seuraava »

[Pikkusisko]

Rauhis, kauniisti kirjoitettu.

 

 

[Rauhan enkeli]

eli koukkuun jää se
joka antaa oman tahtonsa
käydä yli sydämen valon.

sillä rakkautta ei voi kahlita
- sitä saa vain
antamalla sen kulkea
omia polkujaan

Jokaisella ihmisellä
on oma tahto,
itsemääräämisoikeus.
Ja sitä tulee
rakastaa ja kunnioittaa.

- Todellakin!

Vaan kuinka olemmekaan (suuri yleistys)
kuvitelleet, että "yläkerta" rankaisee omatahtoisuudesta,
koska luulimme (suurempi yleistys)
tapahtumisen menevän pois raiteiltaan,
mikäli vaunut pukkaavat veturia,
joka (suurin yleistys)
on jokainen ihminen - vaunuilleen.

PS. Kiitos, Pikkusisko...

[härkä-69]

Aion 

Welcome back Rauhis! 

[taria]

Rauhanenkeli ja Aion.. juuripa noin.. jokaisella meillä pitää olla valinnanvapaus.. 

    

[Pikkusisko]

Eikös vähän sama asia ole tämä:

Minut on kasvatettu niin, että jos vanhemmat ovat "anteneet" minulle jotain, esim. rahaa niin he sitten odottavat minun olevan heille mieluinen ja tekevän kuten he haluavat.

Sitten rakkaussuhteessa olen toiminut alitajuisesti samalla tavalla 

Nyt vasta olen alkanut tiedostaa tuota käytösmallia, ja se tuntuu aivan ultimatepahalle.  Hitsi varmaan vie kauan että muutun.  Tietää yksinäisiä aikoja koska en kyllä uskalla rakastua kun olen sellainen k-pää. 

[^^Queen Nefertiti^^]

Tuota olisi VOINUT kokeilla exään, mutta hänen psyyken rakenteensa takia en enää halunnut häntä. Sen sijaan koen että hän hieman manipuloi minua; oli hetken omalla tunteella mukana, sitten ihan tunteeton kuin ei olisi mitään ollut. Varmaan manipuloi muitakin. Sama se.

Minä kun lähden vilpittömästi asiaan, en todella pelkää suhteita itseni takia (luulen että exäni pelkää, hän on huomannut ettei ole kovin vilpitön) enkä koe väkisin repiväni miehiltä mitään, enkä lähtökohtaisesti oleta että he on vaikutusvaltaisia tms. Miksi pelkäisin antaa rakkautta, jos joku olisi sen arvoinen?

Sen sijaan olen alkanut ajatella että pitäisikö. Siitäkö haavoittuminen johtuu kun itse on ollut vilpitön ja ainakin pari on sekoittanut "rakkauteensa" manipulointia, tunteiden nostatusta, hyväksikäyttöä jne.

[Valo]

Voisikohan sitä miettiä niin että rakkautta saa taatusti niin paljon elämäänsä kuin vain sydän aidosti halajaa,  kannattaa pitää ikkunat ja ovet auki kaikelle, saattaa tippua jotakin erityisen sopivaakin ?

[^^Queen Nefertiti^^]

Saako.. minä taas olen alkanut ajatella / kokea että kaikkea muuta saa kyllä paitsi rakkautta.. tai siis sitten se on tulkittava että sitä saa jotenkin muuten ja muualta kuin piti??? Esim kosmisesta värähtelystä, kun ihmisten rakkaus on aina ehdollista?  :

(http://thumb12.shutterstock.com/photos2/thumb_small/5200/5200,1128650820,1.jpg)

[Lion paradoxal]

Tavallaan... Tai kokemusta tuollaisesta mielen manipulaatiosta on... Mutta se ei taida olla aitoa rakkautta vaan pakkomiellettä tai pelkoon perustuvaa palvomista...
Halusin että hän kiinnostuisi minusta ja minä keskitin kaikki ajatusenergiani siihen että hän kiinnostuisi. Se oli minulle pakkomielle ja näin jälkeenpäin ajateltuna, en voi ymmärtää itseäni kun nyt näen miten sairasta koko touhu oli.

Hmp. Kuulostaa jokseenkin tutulta. Pelotan usein itseäni koska haluan tahtoni läpi jopa toisten ihmisten kustannuksella. Usein huomaan, että olen tullut pakkomielteiseksi jonkin henkilön suhteen vain siksi, ettei ole muitakaan. Läheisyydenkaipuu sekoittaa pään ja alan nähdä hemmon "täydellisyyttä hipovana", jolloin intohimoisuus iskee pahasti päälle ja jopa oma persoona alkaa muuttua erilaiseksi.
Olen niin hemmetin särkyvä sydämenasioissa, etten kestä torjutuksi tulemista. Siksi pysyttelenkin mieluusti erossa kaikista parisuhteista.
...Tosin optimistina uskon, että nämä kriisit unohtuvat, kun vain kohtaa oikean tyypin

[^^Queen Nefertiti^^]

Pystyttekö rakastamaan kaikkia manipuloimatta ketään tai pelkäämättä..

[Valo]

Siinähän sitä sarkaa riittääkin sen oman ehdollistamisensa purkamiseksi, älyttömän raskasta puuhaa. Aijai kun minusta on ihanaa ilmentää rakkauttani laittamalla koti kuntoon ja voi peijooni jos ei toinen huomaakaan sitä ja ole siinä luomassani kuplassa mukana niin kyllä se rakkaudellisuus siihen loppuu siltä päivältä .. Niitähän ne treffisaititkin ovat, täynnä ehtoja rakkauden löytämiseksi täydellisenä elämissämme, kun on oikein raksi ruutuun valitsemme, oikeassa olet GS. Ittestä se kuitenkin lähtee, rakastaminen sisältäkäsin jotta vois sen "ulkoakin" vastaanottaa.

[Lion paradoxal]

Hyvä kysymys.
Pystynköhän...?
En taida. 
Minulla on hirmuisesti luottamusvaikeuksia.
Pyrin kyllä pääsemään tästä eroon... Uskon, että iän ja
kokemuksen lisääntyessä minustakin tulee hiukan tasapainoisempi yksilö...

[ametist]

Niinpä, kyllä se jotenkin vaikuttaa ehkä asiaan, mutta se ei kuitenkaan yksistään riitä

[Riitta]

Mina vastaisin tuohon kysymykseen etta kylla ja ei.
Aito rakkaus tulee tietysta kemiasta kahden ihmisen valilla-voihan ihmisen saada valiaikaisesti itselleen tahdonvoimalla-mutta eikohan tulos ole itkua ja hammasten kiristysta, mika ei ole aito molemminpuolista kiinnostusta ei se ole kestavaa-vaikka en kylla takaa etta aitokaan rakkaus olisi iankaikkista ihanuutta.

[Pikkusisko]

Pystyttekö rakastamaan kaikkia manipuloimatta ketään tai pelkäämättä..

Tuo manipulaatio saattaa tulla niin syvältä alitajunnasta ettei sitä tajua. Minä yritän olla pelaamatta ja tuntuu kuin yrittäisi kahlita jonkun pikkupirun ettei se tee tuhojaan koska tuhohan sellaisesta vaan tulee.