Itsa taidan olla kyllä juuri sellainen kun oinaan on sanottu olevan. Päivittäisessä elämässä ja tekemissäni asioissa ja niihin suhtautumisessa voi nähdä luonteenlujuutta sekoitettuna temperamenttisella, periksiantamattomalla luonteella. Sanon liiankin usein, liian suoraan, sellaiseen pistävään sävyyn, joka herättää toisissa ärsytystä toisinaan. Olenkin sanonut ystävilleni, et työntäkää mun sanonnat välillä toisesta korvasta ulos
Mutta kyllä musta löytyy myö se säyseä puoli; sellainen empaattinen olalle tapattuja olen jos toisella ihmisellä on vaikeaa.. Pilkunviilaajaakin ja miltei loputonta hiomista oman työn suhteen vähän ehkä liikaa. Pitäis oppia vetää se raja johonkin, vaikka välillä se on totaalisen vaikeaa. "Pipp ei päätä kiristä", että oon oppinut kuitenkin ottaa sillai relax-meinigillä ylipäänsä tän elämä...
Kuten nimerkkini jo sanookin; tykkään viilettää pyörällä kuin ripsakasti kävellenkin, niin että hiukset vaan hulmuaa. Ainoa hidastempoinen ja tutkiva kävelyni on luonnonparissa kameran kanssa