Minusta vuosittain näin toukokuun aikana ja kesäkuun alkupuolella kollektiiviseen tietoisuuteen
tulee omituinen kalsea ja ankea häivähdys, vaikka odottaisi alkavan kesän merkkien
aiheuttavan täysin päinvastaisen kollektiivisen reaktion.
Aiemmin ajattelin merkittävän osan jengistä rupeavan jo nyt murehtimaan sitä, että muutaman
viikon kuluttua pimeys pääsee taas niskan päälle. Esimerkiksi
Ruusun ajan käsikirjoittaja Raija
Oranen kertoi muistaakseni jossain lehtihaastattelussa, että hän lähtee heti jussin jälkeen
Espanjaan tai vastaavaan, ja pysyttelee siellä suurimman osan loppuvuotta, koska kaamoksen
lähestyminen ahdistaa häntä tavattomasti!?
Olen kuitenkin tullut hiljan toisiin ajatuksiin huomattuani, että itsellänikin taitaa olla lieviä
siitepölyallergian oireita sisäilma-allergian lisäksi.
Allergiathan lienevät Suomessakin lisääntyneet ja pahentuneet viime vuosina miltei räjähdysmäisesti.
Luultavasti tuo em. lievästi kolkko fiilis heijastaa pääasiassa sitä, että monet alkavat
kärsiä siitepölyallergioiden oireista juuri näihin aikoihin. Joillakuilla tilanne on niin
paha, että se vaatinee jopa sairaalahoitoa.