Joo, nuo Lenormandin kortit ne näyttäis olevan, kiitos avusta

Jäi vielä vaivaamaan, että katsotaanko vasen ja oikea kortista katsoen vai itsestä päin katsoen, eli kummalla puolella on menneisyys ja tulevaisuus?
Kun minulla kortista päin katsoen vasemmalle tuli sanansaattaja ja heti seuraavaksi risti ja seuraavaksi muita siitä seuranneita kortteja liittyen päätöksentekoihin (perheessä ollut juuri kuolemantapaus, sopisiko siihen?), ja oikealla puolella oli lapsi (myös miehelläni oli samassa paikassa). Eli loogisesti ajateltuna menneisyys olisi minun silmilläni katsoen oikealla, tulevaisuus vasemmalla...
Olihan tarpeeksi sekavasti selitetty? 

Alkoi heti selkäpiitä karmia kun tuo risti tuli niin lähelle, ja toivoisin sen kovasti liittyvän menneisyyteen eikä tulevaisuuteen. Vaikkei se kai aina merkitse kuolemaa?

Tuttavani ennusti sellaisilla erilaisilla korteilla. Niissä oli ylhäällä keskellä pelimerkkien kuviot, ja sitten muuten kuvakortit. Korttipakan sekoitti käsissään ennustuksen saaja, ja sitten tuttavani levitti kortit yksi kerrallaan kaikki n. viiteen riviin. Korteissa oli vakiona mies ja nainen, jota ennustuksen saaja edusti. Ja sitten hahmosta suorasti lähtevät kortit sekä sivuille ja ylä-ja alaviistoon menevät kortit kertoivat tarinaansa kortti kerrallaan. En surffaillessani mistään löytänyt tällaista tapaa, mutta tämä vaikutti tosi simppeliltä ja helpolta tavalta...

Oliko nämä jotkut ihan muut kuin tarot-kortit? Minulle ainakin kortit muodostivat tosi loogisen tarinan. Hauskaa oli myös se, että niin miehelläni kuin minullakin oli lapsi-kortti aivan vieressä oikealla

Hih, en tiedä liittyikö tuohon eilen linkittämääni kuvaan, mutta näin yöllä unta että löysin maasta sellaisen harmaansävyisen pienen höyhenen.
Mietin siinä, että onkohan tämä enkeliltä kun tämä ei kyllä ole ihan valkoinen. Sitten katselin ympärille ja olin valkoisten pienten höyhenten ympäröimänä 
 Ehkä siellä joku yrittää viestittää että tämä minun arasteluni on turhaa.

Kahlasin tätä ketjua läpi, ja alussa oli kaikenlaisia enkelikuvia omalla kameralla otettu. Mulla tuli siinä flashback omasta enkelikuvastani. Muistan makoilleeni v. 2008 mökillämme maassa kamera kädessä. Siinä vain sattumalta huomasin että hassunnäköinen pilvi, ihan kuin enkeli... ja nyt se kuva tuli mieleen ja oli ihan pakko laittaa liitteeksi!

Näettekö te muut ihan selkeästi tässä enkelin? Kuva on vähän hassusti päin, kun makasin itse maassa... mutta olimme "nenät vastakkain" hahmon kanssa 

Kiitos Lilli tulkinnoista Tulevaisuutta kohti...

Kiitos auttavista vastauksista!  

Tämän päivän oon tutustunut erilaisiin tarot-sivustoihin, ja käynyt tuolla tajunnanvirta-sivustolla kääntelemässä tarot-kortteja virtuaalisesti. Pikku hiljaa alkaa valkenemaan, että pelkään ehkä että kortit paljastavat liikaa tulevaisuudestani, joka voisi olla kovinkin synkkä. Tätä lähtisin sitten murehtimaan tietysti tällaisena ravuttarena  :
Toisaalta, minulla on vielä tällä hetkellä kaikkiin henkimaailmaan liittyviin asioita pelko ja eräänlainen säikkyys. Jotenkin vain nyt on herännyt tunne siitä, että minun tulee pikku hiljaa herätellä tätä henkistä minuuttani ja kohdata pelkoni.

Olen päässyt hyvään ajatukseen korteista; ne ohjaavat oikeaan suuntaan, antavat apua hätään eivätkä suinkaan "läväytä totuutta naaman eteen", kuten ehkä oon pelännyt. Uskon myös, että siitä pidetään kyllä huolta ettei informaatiota minulle tulisi liikaa kerralla, vain sen verran kun pystyn tässä vaiheessa käsittelemään.

Hätäilinköhän liikaa, kun päätin tilata Rider Waite-tarotkortit? Nyt kuitenkin jäi kalvamaan, olisiko sittenkin pitänyt ottaa ensin nuo enkelikortit...
Toisaalta, jos tarot-kortit alkavat pelottaa kun ne saapuvat postissa, niin voin pikku hiljaa tutustua niihin, pitää mukana ja ottaa osaksi minua. Ajattelin kutoa oman säilytyspussin korteille ja rakentaa niiden ympärille "minua". Ehkä ne sillä tavoin tulevat minulle tutuksi.

Edit: Oli aivan pakko palata vielä tänne, kun pikaisesti lueskelin noista enkelikorteista ja kokeilin consciousone-sivustolla nostaa enkelikortin.
Jäin aivan sanattomaksi... Arkkienkeli Mikaelin kortissa annettiin rohkaisua yllättävään elämäntilanteeseemme (johon viimeksi eilen illalla heitin ilmoille apua), ja kortissa myös kerrottiin että pelkoni on turhaa, olen suojassa ja turvattu. Ihan uskomatonta.
Uskon, että kotiimme eksyy myös enkelikortit; sen verran lämmin tunne tuosta kortista tuli.

Hei!

Olen uusi näillä kulmilla, ja valtavan kiinnostunut kaikista tämän foorumin aihepiiristä.

Sisimmässäni haluaisin kovasti hankkia nämä tarot-kortit, ja ehkä niiden kautta löytää "itseni" ja henkimaailman. Minua vaan vaivaa joku alitajuntainen pelko ja jännitys tällaisia asioita kohtaan. Tavallaan tunnen, että minulla saattaisi kykyjä olla mutta en jostain syystä uskalla ns. päästää niitä vapaaksi. Mistähän tämä mahtaa johtua? mitä mieltä te kokeneemmat olette... hankinko nyt aluksi kortit ja yritän vapautua asioiden saralta?

Kiitos jos jaksatte pureutua murheisiini 

Kääk, eipä kuulosta lupaavalta!  Kiitos Lilli vaivannäöstä, oli mielenkiintoista tekstiä!

Yhteiseloa meillä on takana siis noin viisi vuotta. Tie on ollut hyvin kivikkoinen aika ajoin, mutta joitain erikoisia asioita ihan alusta asti on ollut. Aivan parisuhteen alussa tein joitain asioita aivan päin vastoin omaa luonnettani vastaan, minulla vain oli jotenki vahva tunne että näin kuuluu tehdä. Jokin kumma tahto tai vetovoima on pitänyt meitä yhdessä, ja mulla oli myös alusta asti vahva tunne, että mun kuuluu muuttaa kaupungista maaseudulle miehen luokse, parinsadan kilometrin päähän kotikaupngistani ja omasta perheestäni. Alussa oli myös paljon ongelmia, joita jälkeenpäin mietittynä en ymmärrä miten olen "viitsinyt katsella", eli järjellä ajateltuna moni olisi lähtenyt lätkimään.

Nyt viime aikoina, mulle on tullut tollainen samanlainen vahva tunne pienestä uudesta, yhteisestä elämänalusta. Toisaalta, tähän sekoittuu varmasti normaalit "biologiset kellot", mutta jotenkin se tuntuu sellaiselta oikealta ratkaisulta, joka TÄYTYY tehdä. Mieheni tosin tyypillisenä oinaana (?) taistelee tätä asiaa vastaan, koska sehän tarkoittaisi taipumista minun tahtooni 
Lueskeltuani Lilli tuota sun tekstiä suhteen karmasta ja kohtalokkuudesta, mieleeni on tullut, että liittyisiköhän tämä vahva tunteeni perheenlisäyksestä jotenkin siihen, että tämän pienen uuden elämänalun tulisi syntyä juuri meidän lapsena?

Ajattelin tähän viestien jatkoksi kirjoittaa oman viestini...

Eli, nyt "herätessäni" kaikkeen näihin lukemattomiin asioihin ympärillämme, mieleeni on palannut tiettyjä asioita lapsuudesta/nuoruudesta, jotka sittemmin ovat hävinnyt kasvaessani aikuiseksi.

Muistan useasti "katsoneeni" itseäni sivusta, siis tullut sellainen tunne että minua on kaksin kappalein. Tunne tuli aina välillä ihan yhtäkkiä, ja sai aikaan sellaisen ovelan olon. Ajattelin aina tässä yhteydessä että olenpa pöhkö, paras olla kelailematta asiaa ettei päässä napsahda  Varsinkin koulussa psykologiaa opiskellessani asia vain enemmän ja enemmän tuntui jakomielitaudilta, ja vähän tuli tyhmä olo tämänkin takia.
Aina välillä olen myös tuntenut sellaista läsnäolon tunnetta, sellaista selittämätöntä... Siis sellaista, kun vaistoaa että joku on lähellä.

Olen säikähtänyt noita lapsuudessa/nuoruudessa tapahtuneita tunteita paljon, ja olen jo lapsuudestani ollut kamalan säikky näihin asioihin, ja olen edelleen. Sisälläni on kuitenkin suuri halu kehittää itseäni ja ajaa tätä pelkoa pois. Olen siis kautta aikojen ollut kauhea sätkynukke, ja minua pitää melkein varoittaa etukäteen jos meinaa tupsahtaa selän taakse vaikkapa tietokoneella ollessani. En keksi mitään varsinaista syytä, miksi näin säikky olen. Voisiko se liittyä jotenkin näihin vaistoamisiin tai muuhun?

Kaikki nuo erikoiset tunteet ovat vaimentuneet ajan myötä, ja lopullisesti ne hävisivät muuttaessani toiselle paikkakunnalle kaupungista maaseudulle. Ehkä osittain siitä syystä, etten asu enää yksin, joten ei tule "tunnusteltua" niin paljon ympärillä tapahtuvaa.
Mietiskelin vain, että liittyyköhän nuo tuntemukseni mihinkään, ja jos liittyy niin mihinköhän ne voisivat liittyä?

Jotenkin sisälläni on sellainen lämmin tunne mummistani, joka kuoli ollessani noin 4-5-vuotias. En muista hänestä paljoakaan, mutta viime aikoina hänen kuvansa on piirtynyt mieleeni ja jotenkin sellainen tunne että hän on koko ajan läsnä - mutta ei pelottavalla tavalla. Mieheni isä menehtyi pari viikkoa sitten ihan yllättäen, ja sen myötä halu luoda yhteyttä henkimaailmaan on kasvanut. Voisiko nämä tekijät liittyä toisiinsa?

Mulla olisi ihan valtavasti kaikkia kysymyksiä esitettävänä!. Tällaiset asiat kiehtovat minua ihan kauheasti, on tosi hienoa että täällä on ihmisillä aivan valtavasti kykyjä ja halua jakaa sitä suurta tiedonmäärää tällaisille untuvikoille
Anteeksi kamalan pitkä viesti, mutta ajattelin kartoittaa tilannetta vähän laajemmin niin ehkä joku saa paremmin selkoa

Jos ei se nytkään toimi, niin sitten uskon että oon vaan syntynyt väärällä vuosisadalla...

Noh hitto, tässä elämässä oon kyllä syntynyt -80 luvulla 
Syntymäkartta korjattu...

Oon siis ollut jo monen monta vuotta kiinnostunut kaikista henkimaailman asioista, oikeastaan kaikista mistä tällä foorumilla käsitellään. Nyt kun elämän "urat" ovat loksahtaneet paikoilleen, asiat ovat alkaneet kiinnostaa entistä enemmän, ja halu kehittää itseään on kasvanut. Valitettavasti olen aivan untuvikko näissä asioissa, joten olisi kiva jos te "gurut" voisitte tulkintaanne antaa.

Mieheni isä kuoli muutama viikko sitten, ja kiinnostus henkimaailmaan tämän kaiken surun keskellä on kasvanut uusiin sfääreihin. Tavallaan pelkään niitä asioita, mutta toisaalta koen valtavaa vetoa ja mielenkiintoa niihin asioihin.
Tämän tapahtuman johdosta tänne foorumille päätin hakeutuakin, koska pieni osa minusta haluaisi kyvyn luoda yhteyden henkimaailmaan. Toisaalta taas en tiedä kestäisinkö sitä psyykkisesti?

Henkimaailman asioita lueskellessani olen törmännyt siihen, että tällaiset herkät ihmiset, jotka saavat helposti yhteyden henkimaailmaan, sekoitetaan usein psyykkisesti sairaisiin. Tässä yhteydessä pääni tuntuu menevän lopullisesti solmuun, työskentelen nimittäin mielenterveyshoitajana. Sitäkin olen miettinyt, että onko se sittenkään oikea yhdistelmä, jos tosiaan haluaisin kehittää itseäni tällä tasolla ja työskennellä tuolla alalla.

Sitten...horoskoopeista lukiessani olen väistämättä törmännyt siihen, että rapunainen ja oinasmies ei vain yksinkertaisesti voi tulla toimeen, meillä siis merkit menevät noin. Olen yrittänyt etsiä lisää tietoa asiaan liittyen, mutta sen laajempaa tulkintaa asioille en kauheasti ole löytänyt.

Oma syntymäkarttani on liitteenä, ja tässä on mieheni:


http://tutkalla.com/j.jpg

Voi, olen niin täynnä kysymyksiä, että tästä kaikesta saisi monta sivua tekstiä!
Ihanaa ja kiitos jos joku jaksaa pureutua elämämme syövereihin