Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 9
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Mitä on 'paha ja hyvä'?  (Luettu 60702 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
metsätonttu
Vieras
« Vastaus #30 : 18.08.2006 14:46:31 »

Kyllä! Suosittelen myös, olen lukenut molemmat tosi suurella mielenkiinnolla.

Onko kukaan teistä kokeillut merkaba-meditaatiota tai -hengitystä?

metsätonttu
tallennettu
Ajatus
Astroholisti
*****
Viestejä: 2365


Linnunradan liftari


Profiili
« Vastaus #31 : 18.08.2006 18:39:14 »

Hyvä ja paha - sen niminen kirjakin löytyy kirjahyllystäni ja sen on kirjoittanut Thorwald Dethlefsen. Suosittelen lukemaan, jos lisäpohdinta aiheesta kiinnostaa. Smiley Kirjan loppupuolella on erittäin mielenkiintoista tekstiä myös astrologiasta.

Kun synnymme tänne maailmaan, synnymme polariteettien vangiksi. Pelkästään se, että on "minä" edellyttää, että on olemassa myös "sinä". Ja se, että on "hyvää" edellyttää sitä, että on "pahaa". Objektiivisesti tarkastellen on kuitenkin vain asioita ja tapahtumia, me itse luokittelemme ne hyviksi ja pahoiksi. Sama polariteettijuttu tulee eteen myös astrologiassa, jokaisella merkillä on vastamerkkinsä, mutta näissä merkeissä vain ilmenevät samat teemat eri tavoin. Ne edustavat asian kahta puolta ja karttaympyrä sinänsä edustaa kaikkea sitä mitä olemme. Näen siis asian niin, että jokaisessa on tavallaan sisäänrakennettuna kaikki merkit ja ominaisuudet, mutta jotta voimme kokea toisen, on meidän ilmennettävä toista. Ja se mitä olemme valinneet ilmentää, näkyy planeettojen sijainneista.

Täytyy laittaa tähän vielä runo, joka löytyy tuosta samaisesta Dethlefsenin kirjasta, kappaleen nimeltä Varjo alusta:

Koko luomakunta on sinussa, ja kaikki mikä on sinussa, on myös luomakunnassa. Niin kuin ei ole rajaa sinun ja kohteen välillä, joka on sinua aivan lähellä, ei ole myöskään etäisyyttä sinun ja kaukana olevan kohteen välillä. Kaikki esineet, pienimmästä suurimpaan, alhaisimmasta korkeimpaan ovat olemassa sinussa samanveroisina. Yksi ainoa atomi käsittää kaikki maailman elementit. Yksi ainoa mielen liike käsittää kaikki elämän lait. Yhdestä ainoasta vesipisarasta tavataan äärettömän valtameren salaisuus. Yksi ainoa sinun ilmenemismuotosi käsittää ylipäätään kaikki elämän ilmenemismuodot.

Kahlil Gibran
tallennettu

Aur Kalat (Aur-Jup 1. huone)
Asc Kauris
Kuu Vesimies (Kuu-Mer 1. huone)
Aniel
Vieras
« Vastaus #32 : 18.08.2006 19:19:37 »


Miksihän asiat pitää olla näin vastakkaisia?

Koska sinulle on opetettu niin. Ei kaikkialla maailmassa ole tuollasta hyvä-paha dikotomiaa. Ne voivat myös olla määreitä, jotka kuvaavat asioita.
tallennettu
metsätonttu
Vieras
« Vastaus #33 : 18.08.2006 20:16:52 »

Kiitos Ajatus!

Pitänee siirtyä Dethelsenin huomaan. Nappasin kirjan divarista kerran, mutta tuossa se on hyllyssä koskemattomana vielä, vaikkakin luetun näköisenä. Olen joskus lukenut hänen teoksiaan ja pidin niistä.

Tietenkin on olemassa myös Nietzscen moraalikäsitys, en nyt muista nimeä, mutta aika rankkaa tekstiä, aivan kuin hän ei uskoisi hyvään eikä pahaan.

Intimarialle: Ehkä ei niinkään ole opetettu tuotta vastakkaisuutta, vaan se miten ne ovat vastakkaita. On helpompaa aina kuunnella toista niin pahassa ja hyvässä ja se muokkaa jopa 'omaatuntoa'. Onkohan omatunto sittenkään niin oma kuin väitetään. Jos se onkin vain persoonan asevarastoa?
tallennettu
*Alkmene*
Vieras
« Vastaus #34 : 18.08.2006 20:27:41 »

"Paha"
Se mitä emme ole löytäneet vielä sisältämme, mitä pelkäämme inhimmillisyydessämme ja mistä emme uskalla ottaa yksilötason vastuuta ihmisyydessä henkilökohtaisesti. Minkä mielummin näemme itsen ulkopuolella, koska meillä ei ole sisäistä kokemusta siitä, ja pelkäämme, ettemme hallitse sitä yksilöllisellä tasolla, sillä silloin vastuu lähtee syvältä itsestä ei ulkoisin normein ja säännöin. Olen silloin itse tuomari ja armahtaja... mikä vastuu!  Wink
Eli pelkoon perustuvaa näkemystä, nimettynä 'pahaksi'.

"Hyvä"
Se mitä kuvittelemme olevan jotain sellaista, jonka kautta olemme hyväksyttyjä, hyviä, rakastettuja ja mihin ulkoisesti pyrkimällä kasvaisimme henkisesti tai inhimillisesti.
Eli pelkoon perustuvaa "en ole rakastettu" syndroomaa.

Kokonaisuutena koko jaottelu on pyrkyrimäistä, ei sydämen asiaa....

Etukäteen tilanteiden hallinnan halua, eikä antautumista täydesti tälle hetkelle, Elämälle!
 smitten

tallennettu
metsätonttu
Vieras
« Vastaus #35 : 18.08.2006 20:43:30 »

Hattua nostan, Alkmene!

Mitä ajattelua! Olen hieman ymmälläni. Tuossa on jotakin joka ei heti selkene.
Olemme tosiaan mairittelevan hyvähakuisia ja tuomareita hyvin innokkaasti pahan puolesta.  knuppel2 
Ja etsimme itsellemme jonkinlaisia oikeuksia ja todisteita.

Olenkohan yhtään ymmärtänyt mitä tarkoitit?
tallennettu
*Alkmene*
Vieras
« Vastaus #36 : 18.08.2006 20:48:39 »

Olemme tosiaan mairittelevan hyvähakuisia ja tuomareita hyvin innokkaasti pahan puolesta.  knuppel2 
Ja etsimme itsellemme jonkinlaisia oikeuksia ja todisteita.
Olenkohan yhtään ymmärtänyt mitä tarkoitit?

Uskoisin, että olet ymmärtänyt. Mutta eihän sitä koskaan tiedä.  Wink
Koska kuitenkaan sekään, mitä minä kirjoitin, ei ole paikkaansapitävää kuin tiettyjen yksilöiden kohdalla. Jotta minä voisin kirjoittaa näin, pitää jonkun toisen kirjoittaa toisin.
 smitten
« Viimeksi muokattu: 18.08.2006 22:39:28 kirjoittanut Alkmene » tallennettu
Ikitosi
Astroholisti
*****
Viestejä: 1503


Elämän kruunu on mahdollisuus olla tosi :angel:


Profiili
« Vastaus #37 : 18.08.2006 21:20:56 »

Voiman ja vastavoiman laki pätenee kaikkeen tässä maailmassa -
maallisen elämän ja kuoleman kamppailussa, jossa peloton elää taivuttamalla ihmisyydenpuntarinsa vaaka-akselin ymmärtäväksi ympyräksi; uskaltaa
ottaa rakastavaan syleilyyn  smitten smitten smitten

Pelko on rakkauden puutetta  Sad
tallennettu
metsätonttu
Vieras
« Vastaus #38 : 18.08.2006 21:55:28 »




Kuuluisko se paha tuon pelko-sanan alasanaksi
ja
hyvä tuohon rakkaussarakkeeseen?

Niin tuota, jos ne nyt sitten pitää tai osaa eritellä  Undecided
tallennettu
*Alkmene*
Vieras
« Vastaus #39 : 18.08.2006 22:09:20 »

Kukapa meistä on sanomaan mikä kuuluu mihinkin 'sarakkeeseen'.
"Hyvä ja paha" on valtavan laaja ja monimuotoinen käsite. Käsite nimenomaan.
Ei tarvitse ottaa kuin pieni näkökulma johonkin itselle eriin kulttuuriin ja voi todeta, että oma 'hyvyys ja pahuus' saa käänteisversion. Ja kun vielä ottaa huomioon, miten moninaisia ovat näiden jakoisuuksien ilmentymät jopa samassa kulttuurissa yms. ('henkistä ja ei henkistä', 'materiaalista ja ei meteriaalista' uskonnollista ja yksilöllistä'... jne jne loputtomiin...)
Yksilökohtaiset 'lasit' on puhdistettavissa... koska jokaisella on yksilön 'voima' ja vastuu... ja nämä ovat ne, jotka luovat ulkopuolelle 'hyvän ja pahan' illusionäärin. Sitä ei todellisuudessa ole.

Jokaisen sisällä taistellee; "otanko itse vastuun tässä hetkessä ja tilanteessa vai luonko määreitä ja uskomuksia, jonka turvin voin olla ottamatta vastuuta"

Ja kaikista helpoin 'ohitus keino' on se, että sanotaan; "jonkun se on noustava barrikaadeille, jonkun on oltava auktoriteetti," jne
On paljon helpompi ottaa vastuu itsen ulkopuolella kuin sisäpuolella, koska sisäpuolinen vastuullisuus ei aina saa kiitosta ja pään silitystä ulkopuoleltaan, ei edes 'omana pidetystä ryhmittymästä', koska yksilö on yksilö ja se mikä on.
 Smiley

Rohkea rokan syö, mutta miten....  Wink
tallennettu
Aniel
Vieras
« Vastaus #40 : 18.08.2006 22:17:21 »

Kyllä se vain niin menee, että hyvä-paha dikotomia kuuluu kristillisen ajattelun piiriin. Ei tällaisia käsityksiä ole esim. lat.am. alkuperäiskansojen kosmologisissa käsityksissä. Ne on viety sinne valloitusten myötä. Näin ollen alkuperäisen ajattelun mukaan esim. samaanit voivat manipuloida ns. "hyvän ja pahan" voimia, mutta itse käsitys ei kuulu idelogiaan vaan em. termit ovat ennemminkin määreitä, jotka kuvaavat jotakin asiaa, olentoa. Ne eivät siis ole vastakkasia (dikotomia) vaikkakin em. voimien kohdalla pyritään tasapainoon ja harmoniaan.

ps/ Alkmene, hyvin ilmaistu.  Smiley
« Viimeksi muokattu: 18.08.2006 22:18:52 kirjoittanut Intimaria » tallennettu
metsätonttu
Vieras
« Vastaus #41 : 18.08.2006 22:22:22 »

En voi pyörtää sanojanne.

Tulee mieleen tämä työn ja vapaa-ajan 'vastakkainasettelu'. Sekinhän on vain kulttuurin ilmiö.

Muistelen erästä intiaaniheimoa (enhän tietenkään muista nimeä), jonka kielen sanavarastoon ei kuulunut ollenkaan sana 'työ'. Kaikki oli yhtä suurta elämää.
Kun länsimaalainen näki esim. kanootin kallioillakannon valtaisaksi harmiksi ja työksi, intiaanit näkivät sen mielenkiintoisena haasteena, johon tarttuivat innokkaasti nauraen ja laulaen.  Grin

Asenteetkin siis määrittelevät mikä on hyvää ja pahaa.
tallennettu
Aniel
Vieras
« Vastaus #42 : 18.08.2006 22:31:43 »

Juuh, senkun AINA muistaisi, ettei ole ongelmia, on vain haasteita...  Wink
tallennettu
metsätonttu
Vieras
« Vastaus #43 : 18.08.2006 22:41:30 »

Juu!

Ja tähän voisi nyt vielä lisätä tuon Rakkauden enkelin esille tuoman gnost-ilmiön, jonka mukaan uuden ajan haasteellisuus merkitseekin kunniaa.

Eikä kuten tähän asti taistelua taistelun jälkeen.  idiot2
tallennettu
Aniel
Vieras
« Vastaus #44 : 18.08.2006 22:44:15 »

Juu!

Ja tähän voisi nyt vielä lisätä tuon Rakkauden enkelin esille tuoman gnost-ilmiön, jonka mukaan uuden ajan haasteellisuus merkitseekin kunniaa.


Kunniaa?  Huh Ajattelin, että nöyrtymistä.  :Smiley
tallennettu
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 9
  Tulostusversio  
 
Siirry: