Voisiko se olla se "blue pill or red pill" -tehohoito...

"You take the blue pill, the story ends, you wake up in your bed and believe whatever you want to believe. You take the red pill, you stay in Wonderland, and I show you how deep the rabbit hole goes."

 

Terpparallaa!

Asian vierestä mennään, mutta pakko linkittää tähän Crowleyn Book Of Thothin nettiversio. Eli miekkosen itse kirjoittama opas pakkansa saloihin. Niin on monimuotoinen symbolikka Crowleyn pakassa, että tämä alkuperäinen kirja on oikea aarreaitta. Siis jos verrataan vaikka Zieglerin opaskirjaan, joka ajoi asiansa niin pitkään ennenkuin löysin tämän Book Of Thothin. Olen saanut ihania ahaa -elämyksiä korttien kanssa. Ihan uusin silmin niitä tutkailee, silloin harvoin kun niitä näinä päivinä tiirailen. Kieltämättä Crowleyn kieli voi olla vähän hankalaa, ja symboliikkakin välillä salatiedettä, mutta se vain kertoo kyseisen herran syvästä okkulttisesta tietämyksestä.

Aurinkoista ja inspirationaalista kevättä toivoen,

Ikuinen Trikki

http://www.rahoorkhuit.net/library/crowley/equinox/volume3/vol_3_no_05.pdf

Eklektikko sanoisin, että on parempi ettet diagnosoisi ihmisiä, joita et tunne, ainakaan pelkästään noiden parin kommenttini perusteella näin keskustelufoorumin välityksellä. Huomaan, että omaat paljon tietoa, mutta se ei tee sinusta eksperttiä diagnosoimaan elämäni solmukohtia. Psyykkisten sairauksien diagnosointi muutenkin on aika haasteellista, koska oireisto on moninainen ja diagnoosi määräytyykin usein sen määrittelevän ihmisen subjektiivisien päätelmien lopputulemana. Oletko muuten aiheen ammattilainen sanan varsinaisessa merkityksessä?

Ja sana narsisti itsessään on kyllä ihan laajassa käytössä, eikä tarkoita pelkästään kahta prosenttia ihmisistä.

Sinänsä huvittavaa ja hieman ärsyttävääkin puolustaa tällä palstalla omaa menneen elämän diagnoosiaan, varsinkin kun kyseessä on narsismi, mutta joku roti siinäkin, että täällä tullaan tallomaan monien vuosien syväluotaamisen tuloksena syntyneitä aivoituksia.

Ja edelleenkin, en varmasti ollut narsisti sieltä ihan pahimmasta päästä, koska näen ympärilläni paljon haasteellisempiakin tapauksia, mutta olin kunnon idioootti ja sillä siisti. Siinä ei paljoa pilkunviilaukset ja tuntemattomien ihmisten diagnoosit paina. Ehkä jos kärsinyt exäni heittäisi tänne läppänsä, niin saataisiin vielä parempi kuvaus hulluudestani.

Kun vielä oli tuo narsistinen persoona, en tajunnut olevani moinen. Elämä ja ihmissuhteet vaan olivat hyvin hankalia. Huomasin kyllä olevani dominoiva ja jollain tavalla ymmärsin käyttäytymisessäni olevan suurestikin korjattavaa, mutta en kuitenkaan tajunnut olevani narsisti. En ymmärtänyt tilastani tuon taivaallista. Eikä minua kukaan narsistiksi edes kutsunut. Siis saatoin monenkin ihmisen mielestä olla hyvinkin rakastettava ja lämmin ihminen, mutta lähin ihmissuhde oli se, missä narsismini peilautui pahimmin. Varmasti heitin kaiken kakkelini tavallaan muiden kannettavaksi, vaikka narsistikin kantaa sisimmässään suurta ahdistusta ja omanarvontunnottomuutta. Ei minulla ollut mitään muita toimintamalleja, ne olivat ne eväät mitkä minulle oli siihen elämänaikaan jaettu.

Vaikka olen tuonut läheisilleni häiriöilläni suuria haasteita heidän elämäänsä, niin pitkällinen oli/on myös oma prosessini. Ja kaikesta huolimatta voin sanoa, että elämäni haasteet ovat olleet kuitenkin niitä suurimpia lahjoja, jotka ovat antaneet minulle mahdollisuuden kasvaa ihmisenä, ja luoda itseni uudelleen sellaiseksi ihmiseksi, joka vastaa visiotani ihmisestä rakkauden palveluksessa.

Minusta mistään psyykkisestä häiriöstä ei voi parantua, jos ei pääse käsiksi häiriön syihin. Ja siihen useimmiten tarvitaan sukellus lapsuuden maisemiin ja tunnemaailmaan. Nämä narsistit, jotka vanhemmalla iällään raatelevat lähimmäisään ovat lapsuudessaan useimmiten hyvin syvästi haavoitettuja yksilöitä.

Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä voi parantua.

Niinkuin 99,9% prosenttia psyykkisistä sairauksistamme, sen juuret löytyvät lapsuudesta. Lapsuudenkoti on luultavimmin ollut emotionaalisesti haastava. Lapsi ei ole saanut tunnepitoista kannustusta tai positiivista tsemppaamista, lasta ei ole kehuttu vaan ennemminkin toruttu ja rangaistu. Lapsi ei tästä johtuen ole oppinut koskaan pitämään itsestään, terveestä rakastamisesta puhumattakaan. Lapsi on voinut olla esim. keskittymishäiriöinen tai muuten haastavampi tapaus, jolloin kasvattajien rooli lapsen kehityksessä nousee arvoon arvaamattomaan. Haastavan lapsen kasvatus vaatii vanhemmilta valistunutta elämänkatsomusta, positiivisuutta ja sitä pyyteetöntä rakkautta ja tukemista, jottei lapsi suojamuurikseen rakenna epäterveitä persoonallisuudenpiirteitä.

Lisäksi lasta on voitu kiusata kaveripiirissä ja koulussa, rankastikin. Kaikenkaikkiaan narsistisen henkilön lapsuudenpolku on voinut olla täynnä haasteita, josta on syntynyt syvä arvottomuudentunne ja suoranainen itseinho, jota peittääkseen ihminen kehittää ympärilleen narsistisen persoonallisuuden.

Puhun nyt omasta kokemuksestani, koska itse olen ollut tämä narsistinen persoona. En varmasti mikään pahin tapaus, mutta tietyt narsistisen persoonallisuuden kriteerit täyttyivät kohdallani.

Ja niistä parannusmetodeista. Seitsemän vuotta meditaatiota, joskus joogaa, reikiä ja joitain paljon epäortodoksisempiakin metodeita, joista olen kertonutkin joskus privana tässäkin ketjussa kommentoineelle foorumilaiselle. Nämä metodit herättävät usein ristiriitaisia tunteita ja ennakkoluuloja, joten jätän ne tässä mainitsematta. Meditaation olen kokenut erittäin tärkeäksi paranemisprosessissani. Ja tietysti tarvitaan lujaa tahtoa parantua.

Siis olen diagnosoinut tämän persoonallisuushäitiön vasta siitä parannuttuani. Enhän tiennyt olevani narsistinen paskiainen silloin kun sellainen olin. Olihan siinäkin sulattelemista, kun tietää että minkälaisen prosessin läpi olen tietynkin läheisen aikoinani työntänyt...

Jotain pahaa on tapahtumassa...

Mikä on pahaa? Kuka määrittelee tämän pahan? Jokainen varmaan ihan omalla asteikollaan. Se mikä on toiselle pahaa voi olla toiselle hyvää. Varmasti sinä Tähtisielu netistä tai uutisista keksit tuon pahan, mitä nyt ajat takaa. Varmasti osaat sysätä syyn pahoille tuntemuksillesi jollekin sinusta ulkopuoliselle taholle, eikä tulisi mieleesikään katsoa peiliin näitä tuntemuksia tutkiskellessasi.

Anteeksi vaan mutta tuollaiset höttöiset "musta tuntuu" -pahanlietsonnat ovat hieman arveluttavia.

Oletko nyt ihan varma Tähtisielu, että observoit koko yhteisen kollektiivimme energioita, vai ihan vain omiasi?

Ja ihan vaan off the topic, Tähtisielu, näetkö maailmankaikkeudessasi mitään positiivista, mitään rakkaudellista? Onko mielestäsi maailmassasi mikään hyvin?

Ja vielä loppukevennykseksi: Entäs jos on päässyt käymään niin, että nuo ikuisesti pahuudessa marinoituneet Illuminaatit ovatkin päässeet vaikuttamaan tietoisuuteesi Tähtisielu niin, että he ovat saaneet alitajuntasi toimimaan heidän agendansa mukaan, eli lietsomaan pelkoa ja ahdistusta kansaan, jotta sitä olisi helpompi ohjailla ja pitää marionetteina. 

Tähtisielu todellakin toimii hyvänä peilinä. Enhän koskaan näe häntä itseään, vaan omien linssieni värittämän kuvan hänestä; kuvan osasta itseäni. Sellaisen, joka herättää voimakkaita reaktiota, sellaisen osan itsestäni, jota minun on opittava rakastamaan ja hyväksymään sellaisenaan.

Iloista ja rakkaudentäyteistä Joulumieltä toivottaen,

Ikuinen Trikki

Jos jossain vaiheessa värähtelyt nousevat siinä määrin, että huomaa varjoisten olemassaolon, niin uskallan väittää, että jossain vaiheessa värähtelyt nousevat edelleen siihen pisteeseen että tajuaa, että nuo varjoiset ovat vain observoijan omaa luomusta(niinkuin kaikki muukin), ja että varjoisista tulee valoisia, jos vain muuttaa näkökantaansa. Se sitten saattaa vähän naurattaa, vaikka joskin jossain vaiheessa sitä ennen voi myös vähän itkettää  

Ja tuosta 21.12.2012 asiasta. Eihän meillä kellään kai ole mitään 100%:sta faktaa pistää pöytään. Kaikki on vain tutkijoiden tutkimustuloksia, teoretisointeja tai fanatisointeja. Itse ainakin hillitsen itseni ja odottelen mielenkiinnolla mitä tapahtuu. Koko vuosi 2012 tuntuu tosi mielenkiintoiselta. Ja kun oman universumimme Luojia olemme, ehkä sitä voisi tietoisestikin luoda tuohon maagiseen päivään 21.12.2012 jotain suurta/pientä ja rakkaudellista.

Miltei vuoden poissaolon jälkeen huomaan, että täällä edelleen Lännen Valkoinen Tiikeri julistaa agendaansa.

Maailma on pahuuden vallassa. Ihminen ja Äiti Maa on Illuminatin toimesta vaarassa tuhoutua.

Kuulostaa aivan kuin Pluton jalostumattomat energiat täällä forumilla jylläisi. Pelkoja ja uhkakuvia viljellään, aivan samalla tavalla kuin kaikkien syytöksien keskipisteessä olevan Illuminatin väitetään tekevän. Pelko on vahva vallan väline.

Syntyykö tarve näihin apokalyptisiin uutisointeihin pelosta vai rakkaudesta?

Itämaan joogit, mystikot ja muutkin hörhöt ovat jo vuosituhansia tienneet, että sitä mitä kylvät, sitä myös niität. Jotkut huimapäiset visionäärit ovat jopa väittäneet, että jokainen yksilö luo oman universuminsa; viimeistä piirtoa myöten. Useat nykyajan kvanttifyysikotkin ovat alkaneet taipumaan siihen, että tietoisuutemme vaikuttaa vahvasti ympäröivään maailmankaikkeuteen.

Pelko vai rakkaus? Kumpaa energiaa säteilet ympärillesi? Siinä on perustavaalaatua oleva kysymys, sillä niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Joku jossain toisessa topicissa jonkun positiivisesti värähtelevän multiversumin osassa toi tietoisuuteeni Breznyn vapaan tahdon horoskoopin, jonka jatkeena oli kyseisen nerokkaan jampan vastaisku paranoialle:

"Mitä on Pronoia?

Määritelmä: Pronoia on vastalääke paranoialle. Se on ymmärrys Maailmankaikkeuden perustavanlaatuisesta ystävällismielisyydestä. Se on harjoitusohjelma, jossa valmennat aistisi ja älysi huomaamaan että elämä antaa sinulle aina juuri sitä mitä haluat, juuri silloin kun haluat.

Hypoteesi: Paha on tylsää. Kyynisyys on idioottimaista. Pelko on paha tapa. Epätoivo on laiskuutta. Riemu on kiehtovaa. Rakkaus on sankarillisen nerokkuuden teko. Nautinto on meidän syntymäoikeutemme.

Toimintatapa: Toimi kuin maailmankaikkeus olisi ihme joka on luotu sinua viihdyttämään ja valaisemaan. Oleta että salaiset avustajat työskentelevät kulissien takana auttaen sinua muuttumaan siksi suurenmoiseksi mestariteokseksi jollaiseksi synnyit. Liity salaliittoon kylvääksesi siunauksiasi koko luomakunnalle.

Lisää Pronoiasta löydät Rob Brezsnyn kirjasta “Pronoia Is the Antidote for Paranoia, Revised and Expanded: How the Whole World Is Conspiring to Shower You with Blessings”, jonka puolestaan löydät Amazon-verkkokaupasta osoitteesta http://bit.ly/Pronoia."

Toivottavasti en loukannut ketään tällä tekstilläni. Mielestäni on tärkeää kelailla, millä keinoin me voisimme jokainen kohdallamme luoda sellaisen New World Orderin ympärilllemme, kuin on korkein mahdollinen visiomme meistä itsestämme. Ja kuinka meistä jokainen voisi liittyyä Illuminatin kerhoon, eli valaistuneiden poppooseen. Onko keinona paranoian levittäminen vai rakkaudesta voimansa saava Oman maailman muuttaminen.

Nimimmmerkillä kokemusta on. Itsekin olen ollut joskus niin salaliittoparanoidi, ettei paremmasta väliä.
 

Kaikkia Illuminatista ja salaliitoista kiinnostuneita olevia suosittelen lukemaan Robert Anton Wilsonin ja Robert Shean Illuminatus -trilogian.

Jos vain huumorimieltä riittää, ja ennenkaikkea avointa mieltä. Ei ehkä uppoa, jos ottaa liian tosissaan...

Kiitos Eklektikko, että avasit sanaisan arkkusi asiasta, johon en olisi halunnut koskea pitkällä tikullakaan. Tuntuu, että jotkut tietävät kaikkien muidenkin puolesta kuinka elää, henkistyä ja Valaistua.

Sitten muista tulee samaan hengenvetoon "muka rauhan rakastajia ja hippejä, sekä "pöllyn puolustajia", "pilvenveikkoja" ja "seuraavia jeesuksia" "Jumalan kaksoisolentoja" ja "next step jesuksia". Varsin sivistynyttä ja rauhallista jutustelua. Ei menty henkilökohtaisuuksiin, asiat vaan keskenään kinastelevat    Ihan rauhallisesti otetaan joo ja rakastetaan sitten kun on ensin päästetty omat höyryt pihalle.

Niin, olen minäkin nähnyt läheltä, mitä huumeet voivat ihmiselle tehdä. Porttiteoriasta eli hampusta kovempiin aineisiin en sano muuta, kuin että se ei ole hampusta kiinni jos joku haluaa käydä käsiksi kovempiin aineksiin. Tässä asiassa ei ole olemassa yhtä oikeaa totuutta, on vain ihmisten mielipiteitä, ja kunnioittakaamme kaikki toistemme vapautta olla mitä mieltä tahansa. Kukaan ei ole oikeassa tai väärässä. Ja tämähän taasen on ihan aiheen vierestä.

Henkilökohtaisesti en myöskään usko profeettoihin tai maailmanpelastajiin. Enkä usko edes minkäänlaisen ulkoisen vallankumouksen voimaan. Ihmisen täytyy muuttua sisältäpäin, kokea todellinen itsensä, Rakkaus, mikä muuttaa jokaisen ihmisen yksitellen, ja samalla tämän henkilön maailma myös muuttuu. En usko että olemme tulleet tänne pelastamaan kuin itsemme, sillä tässä maailmankaikkeudessa on kaikki koko ajan niinkuin pitääkin, Luojamme täydellinen suunnitelma toteutuu koko ajan ikuisessa Nyt -hetkessä. Tämän kun immeinen omakohtaisesti kokee, niin loppuu se turha höntyily, ja pelolla ei ole enää sijaa elämässä.

Eklektikko puhuu mielestäni asiaa. Tulevaisuudessa, jos se on se auvoinen Vesimiehen Aika, ulkoisten auktoriteettien aika on ohi. Ihminen on löytänyt sisältään ainoan auktoriteettinsa, sydämensä sopukoissa tillottelevan oman Itsensä; sisäisen oppaan, jota kuunnellen hän osaa elellä harmonisesti muiden ihmisten ja ympäröivän luonnon kanssä. Tässä rakkauden olemisentilassa kun sitten kelluskelemme, niin ihan automaattisesti kohtelemme toisiamme mukavasti, emmekä tarvitse ulkoisia auktoriteetteja, pomoja tai päälliköitä, saatikka lakeja tai säännöksiä käskemään kuinka toimia mualimassa.

Huumeet ja hamppu on tainnut mennä taas jossain sekaisin. Ihan tulee paha mieli kun pientä ja ah niin monikäyttöistä hyöty- ja lääkekasvia laitetaan samaan jengiin kaikenmaailman huumeiden kanssa. No mutta minkäs teet, kun nyky-yhteiskunta on demonisoinut tämän vuosituhansia käytetyn erittäin voimallisen kasvikunnan kuninkaallisen. Sama yhteiskunta kuitenkin tuputtaa ja ihan korvaakin Kelan toimesta monenkarvaiset psyyken- ja kipulääkkeet, joka ovat varmasti suurempi suomalaisen pään sekoittaja kun hamppu. Olen myös nähnyt läheltä, mitä huumeet voivat ihmiselle tehdä, hengenkin on vienyt joo, mutta hamppu ei ole vielä ketään perikatoon vienyt. Äh, kaikenlaiseen sitä kommentoikin, ja vielä ihan aiheen vierestä.

Tuosta uskottavuuden kärsimisestä vielä. Kaikkina aikoina kaikenkarvaiset profeetat ja kaikenlaiset kansan uudelleenjärjestäjät tuskin ovat olleen hallitsevan yhteiskuntajärjestelmän suosiossa. Mm. kaikkien tuntema Jeesuskin sai toimiensa seuraukseksi kärsiä järjestysvallan ahdistelua, kidutusta ja lopulta ristiinnaulitsemisen(mikäli Raamatuksi kutsuttua legendakokoelmaa voi pitää totuudenmukaisena lähteenä). Näinä päivinä jos Jesse dallaisi maan päällä, voisi hyvinkin olla, että monenlaista sinivuokkoa  olisi tämän rauhanrakastajan perässä, koska hänen suhtautuminen nykyiseen rakkaudettomaan yhteiskuntaan voisi ollan hyvinkin radikaali ja jopa anarkistinen.

Olisiko Australiassa Pluton pyrkimys hallita hiiltä nähtävissä tuossa suurtulvassa, mikä on saanut maailman suurimman hiilenviejän hiilibisneksen kunnon kriisiin?

Kiitos maallikko täpäkästä asiasta. Meikäläisen vanha foliohattu meinaa taas ruveta päässäni pyöriskelemään 

Eihän tuosta eliitistä koskaan tiedä, minkälaiset on kujeet sumutuksen verhon takana. Sen verran uskallan kyllä omaa mielipidettäin raottaa, että todellisuus ei ehkä ole ainakaan ihan sellainen kuin yleisölle annetaan ymmärtää.

Terpsukkarallaa!

Voiko tuo Saturnus tehdä paluut parikin kertaa? Tarkistin, että muutama vuosi sitten minulla oli päällä noita Saturnuksen transiitteja, mutta nyt taas pukkaa niin että tuntuu:

 
 
  

Eli kaksinkertaiset "kambäkit" ála Saturnus, onko se mahdollista?

Kolomenkympin riisi tuplana, kiitos?.... Minä kun olen jo kolomekakkonen...