan se voisi keskittyä maanpinnan tasoon (tai ehkä se jopa mukailee planeetan kaarevaa pintaa? ). Näin hyöty tulisi sinne missä sitä tarvitaan. Jos näin olisi, niin säteilyn intensiteetti olisi kääntäen verrannollinen etäisyyteen, mikä tarkoittaisi myös sitä, että se vaimenee huomattavasti hitaammin etäännyttäessä säteilylähteestä, ja siten vaikutus leviäisi paljon laajemmalle.

[Eklektikko]

Entäs jos kyseessä ei ole säteily ollenkaan, eli ei mitään nykyisin menetelmin mitattavissa olevaa, vaan jokin kvanttitason ilmiö?

Niille ei nimittäin vielä ole mitään mittareita, kun kvanttifysiikan tutkimus on aika alkuvaiheessa vasta. Ehkä joskus tulevaisuudessa voidaan mitata moisia. Sanaan 'säteily' juuttuminen ikään kuin hankaloittaa vähän tätä keskustelua, siltä tuntuu ketjua lukiessa.

[sideman]

Entäs jos kyseessä ei ole säteily ollenkaan, eli ei mitään nykyisin menetelmin mitattavissa olevaa, vaan jokin kvanttitason ilmiö?

Niille ei nimittäin vielä ole mitään mittareita, kun kvanttifysiikan tutkimus on aika alkuvaiheessa vasta. Ehkä joskus tulevaisuudessa voidaan mitata moisia. Sanaan 'säteily' juuttuminen ikään kuin hankaloittaa vähän tätä keskustelua, siltä tuntuu ketjua lukiessa.

Minähän pyrin noilla hymiöllä osoittamaan, ettei tuota spekulointia pidä ottaa turhan vakavasti,
vaikka kvanttifyysikko John Hagelin demonstroikin muistaakseni jollakin kaiutin-analogialla
tuota "tietoisuuden kenttävaikutusta". (Kaksi kaiutinta samassa vaiheessa -> nelinkertainen äänenpaine,
tai mikä lie oikea suure?; 3 -> 9-kertainen; 4 -> 16-kertainen, jne... 100 joogalentäjää yht'aikaisesti
samassa tilassa -> 10 000 -kertainen vaikutus yhteen verrattuna; 1000 -> míljoonakertainen; tosin
virallisen "kaavan" mukaan tuo kerrannaisvaikutus taitaa olla vielä huomattavasti suurempi...)

[Eklektikko]

Itse asiassa keskustelunaihe on ihan vakavasti otettava sinänsä. Yläsävellaulun jota itse harrastan, sanotaan nostava värähtelyjä lähiympäristössä. En minä sitäkään säteily-sanalla kuvaisi.

En näe mitenkään mahdottomana että ryhmämeditaatiolla ja yläsävellaululla olisi selkeää vaikutusta ympäristöön, mutta sanan 'säteily' käyttäminen hämää, jos kyse ei ole mistään ihmisen nykyisin tuntemasta ja mitattavissa olevasta säteilystä. Ja jos sellaisesta ei ole kyse, eivät siihen sitten päde mitkään sellaiset lainalaisuudet jotka pätevät ihmisen tuntemaan ja mitattavissa olevaan säteilyyn.

Tämä on juuri niitä asioita, joissa odotan mielenkiinnolla kvanttifysiikan ennen pitkää tuottamia tuloksia; ehkä jossain vaiheessa tulee olemaan niitä mittareita vaikutuksille. Samalla lailla se sähkö oli magiaa tai huuhaata keskiajan ihmisille, joilla ei ollut sille mitään mittareita.

[nousukuu]

Melko vapaasti, sanoisinko huoletta, huuhaa-hommissa käytetään fysiikan termejä. :  En näe että joku sana olisi toista huonompi tässä yhteydessä.

[sideman]

Entäs jos kyseessä ei ole säteily ollenkaan, eli ei mitään nykyisin menetelmin mitattavissa olevaa, vaan jokin kvanttitason ilmiö?

Lähinnä tulee sitten mieleen quantum entanglement (kvanttilomittuminen):

http://en.wikipedia.org/wiki/Quantum_entanglement

Such phenomena were the subject of a 1935 paper by Albert Einstein, Boris Podolsky and Nathan Rosen,[1] describing what came to be known as the EPR paradox, and several papers by Erwin Schrödinger shortly thereafter.[2][3] Einstein and others considered such behavior to be impossible, as it violated the local realist view of causality (Einstein referred to it as "spooky action at a distance"),[4] and argued that the accepted formulation of quantum mechanics must therefore be incomplete. Later, however, the counterintuitive predictions of quantum mechanics were verified experimentally.[5] Experiments have been performed involving measuring the polarization or spin of entangled particles in different directions, which – by producing violations of Bell's inequality – demonstrate statistically that the local realist view cannot be correct. This has been shown to occur even when the measurements are performed more quickly than light could travel between the sites of measurement: there is no lightspeed or slower influence that can pass between the entangled particles.[6] Recent experiments have measured entangled particles within less than one part in 10,000 of the light travel time between them.[7] According to the formalism of quantum theory, the effect of measurement happens instantly.[8][9] It is not possible, however, to use this effect to transmit classical information at faster-than-light speeds[10] (see Faster-than-light → Quantum mechanics).


http://fi.wikipedia.org/wiki/Lomittuminen

Lomittuminen on kvanttimekaniikassa kahden tai useamman kvanttisysteemin (esimerkiksi hiukkasen tai hiukkasjoukon) ominaisuus, jolle ei ole analogiaa arkimaailmassa. Lomittuneessa tilassa osasysteemeillä on "ei-klassisia" korrelaatioita, minkä vuoksi mittaamalla yhden osasysteemin ennalta tuntematon ominaisuus saadaan tietoa muiden osasysteemien vastaavasta ominaisuudesta.

[nousukuu]

Mitä on woo-woo -säteily? :