|
Chandra
|
 |
« Vastaus #2520 : 24.07.2008 20:09:28 » |
|
 Iso HALI NYT SINULLE! Eikä tarvitsekaan pystyä.Mutta ei stressata liikaakaan.Nykyisin on niin paljon kaikkia mahdollisuuksia ja nuoret tietoisempia. Jännityksestä ja stressistäkin jo saattavat menkat siirtyä. Nuku rauhassa yösi.Mitään pelottavaa ei voi sinulle tapahtua. Kaikki on aina jonkun suurimman ohjaksissa.  
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Asterix
Vieras
|
|
« Vastaus #2521 : 24.07.2008 20:18:07 » |
|
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Lionheart
|
|
« Vastaus #2522 : 24.07.2008 20:58:12 » |
|
Ei ollu typerää eikä loukkaavaa, saatoit just vaan pelastaa mun päivän ja luoda edes pientä toivoa.  Normaalisti ne tulee aina ajallaan, stressiä ei ole ollut (eikä se mulla menkkoihin vaikuta), ei myöskään mitään suurempia muutoksia ole ollut. Koiraa surin pari päivää muttei se mun maailmaa muuten niin paljoa hetkauttanut, ettäkö olis kroppa sekasin menny. Ja tyttöhän minä. Chandralle kiitokset halista ja kannustavista sanoista. Aiheenvaihto ei olis pahitteeks, tämä on jo aika käsitelty mun mielestä : Hmm.. En jaksa edes ryypätä kun on niin kuuma. Huonoja kokemuksia kun pienessä nestehukassa menin viinaksia kiskomaan : Hyi mua. Mut mieluummin viinaa ku u know..  Hitto, ajatukset ihan hukassa taas. Pätkiä sieltä täältä eikä mistään saa kiinni. |
|
|
|
|
tallennettu
|
 ,  in 
 in 
 in 
 ,  in 
 in 
 in 
 ,  in 
 ,  in 
Punainen Solaarinen Lohikäärme |
|
|
|
|
|
Lionheart
|
|
« Vastaus #2524 : 24.07.2008 21:11:15 » |
|
mulla kanssa kokemusta huume-ongelmasta nuoruudessa kaverien kautta...se taitaa olla tosin ainut yksi ongelma mitä mulla ei ole henkilökohtaisesti koskaan ollut.
mutta kaikesta selviää, kun tukea on saatavilla.
Tähän piti vielä tarttua, nyt kun voi vapaasti puhua ilman että haukutaan narkkaripaskiaiseksi ja hylätään. Halusin kysyä, että miltä se SUSTA tuntu, kun kaveri kisko kamaa ja oli mitä oli? Skippaa tää kysymys jos tekee pahaa Kaylee, tänään voi olla synkkä päivä vaikka aurinko paistaakin. Mun aurinko alkaa vasta pikkuhiljaa nousta, kun pimeys laskeutuu ja pääsen juoksemaan nää murheet pois. : |
|
|
|
|
tallennettu
|
, in
in
in
, in
in
in
, in
, in
Punainen Solaarinen Lohikäärme
|
|
|
|
Tiigris
|
|
« Vastaus #2525 : 24.07.2008 21:18:20 » |
|
Rakkautta surussa... Tunsin itseni eheäksi kun suru ja rakkaus syleilivät sisimmässäni toisiaan
ja yhdistyivät maailman voimakkaimmaksi kantavaksi voimaksi...
Elämän aitous vapautui sydämeen, kaikenhyväksyvä levollisuus...
Olin jälleen vapaa. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Chandra
|
|
« Vastaus #2526 : 24.07.2008 21:21:30 » |
|
Itse en koe että täällä ollaan eriyisesti synkistelty. Elämä nyt vain on välillä tätä ja välillä tuota ja pikkuisen vielä tuotakin.  Eikö se juuri ole tärkeää että voi jakaa kaiken? Ja DAWNCHILD;Et loukannut.Kirjoitit kauniisti ja asiallisesti toistakin kannustaen. Tyttö se minä ainakin olin vielä.Tyttö josta kasvoi liian nopeasti nainen. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Tiigris
|
|
« Vastaus #2527 : 24.07.2008 21:30:01 » |
|
Minä näen teidät kaikki niin kauniina ja se liikuttaa minua..
Kaikki erilaisia, eri ikäisiä, kokeneet eri asioita..
Mutta se mikä yhdistää on tunne, inhimillinen tunne joka seuraa tapahtumasta jos toisesta ja jättää muistijäljet, tunne joka koettelee, tunne joka vapauttaa, tunne joka kahlitsee, sitoo, kasvattaa, kehittää..
Kaikista on tullut Ihmisiä isolla Iillä... Yhtäkaikki. Saman auringonvalon ja varjojen vaihtelussa, ylhäällä ja alhaalla, oikealla ja vasemmalla..
Mitä me murehditaan tai huolestutaan elämästä?
Pohjimmiltaan elämä on vain ja ainoastaan rakkauden polku.
Tunteet, tunnelmat = lahjoja...
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Lionheart
|
|
« Vastaus #2528 : 24.07.2008 21:40:50 » |
|
Dawnchild: Tiedäkkö, ei narkkari tajua sitä miten pahalta se sen touhu sen läheisistä tuntuu. Ei narkkari osaa ymmärtää kuin itseään, ja itseäänkin niin vähän, ettei tajua omaa parastaan. Narkkari ajattelee vaan sitä seuraavaa piikkiä/pilleriä/mitä ikinä vetääkin ja käyttää säälimättä hyväkseen ihmisiä, joista se välittää (tai ainakin ennen välitti), vaan saadakseen lisää.
Anteeks että sain sut itkemään, ei ollu tarkotus, mutta nyt mä tajuun kuinka se sattuu muihin. Kyynel, toinen, kolmas.
Jay kertoo edelleen kännissä, kuinka se tekis kaikkensa, ettei olis päästäny meitä "pikkusia" siihen helvetilliseen maailmaan, jossa lopulta palaa loppuun, ellei pääse ajoissa pois. Ja kun sitä tajuaa, että pitäs lopettaa niin on yleensä liian myöhästä. Oon käyttäny asiasta tätä teflonkattila vertausta. Aluks on kivan lämmin, sitten tulee liian kuuma. Mistään et saa kiinni ja reunat on liian korkeella. Lopulta palaa loppuun ja kuihtuu pois.
Anteeks.
Kaylee.. Kauniita sanoja.. Niin lohduttavia. Kiitos niistä.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
, in
in
in
, in
in
in
, in
, in
Punainen Solaarinen Lohikäärme
|
|
|
|
Arkiviisu
Vieras
|
|
« Vastaus #2529 : 24.07.2008 21:47:45 » |
|
Rakkautta surussa...
Tunsin itseni eheäksi kun suru ja rakkaus syleilivät sisimmässäni toisiaan
ja yhdistyivät maailman voimakkaimmaksi kantavaksi voimaksi...
Elämän aitous vapautui sydämeen, kaikenhyväksyvä levollisuus...
Olin jälleen vapaa. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Rakkauden enkeli
Vieras
|
|
« Vastaus #2530 : 24.07.2008 22:05:28 » |
|
Onpas tänne kerennyt tulemaan taas niin kovasti jutustelua, että täytyy tulla myöhemmin lukaisemaan. Mutta nyt katsomaan Comanche moonia, vaikka linjoille jäänkin. Olettekos muuten sitä katsoneet? Juu mutta I'll be back...
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Arkiviisu
Vieras
|
|
« Vastaus #2531 : 24.07.2008 22:15:26 » |
|
Olen katsonut narkomaanien elämää suht läheltä ... ja myös tästä näkökulmasta, että hän kyllä hyvinkin tajuaa ja tietää miten pahalta "se touhunsa" läheisistä tuntuu - miten helvetillisenä hekin osaltaan joutuvat elämäänsä kokemaan -,tietävät jopa tiedostavat , ja sulkevat siltä tiedolta silmänsä korvansa ja tajuntansa ja useinmiten "se tieto ja kokemus" on tukahdutettava juuri sillä että on vain sauhuttava ja sekoiltava yhä enemmän , saatava fibaa joka sumentaa on parempi olla ns. tukossa ja seikkailla sekaisen psykedelian tivolissa ... ja kun knarkkari sitten ylittää kuolleena elämisen rajan - jossa millään ei ole enää mitään väliä - niin millään ei ole enää mitään väliä, todellisuus ja tietoisuus ovat kuin toinen galaxi - mutta siltikin heillä on ne pienet pisteet - hetket jolloin jotain kulkee tämän kuolleena elämisen rajan yli , ja jokin koskettaa ~useinmiten kuitenkin harha vetää puoleensa koska todellisuus on jo "niin kaukana" tai hän elää elämäänsä harhojen todellisuudessa - josta käsin "todellinen todellisuus" on liian kaukana liian pitkän paluumatkan takana - vaikka siellä matkan takana olisivat(kin) kaikki ne ihmiset joihin hänellä joskus oli elävä kosketuspinta ja jotka vielä joskus pääsivät hänen lähelleen - todella lähelleen niin että todellisuus kosketti todellisuutta ... sehän se juuri onkin se kohta KUN hän valitsee nk. elävältä kuolemisen .... sieltä harva palaa "elävien elävien tietoisuuteen" ja helvetti se paluumatka on ... yhtään nyt puolustamatta tai säälimättä .... mutta inhimillisyyttä kylläkin. Joka inhimillisyys ei tarkoita hyväksymistä missään muodossaan ymmärrystä sensijaan - joka ymmärrys ei hae minkäänlaista oikeutta hänen teoilleen , mutta ymmärrystä joka ymmärtää ja näkee hänessäkin olevan ikuisuuden siemenen .... vaikka(kin) se näkeminen onkin ajoittain tuhannen sylyn syvyydessä .....
Yksi vaikeimmin kohdattavista on tämä ~asia ja kokemus jossa kanssaeläjän ja kulkijan ja anyway ajatukset tunteet ja valinnat ovat enemmän kuin inhimillisiä vaikka kokisi omaa olemistaan ja tiedostamistaan kuinka henkisestä näkökulmasta tahansa ... tajunnanvirtaa Aaviisuiselta
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 24.07.2008 22:17:31 kirjoittanut Aaviisuinen »
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Chandra
|
|
« Vastaus #2532 : 24.07.2008 22:25:30 » |
|
Minä näen kaiken niin kauniina,,, Voi KAYLEE,sinä osaat pukea tunteet sanoiksi, tunnelmat,joita kaikki varmaan koemme huolimatta iästä ja muista "erilaisuuksista:" Vaikka maailma joskus tuntuu raaemmalta,niin on täällä kyllä niin valtavasti rakkautta ja välittämistäkin. Sellaista aitoa,joka täälläkin vieraitten ihmisten kanssa.Vieraitten,joita heti aamusta pitää päästä tervehtimään.  On niin helppo tuoda asioita tänne.Kertoa itsestään ja tulla hyväksytyksi. Nyt tulee mieleen eräs,jota kunnioitin suuresti juuri siksi,että hän taisi ensimmäisten joukossa avautua juuri omana itsenään. Ozzette. Muistelen häntä hyvin usein ja mietin mitä hänelle kuuluu.Ja aina kun soi Ozzyn "Dreamer",muistan Ozzetten. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Tiigris
|
|
« Vastaus #2533 : 24.07.2008 22:28:59 » |
|
Minäkin olen muistanut ja kaivannut Ozzettea. Kiitos Aaviisu kauniista kuvista. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Lionheart
|
|
« Vastaus #2534 : 24.07.2008 22:44:32 » |
|
Olen katsonut narkomaanien elämää suht läheltä ... ja myös tästä näkökulmasta, että hän kyllä hyvinkin tajuaa ja tietää miten pahalta "se touhunsa" läheisistä tuntuu
Kyllä sen tajuaa aina joskus, jälkeenpäin varsinkin, mutta silti sille ei osaa/halua/pysty tekemään mitään. Sitä tippuu just niin pohjalle, ettei ylös enää pääse ilman apua ja sitä apua ei osaa ottaa vastaan. Sen avulla mä suljin silmäni ja korvani, painoin neulan käteen ja menetin tuntoni, fyysisesti ja henkisesti. Nyt sitä katuu ja häpeää, silti sisimmässäni mitään en muuttais. Jos se teki musta tämän, ihmisen, jota mä tällä hetkellä rakastan, mut, niin mitään en muuttais. (Tietäisittepä miten hyvältä tuntuu ajatella ja kirjoittaa noin.) Onneksi Vaikka maailma joskus tuntuu raaemmalta,niin on täällä kyllä niin valtavasti rakkautta ja välittämistäkin. Sellaista aitoa,joka täälläkin vieraitten ihmisten kanssa.Vieraitten,joita heti aamusta pitää päästä tervehtimään. On niin helppo tuoda asioita tänne.Kertoa itsestään ja tulla hyväksytyksi. Kiitos siitä. |
|
|
|
|
tallennettu
|
, in
in
in
, in
in
in
, in
, in
Punainen Solaarinen Lohikäärme
|
|
|
|
