on kyllä sessä tungosta näin toukokuussa



mulla puikoilla härkätytölle vaaleanvihreää puuvillaa, kukkakimppu jonka vein härkänaiselle tänään haaleaa liilaa. molemmat värit taattua mummia, minun äidinäiti

hänelläkin auringon hallitsija   kuten taivaalla nyt

jokin aika sitten löysin neuleohjeen lapsen lakkimalliin, jossa on kuin bambin kuviointi. sovelsin omasta lankavuoresta ja tilailin mitä puuttui niin että sain tarvittavat langat kasaan. tänään saan viimein pääteltyä edellisen projektin ja pääsen aloittamaan lakin. se tulee mun  tytölle
oon fiilistellyt sitä jo niin usein ennen kuin olen ainoatakaan silmukkaa luonut, heh. taas yksi sellainen juttu mitä en edes yritä avata kellekään kavereista kun tarvitsee ymmärtää astrologiaa jotta hoksaisi miksi se voisi olla tuplasti söpö.
lakki on niin soma!

niinpä nikki, kirjailijat, runoilijat, lauluntekijät ja ne menneiden aikojen sadunkertojat, jopa ilman luku- tai kirjoitustaitoa, kuvakielellä.

"Talvi on kuin hyvin pitkä nenä, josta kasvaa jääpuikkoja, kun se on vilustunut.
Kesä on kuin kaunis, hyvin lyhyt kultainen nenä, joka liehitteli aurinkoa päivät ja yöt."
- Kuun metsän Kaisa

S

mullakin uteliaisuus heräsi meryemmin vinkkaamasta kirjasta, ja löysin sen luettavaksi

mun kartalla
karmaa Andrieun teorian mukaan. en löytänyt selitystä miksi on
tai
tosin en malttanut lukea sitä kirjaa kannesta kanteen eikä tuo ranska suju multa jos alkuperäisteosta lähtisi etsimään.
ei se kirja mitenkään huono ollut etten siksi olisi jaksanut, mutta siellä oli itselle jo tuttua asiaa suurimmaksi osin joten pitkillä harppauksilla hypin yli kun halusin löytää ne uudet jutut

jotenkin tämä erikoiskarmateoria kuitenkin liittyy numeroihin, jossain netissä luki.

mahtipontinen tulkinta karma, mutta energiana ei ole vieras 5. huoneen kuunsolmulle, sunnuntailapsi
se sunnuntailapsi mulla tuli siitä tulkinnastakin mieleen, ihan niin helpolla en ole tästä elämästä päässyt mitä siinä maalailtiin. Andrieu painottaa kuunsolmun huonesijoitusta merkin sijaan, sehän liikkuu niin hitaasti joten ymmärrän miksi, niin minäkin ajattelen hitaista kappaleista

tästä leijonakarmasta mulla tulee mieleen muisto jostain haastattelusta, jonka näin tv:stä vuosia sitten. siinä joku kuvaili suuresti ihailemaansa edesmennyttä henkilöä kertoen hänen olleen niin suuri henki, ettei hänen koskaan tarvinnut olla pikkumainen muille, tai jotain tuohon suuntaan kuitenkin. oliskohan ollut vielä teatteri/elokuva-alan ihmisestä kyse, mutta se on jäänyt mieleeni.
jos energiaa toteuttaisi sen puhtaimmassa muodossaan, se varmaan vaikuttaisi juuri noin. ihan hyvä tavoite jo yhdelle elämälle, oli karmaa tai ei.

olen aiemmin jo löytänyt että on varmaankin hallitsijana avuksi siinä minun kuunsolmun toteuttamisessa, silloin kun löysin sekstiiliketjun kuunsolmulta toiselle

Adrieun mukaan tämä erikoiskarma nostaa omalta kartalta merkit esiin ja pitäisi katsoa planeettoja kartalta, mulla on molemmat ja 2. huoneessa

kiitos vinkistä!

katsokaapa Irène Andrieun omaa karttaa,
S

urania karma 10. huoneessa

astrologien kartat ovat siitä niin mukavia kun niissä on kellonaika suurella todennäköisyydellä oikea 

minäkin olen löytänyt tällaisen vertex-suhteen jossa oma kuuni on miehen vertexillä, tarkasti
kirjaimellisesti minä löysin, sanomalehdestä luin juttuja ajankuluksi ja arvasin että siinä on minun tuleva mies. jonkin verran piti vaivaa nähdä että löysin hänet oikeasta elämästä mutta kuten joku tuolla jo kirjoitti, jossain kohtaa asiat vain alkoivat tapahtua

oma ei tee yhtymiä hänen kartalleen, hänen kuunsa on minun
hänen

mutta aiheesta, turning point se oli eritoten miehelle, kuin viimeisellä kellonlyömällä juttumme sai alkunsa. joskus aika on meidän ihmistenkin puolella ja tapahtuu jotain selittämätöntä, kummallisia sattumuksia, telepatiaa tai millä nimillä niitä haluaakin kutsua. jotain erikoista jonka haluan tähän vertexiin yhdistää. yliluonnollinen ajoitus. lähtien siitä että se nimenomainen sanomalehti oli minun postilaatikossani vaikken ollut tilannut moista

en ole paljoakaan näitä vertexin muita aspekteja yhtymien lisäksi seuraillut aiemmin, mutta tämä yksi vertexin kvinkunssi nousee esille tuolta meidän synastriasta, se on ollut siinä tietysti omalla kartalla aina, mutta nyt siinä on miehen mukana

28 0
29

vielä on muutakin, molemminpuolinen ceres kolmio

mutta vakavasti ottaen minäkin oon pettynyt useaan asiaan joiden piti tehdä tästä maailmasta parempi paikka ja jollain tapaa olla hyvien puolella. tämä foorumi auttajalistoineen vain yksi esimerkki siitä. en silti ole menettänyt toivoani, täytyy vain katsoa tarkkaan mihin käyttää aikansa ja energiansa.

kun katsoo taaksepäin, historiasta löytyy yksittäisten ihmisten tekoja jotka kiistatta ovat olleet oikein ja koko ihmiskunnan parhaaksi. pienessä tai suuressa mittakaavassa, ovat vieneet asioita paremmalle tolalle. siinä mielessä maailma eikä ihmisen osa ole muuttunut mihinkään

hänellä muuten 29 ilman mitään aspekteja, yksin siellä jurottaa 

synastrian kolmiolla hymähtelee mun hyväuskoiselle jupiterille

niin mullahan on ihan omasta takaa sellainen idealistin maanpinnalle kiskoja, kun mies kuunteli aikansa minun suunnitelmia ja kysyi, katsettaan nostamatta, olenko katsonut kuinka paljon SPR:n toimitusjohtaja tienaa vuodessa 

tuun AP-keskustelusta tänne jatkoille kun en saanut enää mitenkään sopimaan kirjoituksia otsikkoon. olkoon tämä nyt vaikka tä vaikkei se varsinaisesti asteroidina enää näyttäydykään

katsoin aiemmin SPR:n perustajan karttaa, sielläkin härässä tarkka yhtymä,
18 ' 08 18 ' 05 18 ' 18

sukupolvea olen itsekin ja siksi muistan sitä jonkun tulkinneen että parhaimmillaan se tuo neptunuksen ylevät aatteet tähän todelliseen, konkreettiseen maailmaan.

tein hänelle karttaa kun pohdin perimmäisiä syitä sille miksi itse haluan auttaa.

Wikipediaan on kirjoitettu hänestä näin
 
"Henri Dunant oli kesällä 1859 matkalla nykyisessä Pohjois-Italiassa, jossa hän joutui Solferinon taistelun silminnäkijäksi. Dunant järjesti yhdessä lähiseutujen asukkaiden kanssa apua taistelussa haavoittuneille sotilaille. Kokemuksistaan Dunant kirjoitti vuonna 1862 kirjan Solferinon muisto, jossa hän ehdotti kahta asiaa. Ensinnäkin hän toivoi, että perustettaisiin vapaaehtoisjärjestö auttamaan sodan uhreja. Toiseksi hän halusi, että haavoittuneiden sotilaiden hoito turvattaisiin kansainvälisin sopimuksin.

Dunant’n ajatukset levisivät nopeasti eri puolille Eurooppaa ja maailmaa. Vuonna 1863 Dunant oli itse perustamassa Genevessä toimikuntaa, josta kehittyi Punaisen Ristin kansainvälinen komitea. Vuonna 1864 solmittiin ensimmäinen Geneven sopimus, joka loi perustan sodan lakeja käsittelevälle humanitaariselle oikeudelle. Punaisen Ristin liike levisi nopeasti moniin maihin, esimerkiksi Suomen Punainen Risti perustettiin jo vuonna 1877."

voihan se olla niin että minä näen auttamisen kautta koska se on mun kartan aktiivisin piste kaloissa, kuunsolmu ja onnenpiste ovat enemmänkin taustahuminaa. ceresin kautta pääsen energiasta osalliseksi

sulla Nikki se on 12. huoneen jonne sen tunnet yhdistyvän

ettei se kysele miksi tai kenen vastuulla, vaan auttaa koska voi, ei pakotettuna vaan vapaaehtoisesti

*

tämä aika saa minut etsimään merkkejä sellaisesta inhimillisyydestä joka ylittää kaikki ihmisen asettamat rajat

btw se punaisen ristin lilith on minusta hyvin kuvaava rypäs järjestölle, joka ihmisten mielikuvissa yhdistyy ensimmäisenä verenluovuttamiseen   

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Augur

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Ornithomancy

en löytänyt asteroidia mutta liittyisikö näihin nikki?
multa on mennyt kyllä ohi jos siitä tänne olet kirjoittanut kun en muista lukeneeni

kantasoluista syntyy kaikki elämä, ne ovat kuin elämän aihio josta muovautuu erilaisia soluja. erittäin kiehtova asia jota en minäkään täysin ymmärrä, näitä elämän mysteerejä. ehkä siksi toin asian tähtikartalle. alkion kantasoluista erilaistuvat tarvittavat solut, joillakin liskoilla kantasolut regeneroi raajoja, meillä ihmisillä on sen sijaan arvet

ja uinuvat kantasolut
olisi niin paljon ajatuksia tästä aiheesta mutta yritän pysyä otsikossa, katsotaan kuinka se onnistuu

luuytimessä kantasolut
lahjoittajan S ?

olen ymmärtänyt että aikaisemmin kantasoluja on otettu vain luovuttajan lantioluusta,
nykyään myös verestä mahdollista jos kantasolut houkutellaan ensin verenkiertoon.
kantasoluilla hoidetaan useampiakin sairauksia mutta se mikä minut tähän sai ryhtymään,

oli että niiden avulla voidaan antaa elämä mahdollisimman huonon ennusteen potilaalle, jonka syöpä ei tottele lääkkeitä. viimeinen oljenkorsi, elämäntoivon kipinä, jos vain sopiva luovuttaja löytyy
 

jatkoajalla, bonuskierroksella olevaa se puhuttelee. kiitollisuudella on monet kasvot
ja kyllä, se kohtaaminen, vaikka kohtaajat jäävätkin toisilleen tuntemattomiksi.

sopivista luovuttajista nuorin kutsutaan, ja vaikka rekisteriin voi ilmoittautua alle 36-vuotiaat, niin luovuttaa saa silti pidempään. auringon kierrot lasketaan, jokaisen pyörähdyksen myötä aika täällä vähenee, kantasolut vanhenevat ja hidastuvat, uusiutuminen vie enemmän aikaa

rekisteri olisi varmasti kattavampi jos tietoisuus mahdollisuudesta toimia luovuttajana laajenisi
tässä moi

ihmisillä yleensä ottaen herää halu tällaiseen auttamiseen vanhemmalla iällä, mutta luovuttajiksi kaivattaisiin mahdollisimman nuoria aikuisia, siinä se ongelma. että jos ei muuta hyötyä niin ainakin asia on esillä kun siitä kerron

löysin tuon greek medicinen sivuston, kiitos vinkistä, tutkin sitä vielä myöhemmin

olen yrittänyt löytää AP-kartalta mikä sopisi nyt ajankohtaiseen kantasolujen luovuttamiseen. ensimmäinen mielikuva asiasta oli kantasolujen kuolemattomuuden ja transformaation teemojen vuoksi ja kun ympäristönä sairaala.
AP:lla on 8. huoneen lopussa
kun luopuu tyttärestään, voiko sen soveltaa myös luopumiseen omista kantasoluistaan? en ole löytänyt ainakaan vielä mitään sopivampaa, en tiedä pitäisikö etsiä tai tehdä Suomen punaiselle ristille kartta.
oman kartan saa toki tänä vuonna tr vieraakseen ja niissäkin voisi olla näitä teemoja

muutaman auringonpaluun päästä olisinkin ollut jo liian vanha tähän rupeamaan

jatkan tuota aiempaa AP-karttapohdintaani.
  ja olen inspiroitunut opiskelemaan kielen lisäksi kaikenlaista muutakin uutta. päivät kuluu oppimisen riemua seuratessa ja näköjään se tarttuu.

monet asiat joista olen ajatellut että ne on muiden juttuja, olenkin ottanut kokeiltavaksi.  laajenee niin ettei vanhat ajatukset siitä millainen minä olen, enää rajoita niin paljon.

hoksasin myös että AP DC  vauvan  sopii tähän vuoteen kuin nakutettu, minun kanssani hän enimmäkseen opettelee kommunikoimaan eleiden kautta sinne sanoihin, ja hänen mieleltä ei ihmeteltävä lopu oppositiolla

lomaa tämä on verrattuna työelämääni, olo on kuin vapaamatkustajalla konsanaan

ajatellaan että vauva ymmärtää olevansa erillinen olento äidistä kun vierastaminen alkaa, noin 7 kuukauden ikä mainitaan useassa lähteessä. omista pienin alkoi vierastamaan jo tuota aiemmin ja samaa olen huomannut muidenkin lapsista, se kovastikin vaihtelee.