Onko kellään kokemusta tarotkorteista? Tilasin opuksen ja tarotkortit.  Onko niillä helppo ennustaa. Kertokaa kokemuksista! 

Minulla on Crowleyn kortit ja ainakin minä olen nauttinut niiden kanssa touhuilusta...

Mullakin on juuri nuo Crowleyn tarotit ja niihin sopivat kaksi kirjaa (Sielun peili ja sitten se rakastavaisille tarkoitettu). Sain joskus isoäidiltäni ne syntymäpäivälahjaksi, kuten olin toivonut.

Tykkään näistä ihan älyttömästi, vaikka viime aikoina ovat vähän jääneet (niin kuin lähes kaikki tällainen lapsen syntymän jälkeen). Kuvitus on upea ja pakanana Crowleyn tulkinta symboliikasta koskettaa aika hyvin henkilökohtaisesti.

Olen myös vähän malttamaton tyyppi, enkä välttämättä aina jaksa keskittyä ja rauhoittua noita pitkiä seremonioita varten, mutta vaikeissa elämäntilanteissa ja elämän käännekohdissa olen monasti silti saanut lohtua ja tukea näistä.

Suosittelen

Mulle tärkeimpiä esineitä on varmaankin aina olleet valokuvat (negoineen) ja kirjeet. Ne on sellaisia asioita, joita ei voi mitenkään korvata, jos ne tuhoutuvat. Ne ovat ainutlaatuisia ja rakkaita ja niihin liittyy valtava tunne- ja muistolataus. Ne ovat kuin kasa erimuotoisia, kokoisia, näköisiä, värisiä, tuoksuisia ja tuntuisia avaimia menneeseen, jota ei koskaan saa takaisin, mutta jonne voi silloin tällöin palata hetkeksi uinumaan eilisen unia. Toki muistot, niin kipeät kuin rakkaatkin (ja useinhan ne ovat molempia saman aikaisesti), kulkevat mukana myös sydämessä, mutta jotenkin minulle ovat aina olleet äärimmäisen tärkeitä nämä konkreettiset muistojen ilmentymät. Saatan mennä täysin tolaltani, jos joku rakas valokuvani vioittuu tai katoaa enkä voi sitä korvata uudella. Siksi suurin murheeni aina lompakonkin kadottaessani ovat olleet ne valokuvat, jotka siinä samalla menetin, eivät niinkään rahat, kortit tms, jotka voi korvata. Jotenkin tuntuu melkein siltä, että jos jonkun kirjeen tai valokuvan kadotan, niin samalla tuo muisto pyykiytyisi (tai olisi vaarassa pyyhkiytyä) pois mielestäni, tai jäisi loukkoon jonnekin sen sotkuisista sopukoista. Jonnekin, jossa etäisesti tiedostan sen olevan, mutta jonne en voi päästä käsiksi ilman "avaintani". Ymmärrätteköhän? Mielen totuuden voi aina kyseenalaistaa, mutta konkreettista todistetta siitä ei.

Jos yksi ainoa yksittäinen esine vain pitäisi valita, niin tärkein oli kuitenkin varmasti kihlasormukseni. Leveä, yksinkertainen hopeasormus vailla mitään kiviä tms turhaa krumeluuria. Sisäpintaan kaiverrettu kihlajaispäivämme (joka oli tarkasti valittu sen mukaan, että kuu on ravun merkissä) ja mieheni lempinimi. Plain and simple, juuri niin kuin haluan! Ja mieheni sormus on identtinen, paitsi tietenkin paljon suurempi ja siihen on kaiverrettu minun nimeni. Sormuksen pyöreä, ehjä muotohan on perinteisestikin symboloinut yhteyttä ja ikuisuutta ja sitähän se minullekin symboloi. Se on rakkautemme symboli, joka on vain muuttunut täydellisemmäksi, kauniimmaksi ja todellisemmaksi jokaisen naarmun, kolhun ja kuluman myötä -ihan kuin rakkautemmekin. Todella kuvittelen mielessäni tähän sormukseen kiteytyneen sekä hyvät että huonot aikamme, kaikki näiden yhteisten vuosien kokemukset ja koettelemukset. Siksi uusi sormus ei koskaan korvaisi tätä oli se sitten kuinka kallis, komea ja kiiltävä tahansa tai toisaalta prikulleen ulkoisesti identtinen tämän vanhan kanssa. Tästä syystä en halunnut myöskään vihkisormuksia lainkaan; se on tämä tai ei mikään

[Robert James Smith * 21.4.1959, Blackpool (Lancashire, England)]

Onko kellään tiedossa Robert Smith:n tarkkaa syntymäaikaa? Olisi vähintäänkin mielenkiintoista tutkiskella hänen syntymäkarttaansa, sillä hän on mielestäni vähintäänkin nero musiikillisessa mielessä. Olen ollut heikkona The Cure:n musiikkiin yli puolet elämästäni ja palan halusta saada tietää mitä tähdet kertovat niin suuresti ihailemastani ja arvostamastani ihmisestä, joka on vaikuttanut elämääni näin monen vuoden ajan.

Robert James Smith * 21.4.1959, Blackpool (Lancashire, England)

Tämän pidemmälle en asiassa edisty. Kellonaikaa ei mainita missään . Olisiko täällä kellään tietoa asiasta tai parempia kykyjä kaivella tietoa internetin syvyyksistä

[Mi-Olea (ja muut jotka lähetitte kuvanne sinne)]

Mi-Olea (ja muut jotka lähetitte kuvanne sinne),

kuinka kauan kesti, että se ilmestyi sivustolle??

Juu ei niillä kauaa nokka tuhissut. Yön selkään laitoin kuvani menemään ja aamulla jo oli viesti tullut sähköpostiini ja kuva ilmestynyt sivuille. Että tää nyt voi olla sitten tämmönen "turha rykiä kun ***** on jo housuissa"-tilanne sun kohdallas , koita kestää . Sitä paitsi, voin vaikka vannoa, että oli kuva kuinka kehno hyvänsä niin tuolta löytyy aina tuhat pahempaa pärstäkettä , kyllä meinaan todellakin niin ihmeellisen näköisiä otuksia oli.

Njaa...en mä tiedä, onko se nyt sitten niin vaarallistakaan, jos joku tuntematon talliainen repii huumoria naamataulustani Ei se multa pois ole, että hyvät naurut sille vaan, minä tarjoan

Tämä aihehan on saanut oikein mukavasti tulta alleen

Tuo Astrofaces olikin hurjan mielenkiintoinen sivusto, kiitos vaan vinkistä ja linkistä Ajatus . Tuolla kun noita kuvia ja ryhmiä selaili, tuli semmoinen tunne, että kyllä ne taivaankappaleet ehkä jollakin tavalla todella voivat myös määritellä ihmisen ulkoista olemusta. Tietyissä ryhmissä yhtäläisyyksiä oli enemmän ja toisissa taas ei niinkään. Ehkäpä voikin olla, että tietyt asiat ja asemat kartalla leimaavat ulkonäköä voimakkaammin kuin taas toiset

Yks juttu mikä mua hiukan harmittaa tuossa tutkimuksessa niin se, että kun niissä ei ole mitään kuvaselosteita, niin ei voi tietää kenellä on oma tukanväri ja kenellä ei. Silmien väristäkään ei aina saa selvää ja voihan olla myös värilliset piilarit tms. Tosin väritykseenhän vaikuttaa varmasti eniten rotuperimä ja geenit (mutta niinhän toisaalta kasvonpiirteisiin ja ruumiinrakenteeseenkin!). Itse taidan olla ainoa vaaleaverikkö omassa ryhmässäni, mutta ehkä se on vaan tätä skandinaavista verenperintöä . Sekin kurja juttu, että tutkimus keskittyy vain kasvonpiirteisiin! Olisi ollut hauska nähä ovatko muut ryhmäni edustajat yhtä kirppuja kuin minä :. Tyylistä voisi löytyä myös yhdistäviä tekijöitä...Toisaalta tehokkaampaa tietenkin rajata juttu yhteen osa-alueeseen, säilyy selkeys ja helppo vertailtavuus.

Merkuriukseni on vaa'an merkissä.

"Osaat ottaa muut ihmiset huomioon puhuessasi ja siksi sinun kanssasi on helppo keskustella. Oman mielipiteesi julkistaminen riittävän selkeällä tavalla onkin jo vaikeampaa ja vastausta joutuu joskus kaivelemaan tuntitolkulla."

Kommunikointi on minulle äärimmäisen tärkeää ja parhaiten ilmaisen itseäni kirjoittamalla. Rakastan sanoilla leikittelyä, metaforia ja kirjoitettua kieltä ylipäätään. Vaikka muuten olen melko mustavalkoinen ääripäiden ihminen, ehdoton ja mahdoton ( ), niin kun istun alas ja alan kirjoittamaan tunteitani, ajatuksiani, näkemyksiäni ja mielipiteitäni en saata lopettaa ennen kuin olen punninnut ja tarkastellut ko. asiaa jokaiselta mahdolliselta kantilta.

Tyypillisen vaakamaista, sanoisin . Tästä johtuen puheenvuoroni tuppaavat venymään kilometrin pituisiksi esseiksi, joita monet eivät varmaan edes jaksa vaivautua kahlaamaan loppuun saakka. Toisaalta ne, jotka vaivautuvat joutuvat useimmiten toteamaan, että niissä on myös paljon oikeaa asiaa ja terävää havainnointia kaiken muun hablahablan joukossa. Koska osaan, kumma kyllä, halutessani esittää kärkevätkin mielipiteeni diplomaattisesti ja etukäteen lähes kaikki mahdolliset vastaväitteet ja kumoamisyritykset ennakoiden ja ne jo valmiiksi eliminoiden, saan usein houkuteltua puolelleni ja itseäni myötäilemään jopa ne, jotka alunperin eniten vastahankaan olivat -ja ilman, että he itse edes ehtivät huomaamaan mitä tapahtui . Tuosta on ollut hyötyä useammin kuin kerran  kun olen, muuten sangen provosoivan, äkkipikaisen ja kapinallisen, luonteeni vuoksi joutunut opettajien, rehtorien, pomojen ja naapureiden kanssa tulilinjalle.

Toisaalta suuri puutteeni tällä elämän osa-alueella on se, että minun on lähes mahdotonta ilmaista itseäni lyhyen ytimekkäästi. En vain osaa, vaikka kuinka yritän. Koska pakko käyttää ne kaikki ihanat kiemurat ja koukerot ja kielikuvat...ja toisaalta, asianhan voisi nähdä myös tältä kannalta...

Vaikka olisin kuinka kyyninen en voi olla ajattelematta ettei kukaan jaksa tuollaista ammattia noin montaa vuotta, jos siinä ei ole sydämellään mukana.

Joo, voit olla oikeassa...ja eihän tuollaiseen kyynisyyteen varmaan kukaan muu pystykään kuin tällainen  -

Leijonassa, RRRRrraurrrR

"Rakkaus on dramatiikkaa ellei hyvällä niin sitten sillä toisella tavalla. Sinä et tyydy tavanomaisiin kuvioihin vaan mukana täytyy aina olla jotain erityistä. Se joka tämän oikein oivaltaa saa sinusta luotettavan ja rakastavan kumppanin."

Totta puhutaan. I'm the Dramaqueen when it comes to love, hyvässä ja pahassa ja yleensä enemmän vielä tossa pahassa. Tunteet on valtavat ja syrän suuri pienellä ihmisellä .

Vielä kun on toi kuu (joka myöskin suuresti tunne-elämään vaikuttaa) Oinaassa, niin voisi sanoa että tunteen palo on suuri. Toisaalta tuo kuun asema tekee mut näissä asioissa myös sen verran impulsiiviseksi ja äkkipikaiseksi, että roihu on usein ehtinyt omalta kohdaltani palaa jo loppuun siinä vaiheessa, kun toinen osapuoli alkaa vasta hiljakseen saada liekkiä syttymään.

[Mitkä tekijät syntymäkartalla]

Useimmiten tarkastelemme sisäistä minäämme syntymäkarttamme valossa. Tutkimme ja mietimme, miten se on vaikuttanut (ja vaikuttaa) persoonaamme, kuinka se värittää ja määrittää luonnettamme. Mitkä sen aspekteista vaikuttavat käyttäytymiseemme tai kykyymme selvityä eri tilanteista jne...

Mutta syntymäkartan tekijät voivat muokata myös ulkoista olemustamme, eikö niin?

Mitkä tekijät syntymäkartalla, palneettojen asemat, merkit, huoneet jne vaikuttavat eniten juuri ulkoiseen olemukseemme? Ulkonäköömme, tyyliimme, vartalon malliimme, kasvojen piirteisiin, väritykseemme jne?

Olisin kiinnostunut kuulemaan kokemuksianne ja käsityksiänne asiasta. Heittäkää faktaa, esittäkää arveluja, mielipiteitä ja lisää kysymyksiä. Mitä vaan, kunhan saadaan keskustelua aikaan

Huomenta,
katsoiko kukaan eilen Madonnasta tehtyä dokumenttia neloselta?

Joo tuli katseltua kun ei oikein muutakaan mielenkiintoista tullut. Olin pienenä aivan hulluna Madonnaan, mutta innostus hiipui vuosien myötä kun kasvoi itse musiikillisessa mielessä ulos valtavirrasta. Sitten monen vuoden tauon jälkeen ilmestyi taas matskua, joka iski. Ray of Light:n sinkkulohkaisu Frozen istui ihanan synkeällä videollaan täydellisesti omaan gootti-innostukseeni -siis noin niin kuin visuaalisesti, ei musiikillisesti niinkään. Albumilla oli myös pari muuta ihan viehkeätä raitaa, mutta paljon myös semmoista epäaidon kuuloista muotikakkaa, johon Madonna on mielestäni useammin kuin kerran uransa aikana sortunut.

Jotenkin päällimmäiseksi mulla jäi tosta dokkaristakin se muovinen maku suuhun. Siltikin, vaikka siihen selvästi oli yritetty saada sitä naikkosen henkistä ja inhimillistä puolta. En vaan pysty ottamaan enää kovin vakavasti artistia, joka vaihtaa tyyliä, niin musiikillista kuin ulkoistakin, kuin sukkiaan. Madonna on viimeisen vuosikymmenen varmaan tehnyt aina sitä, mikä kulloinkin sattuu olemaan cool ja hip, sen sijaan, että kykenis itse luomaan ja olemaan pioneerina ihan uudenlaisille tyylisuuntauksille kuten uransa alkuaikoina.

En tiedä, ehkä olen taas (tyypilliseen tapaani) ylikriittinen ja pessimistinen, mutta jotenkin tuntuu, että jokainen liike, jonka tuo ihminen tekee, jokainen sana, jokainen ele on niin tarkkaan harkittu ja mietitty siltä kantilta, että mikä parhaiten myy ja iskee suureen yleisöön, etten pysty ihan täysin nielemään tota sen henkisyyttäkään. Kauhea sanoa, mutta epäilen senkin olevan vain yksi ovela juoni tuhansien muiden joukossa, jolla lisätään artistin mystisyyttä ja valovoimaisuutta...

Mutta ei silti, pakko antaa isot propsit naiselle upeasta showsta, jota on jaksanut vetää vuosikymmenet aina vaan itse kauniimmaksi muuttuen

Voi vitsi, tää kiinnostais muakin...mutta ei taida kenelläkään olla tietoa?

Mun mies luki joitakin vuosia sitten tuon Bockin perheen saagan, mutta ei siinäkään tainnut kellontarkkaa aikaa olla. Uskomattomia "juonenkäänteitä" muuten kylläkin

[HORRORSKOOPIN]

Heh, ihan hauska...henkilökohtaisesti putoaa vaan vähän vielä sarkastisempi ja mustempi huumori. Siksi kikatin katketakseni kun luin ensimmäistä kertaa HORRORSKOOPIN 

Suosittelen lämpimästi kaikille, jotka osaavat nauraa itselleen!

T: tähtimerkeistä vittumaisin

Suurella mielenkiinnolla liityn seuraanne puhumaan yhteisestä kiinnostuksen ja innoituksen aiheesta; astrologiasta ja sen vaikutuksesta elämäämme.

Syntyessäni eräänä syyskuun päivänä pari vuosikymmentä sitten, oli aurinko neitsyessä ja kuu oinaassa. Olenkin aika ristiriitainen tyyppi, toisaalta tulta, toisaalta jäätä. Analyyttinen ja silti tunteellinen. Kriittisen järjestelmällinen, mutta kuitenkin impulsiivisen sekasortoinen. Nouseva skorpioni saa minut tutkimaan loputtomalla mielenkiinnolla ja viehtymyksellä ihmismielen pimeitä puolia. Se antaa sielulleni tumman pohjavireen.

Rakkaimmat ihmiset elämässäni ovat vaaka-tyttäreni, kaksosten tähtien alla syntynyt mieheni, vesimies-isoäitini ja paras ystävättereni, joka myöskin on aurinkomerkiltään neitsyt.