Pelkkä kiroilu ei riitä. Magian mekaniikassa on se outo piirre, että aktivoituminen vaatii tunteen. Ja kuten tiedämme, tunne on kemiaa. Vaikka magialla, joka on viimekädessä telepatiaa jota alitajunta työstää, ei ole mitään tekemistä kemian kanssa, vaan lähinnä fysiikan, on tunteella kuitenkin merkittävä rooli. Mitä aidomman tunteen saat akuutisti aikaiseksi, sitä varmemmin saat tahtosi piilotajunnan puolelle, ja edelleen eteenpäin luomaan tilanteita jotka sitten toteuttavat toiveesi ja tahtosi.

  Miksi tunteella on niin merkittävä osa, on vaikea sanoa, mutta se näyttäisi olevan jonkinlainen pikatie viestin viemiseksi siihen aivojen osaan jossa nämä ilmiöt asustavat. Vanhan uskomuksen mukaan se on käpyrauhanen eli kolmas silmä. Parapsykologinen tutkimus on osoittanut, että telepaattiset ilmiöt liittyvät oikeaan aivopuoliskoon.

Meneepä hiusten halkomiseksi. Tietääkseni meistä kukaan ei täällä ole väittänytkään, että tuo Korkeampi voima olisi mikään joulupukkiin verrattavissa oleva persoona. Korkeampi voima on persoonaton ja sitten toisaalta samalla siinä on kaikki persoonat. Henkeä, voimaa, energiaa.   Whatever, totuus lienee kuitenkin se, että meistä kukaan ei voi 100% varmuudella sanoa tietävänsä täyttä totuutta näistä asioista.

Nythän sinä aloit järkeä puhumaan!    Tuohon mitä kirjoitit ei liene mitään lisättävää eikä mitään poistettavaa. 

Itse asiassa sama ajatus on Neil Donald Walschin kirjoissa Keskusteluja Jumalan kanssa. Siinä verrataan Hitleriä aikansa "tuotteeksi" eli koska kansa ajatteli, kuten ajatteli, Hitleristä tuli tämän ajattelun ruumiillistuma. Siten siis yksinään syytön tapahtumiin. 

Siis eräänlainen maaginen, kollektiivinen mieli.

Ihminen loi jumalan, niin. Luin kerran mielenkiintoisen ajatuksen siitä, miten jumalat ovat kyllä olemassa, mutta ihmisen luomia siten, että kun tarpeeksi keskitetään energiaa johonkin se kerääntyy ja kerääntyy ja lopulta syntyy ikäänkuin keinotekoinen sielu. Energiaolento. Kun mietitään kuinka monta tuhatta vuotta - tai jopa sataoja tuhansia vuosia - on palvottu esim. Egyptin Junaluuksia niin on minusta ihan mahdollista että se kaikki palvontaenergia ja ajatusenergia mitä ihmiset ovat jumalilleen suoneet on lopulta muodostunut energiaolennoksi.

Samaa miettinyt! Tuo on mielenkiintoinen ajatus joka voi olla jopa tottakin. En usko, että se energiaolento olisi itsestään tietoinen, mutta se voi olla jonkinlainen linkki tai vahvistin joka auttaa toteuttamaan toiveet jotka sille esitetään, eräänlainen tarujen lampun henki.

Itse uskon suurempaan voimaan joka saa kasvit kasvamaan ja ihmiset elämään, enkä usko että se on mikään ulkopuolinen voima, vaan meissä kaikissa oleva voima johon luonto kuuluu. 

Kutakuinkin samaa minäkin tarkoitin. Minulle se "suurempi voima" on kokonaisuus. En kuitenkaan erota henkeä ja ainetta toisistaan, vaan ne ovat perimmältään Yksi. Tuo Yksi jakautuu sitten loputtomiin aspekteihin jotka käyvät omaa peliään toisiaan vastaan. Se on se "luonnonlaki" jolle Yksi ei mahda mitään. Ikuinen olemassaolo lienee jonkinlainen itsestäänselvyys jota ihmisjärjen on mahdoton ymmärtää. 

Uskominen johonkin korkeampaan voimaan on samanlaista lapsenmielistä uskoa kuin usko joulupukkiin. Mikään ei todista sellaisen olemassaolosta. Luonto on toki paljon suurempi ja ihmeellisempi kuin ihmisen tiede tuntee ja ymmärtää, mutta usko Luonnon ulkopuolella olevaan persoonalliseen luojajumalaan on primitiivinen ja lapsellinen. Olemassaolon mysteeri kätkeytyy Luontoon itseensä, ei ulkopuoliseen tekijään.

Tiedämme jo, että on olemassa pimeää (=näkymätöntä) ainetta. Tiedämme parapsykologisista ilmiöistä. Mutta jostain ulkopuolisesta luojasta tai ohjailijasta emme mitään. Enintään voimme spekuloida jonkinlaisella kosmisella, panteistisella maailmansielulla, mutta senkin olisi pakko olla vain osa kokonaisuutta.

Jos luodulla pitää olla luojansa, niin kuka loi Luojan?

Vastaus: Ihminen loi Luojan

Niinpä.  Sitäpaitsi kyllä se vain on niin, että vaikka kuinka voimmekin tietyissä asioissa vaikuttaa asioihin ja luoda juttuja niin kyllä se viime kädessä on sen Korkeimman voiman käsissä eikä meidän. Älkääpä sitä unohtako. Ihminen ei ole mikään luomakunnan herra eikä voi sooloilla ihan miten sattuu.

Se oli joku antiikinajan filosofi joka esitti kysymyksen; Mitä tapahtuu jos kaiken kumoava voima törmää kaiken läpäisemättömään esteeseen?

Kysymys on kaksinkertaisesti väärä. Ei ole olemassa kaiken kumoavaa voimaa, eikä kaiken läpäisemätöntä estettä. Luonto pelaa samanlaista peliä kuin se ihmisten leikki jossa on kivi, sakset, ja paperi. Kivi voittaa sakset, sakset voittaa paperin, ja paperi voittaa kiven. Eli jokaiselle löytyy kumoava vastavoima.

"Korkeinta voimaa" ei voi olla olemassa. Jos olisi, se söisi kaikki muut. Eli hieman sama asia jos laittaisi hauen akvaarioon, hetken päästä siellä olisi vain se hauki.

Magiaan pätee täsmälleen samat luonnonlait kuin kaikkeen muuhunkin - suurempi voima kumoaa pienemmän voiman. 

tai, sitten kylpylä joka kohtaan, mutta onhan niitäkin rapakon toisella puolen runsaasti ellei täällä.. >

Jos tarkoitat rapakolla Itämerta, ei sen takana ole kylpylöitä lainkaan. Ruotsalaiset käyvät Suomessa kylpylöissä.

Neljä vuodenaikaa:  talvi -2   kesä +24   kevät ja syys  +21,  talvella sentti lunta kerran viikossa, siinä minun klimaattini.

Nebulosalle semmosta, että nuo tuommoset jutut on juurikin niitä manipuloimisyrityksiä, ja huomasitko että epäonnistui?

En varsinaisesti epäonnistunut, vaan jätin jutun kesken. En tiedä mitä olisi lopulta tapahtunut jos olisin jatkanut pidemmälle.

 Kerronpa teille eräästä lemmentaiasta jonka aikoinaan tein.

 Olin hengaillut erään 'Kirsin' kanssa pienen aikaa, mutta passiivisuuteni takia tulin jätetyksi, vaikka tyttö tykkäsi minusta kovin, ja puhui jopa muuttamisesta yhteen.  Jo samana iltana Kirsi löysi uuden kaverin, 'Repen'. Sydänsurut iski, halusin tyttöni takaisin, ja päätin turvautua magiaan. Tein pidemmän aikaa tiettyjä rituaaleja joissa kuvittelin ja manasin jonkun Repestä kiinnostuneen 'Lissun' havittelevan häntä. Jostain syystä näin Lissun heti tietyn oloisena ja näköisenä. Jos taika onnistuisi, kaikki tulisivat onnellisiksi. Lissu saisi Repensä, ja minä Kirsin.

 Menin sitten eräänä iltana tuttuun tanssiravintolaan, samaan missä olin Kirsini menettänyt toiselle. Näin heti ovella sisään astuessani kolme henkilöä istumassa samassa pöydässä. Kaksi tunnistin Kirsiksi ja Repeksi, ja kolmas, naispuolinen henkilö jonka yhdellä vilkaisulla huomasin saman näköiseksi ja oloiseksi brunetiksi kuin sen jonka olin "nähnyt" maagisia rituaaleja tehdessäni. Lissu!
 Ex-heilani Kirsi syöksyi välittömästi minut nähdessään luokseni, ja vaati, että hakisin heidän pöydässään istuvaa naista tanssimaan.

 Tietysti kaikki voi olla sattumaa, mutta ihmetyttää silti. Miksi näin sen vieraan naisen samanlaisena joksi olin hänet mieltänyt omissa rituaaleissani. Miksi ex-heilani vaati että veisin naisen tanssimaan. Tiesikö Kirsi, että tuo nainen yrittää vaivihkaa vampata Repen häneltä, ja siksi hänet on saatava etäämmälle ja kiinnostumaan jostain toisesta. Lisäksi Kirsin kiehnaava käytös Repeä kohtaan oli epätavallista, olin nähnyt heidät pari kertaa ennekin.

 Noihin aikoihin lopetin noituiluni. Ymmärsin, ettei suhteestamme olisi tullut kuitenkaan mitään, ja vähiten onnellinen olisin ollut minä. Liian tuittupäinen luonne tuo Kirsi. Asia jäi silleen, ja on edelleen vuosien jälkeen. Ja hyvä näin!

 Outoja juttuja joita on mahdoton todistaa edes itselle saati muille. 

haluaisin tehostaa miesten laatu/määräsuhdetta, nimittäin 1:15 on aika huono suhde vai?? onkohan siihen magiaa??   rikas mies ei hyvä, jos rasittava-

Tuo epäsuhta kertoo jo jostain. Ei toivoakaan muutoksesta ellei mukaan liitetä kokoontumisia. 

...kun yleensä pelkkä nätti hymy ja silmien räpytys riittää Miehillä vois sama toimia vaikka hymyllä ja kohteliaisuudella.

Mutta eikös tuo ole jo manipulointia !?

onni ei ole muista riippuvainen juttu..

Kauanko kestäisit erakkona? Väitän, että ennenpitkää tulisit hulluksi. Vanhan sanonnan mukaan; Ihmisen suurin onni on toinen ihminen!