seuraava »

[Lizzy]

Haluaisin olla kuumerkkini  mukaisesti edes siro ja eteerinen, mutta onnistun olemaan usein ihan jotain muuta. Lähinnä homssuinen.

Luulenpa että useinmiten tuo kalat vaikuttaa niinkin (ainakin oma ascini), että vaikutelma on enemmänkin sekava ja omituinen kuin siro ja eteerinen. 

No tuohan selittää jo paljon. 

Hmm, Marimekon kuosi voisi liittyä myös Rapuun, koska sehän on sellainen "suomalaisuuden symboli"?

[SanctAstra]

Olen itse asc Kauris ja pidän paljon graafisista elementeistä esimerkiksi kankaissa. Kaikki pussilakanani ovat enemmän tai vähemmän (musta-valko)graafisia Kaurishan tuo persoonaan tietynlaista suoruutta ja klassisuutta (johon graafinen muotoilu minusta kuuluu). Esimerkiksi itse kun olen se sekä rakastan yli kaiken armeijan univormuja ja takkeja, jotka jäljittelevät aitoja univormuja. Siinähän yhdistyy kauriin graafisuus (suoraa, ryhdikästä linjaa) sekä oinaan "sotilaallisuus".

Tämä on myös minun kohdallani, tosin  ,    ja      pukeudun enimmäkseen urheilullisesti farkkuihin ja reisitaskuhousuihin.  saa kyllä hairahtamaan ajoittain naisellisiinkin vaatteisiin ja asusteisiin.

Olen kameleontti. Tykkään vaihdella ulkonäköäni tilanteiden mukaan. 

[Ave^^]

Tietysti sotkee mukaansa kaikki söpöt jutut, joten en oikein itsekään tiedä miltä näytän - muuta kuin ehkä taideopiskelijahörheliiniltä armeijahenkisessä takissa, mustassa kynähameessa ja söpöissä pörrökissantassulapasissa ja karvasäärystimissä

karvasäärystimet 
Jos se on rapua, niin siinä se oma 6.huoneen rapu näkyy. 
Ja ehkä siinäkin että tykkään neuloa sun muuta, ja käydä kirppareilla.


Printtikankaat tosiaan voisivat olla kaurista selkeytensä takia. Hillityissä väreissä.. mutta ehkä sitten kun mennään niihin räväkän värisiin, niin ei enää ole kauriin mieleen?
Marimekkoonkin voi suhtautua monella tavalla, jos sitä pitää arvokkaana merkkinä, silloin se olisi kaurismaista, tai jos juuri suomalaisuuden symbolina, voisi se olla tärkeä ravulle.

[Hiisitär]

Tietysti sotkee mukaansa kaikki söpöt jutut, joten en oikein itsekään tiedä miltä näytän - muuta kuin ehkä taideopiskelijahörheliiniltä armeijahenkisessä takissa, mustassa kynähameessa ja söpöissä pörrökissantassulapasissa ja karvasäärystimissä

karvasäärystimet 
Jos se on rapua, niin siinä se oma 6.huoneen rapu näkyy. 
Ja ehkä siinäkin että tykkään neuloa sun muuta, ja käydä kirppareilla.


Printtikankaat tosiaan voisivat olla kaurista selkeytensä takia. Hillityissä väreissä.. mutta ehkä sitten kun mennään niihin räväkän värisiin, niin ei enää ole kauriin mieleen?
Marimekkoonkin voi suhtautua monella tavalla, jos sitä pitää arvokkaana merkkinä, silloin se olisi kaurismaista, tai jos juuri suomalaisuuden symbolina, voisi se olla tärkeä ravulle.

Joo, kirpparit on ihan best! Ostan yleensä kaiken tarvitsemani kirpputorilta. Kauppa on viimeinen vaihtoehto, jos nyt ei lasketa sellaisia asioita kuin sukkahousut ja alusvaatteet.

Minäkään en liittäisi värikkäitä printtejä Kauriiseen. Ehkä ne ovat enemmänkin Vaa'an ja Leijonan juttuja?

[Tiigris]

Minäkään en liittäisi värikkäitä printtejä Kauriiseen. Ehkä ne ovat enemmänkin Vaa'an ja Leijonan juttuja?

Mulla on MC vaaka ja lisäks kolme persoonallista planeettaa ( ) venuksen hallitsemassa 7.huoneessa ja käytän hyvin paljon värikkäitä vaatteita, mielellään sellaista kuviollistakin kangasta! (mut en tosiaankaan mitään marimekkoa, saan kylmät väreet jonkun unikko-kuosin ajattelemisestakin) ... Mut vaakaa itsessään ei oo kuin Vesta, ja leijonaa kartallani ei ole ollenkaan.

Mut mulla on kausia milloin pukeudun kauluspaitoihin, mustaan, beigeen, valkoiseen ja harmaaseen. Mut sillon pitää sit vähintään olla jotain räväköitä koruja/huivia/laukkuu/kenkää. Luulen et  yrittää aina tukahduttaa luovuuden ja värien käytön pukeutumisessa aika ajoin.

Mä kysyin joskus mun kaverilta et onko sen mielestä mulla mitään tyyliä,  niin se sanoi että olen vuorotellen boheemi ja hienostunut leidi, sekä toisinaan sporttinen että joskus romanttinen. Niin. 1. huoneen uranus ja neptunus ehkä tekee sen boheemin sekä romanttisen tyylin, nousu sporttisen, hienostunut leidi ehkä on sitä kaksosen tahtoa flirttailla pukeutumisella.

Musta on oikeesti aika jännää kuin jollain ihmisillä on selkeesti joku kaava mitä ne noudattaa tyylissään aina. Joku saattaa muuttua, mut perusidea pysyy. Mä en pystyisi moiseen. Jos johonkin pyrin pukeutumisella, on se et mun asukokonaisuudessa ois aina jotain kotrastia väreissä ja materiaaleissa (vaalea-tumma, oranssi-violetti, nahkainen-pörröinen, kiiltävä-matta) ja pidän epäsymmetrisistä graafisista leikkauksista, rypytyksistä ja hyvin laskeutuvista materiaaleista. Musta nahka on ja pysyy, samoin farkku ja armykuvio, joihin palaan aina uudelleen ja uudelleen. Eikä tiikeri raidoistaan pääse, mut ei myöskään kukkakuviosta.

[Kuuhilda]

Minä olen yhtä kukkakuviota, mutta nimenomaan pientä, semmoista ornamenttimaista. Marimekon unikot aiheuttavat pahoinvointia
Pukeudun aina fiiliksen mukaan...vaikka olisin menossa minne. Jos poikkean fiilikistäni, niin olo on kuin nakilla kuoressaan, tai joulukuusella juhannuksena.
Saatan pukeutua hyvinkin romanttisesti, elegantisti, tai sitten " hutsahtavasti", tai kulkea reikäisissä farkuissa ja ikivanhassa yhtä reikäisessä villapaidassa jos siltä tuntuu.
Sporttisesti pukeudun harvoin, mutta tuo asc  tuo varmaan sen mukavuuden ja rentouden tarpeen vaatetukseen kuitenkin.
Minun on hankala olla, jos vaatteeni ovat liian siistit ja konservatiiviset...esim joku uudentönkkö jakkupuku, nuttura, avokkaat ja helmikaulanauha olisi ihan mahdoton juttu Jos laitan fiksun jakkupuvun, niin sitten minulla on tukka pystyssä ja isot korvikset ja hauskat sukkahousut tai jotain 

[Lilli]

Musta on oikeesti aika jännää kuin jollain ihmisillä on selkeesti joku kaava mitä ne noudattaa tyylissään aina. Joku saattaa muuttua, mut perusidea pysyy. Mä en pystyisi moiseen.

Tämä on nousu-Kaurista, jos mikä!

[Ainhoa]

ASC rapu ja näytän kuulema 10 vuotta nuoremmalta kuin olen. Joskus jopa 15 vuotta nuoremmalta 

KAIKKI luulevat minua kasvissyöjäksi, eivät toisinaan uskalla edes mainita lihaa, ennen kuin näkevät minun syövän sitä.
Sporttiseksi sanotaan, sporttinen olen. 

Toisinaan huvittaa olla naisellinen ja vetäisen korot, mekot, tekohiukset sun muut. Ehkä se on voimakas Vaaka (DC + Kuu vaaka).

[Lilli]

Tuli vielä mieleen, että minua luullaan usein supersuvaitsevaiseksi, kaiken sallivaksi ihmiseksi. MC-Vesimiehen vaikutusta kenties? No, jossain ne rajat kulkevat minullakin ja reviiritietoisena IC-Leijonana olen saanut heittää useinkin kotoani ulos röyhkeiksi heittäytyneitä vieraita, jotka kuvittelevat, että minun luonani voi käyttäytyä apinalauman lailla. Karjahtelen vielä perään koti-Leijonan tavoin, eikä edes yhtään hävetä. 

Tämä kuvitelma supersuvaitsevaisuudesta on varmasti myös yksi tekijä, jonka takia minulle tullaan tunnustamaan melko raadollisiakin asioita ja oletetetaan, että minulta sitä ymmärrystä heruu. Voinhan minä ymmärtääkin, mutta se ei tarkoita kaiken hyväksymistä. Vaikeita tilanteita on tullut eteen mm. silloin, kun hyvä ystävä on toiminut selkeästi väärin ja odottaa sille hyväksyntää.

[Inda]

Tuoko vesimies tullessaan kaikenlaista hyväksyntää? Oon nousu veskari ja oon aina miettinyt et miten ihmeessä mä sitten kaiken hyväksyn ja annan anteeksi ja ymmärrän. Välillä en ymmärrä itseäni ku ymmärtävä asenteeni tekee mun elämästä välillä paljon hankalampaa. Aina ei tarttis kai sit hyväksyä ja ymmärtää

[Kuuhilda]

Justiinsa tästä jossain ketjussa oli jonkun kanssa puhetta...että ihmiset hyppii nenälle ihan jatkuvasti, jotenkin sitä vaikuttaa kai niin joojoo tyypiltä, kun just yrittää ymmärtää ja hyvin pitkälle hyväksyy muidenkin näkökannat ja olemisen..mutta sitä mennään sitten niin pitkälle aina, että lopulta räjähtää. Ihmiset ei jotenkin kunnioita luonnostaan, tai näe mun rajoja, ennenkö joudun itse näyttämään ne niin että tulee sitten selväksi kanssa...
    ja MC

[Inda]

Mulla on aurinko sit kaloissa niin en kauhean helpolla ees räjähdä, oon sit yksin vaan surullinen kun kaikki purka vihansa ja ärsytyksensä ja kaiken ikinä muhun ja yritän ymmärtää Mut sit kyl jos suutun ni sit suutun oikein kunnolla jostain ihan käsittämömästä syystä.

[huhtikuinen]

Olen  , pukeutunut pikkutytöstä omalla tyylilläni ja kuullut usein olevani aina tyylikäs.
Värejä käytän piristyksenä mutta printtikuviot kauhistuttavat, huiveja on lukematon määrä.

Uudet tuttavuudet pitävän ensivaikutelman perusteella ylpeänä,  puhun kirjakieltä ja minua luullaan akateemiseksi, en ole.
Tutustuttuaan he ihmettelevät kuinka erehtyivät minusta. Naiset ovat usein kateellisia ja kavereita heistä en saa. Parhaat
ystäväni ovat miehiä, olen siis myös hyvä jätkä  : ja sitä taas ei naiset ymmärrä ollenkaan.
Kaksi pitkäaikaista naisystävää ovat  ja .

Vieläkin melkein 60v. saan kuulla kohteliaisuuksia ulkonäöstäni ja pukeutumisesta joka tietysti tuntuu aina mukavalta.

[aeiouyäö]

Noh...Yleensä ensivaikutelmastani kuulen seuraavaa:

-Asiallinen ( ?)
-Fiksu (?)
-Mulla on kuulemma arvosteleva katse ( !!!)
-Määrätietoinen ( )
-Kypsä ( ....? )
-Johtajatyyppi (MC  ,  1. huoneessa)

Oikeasti olen:

-Pirun kieroutunut ja moni järkyttyy kun mulla on niin moraaliton huumorintaju...
-Semifiksu, mutta aika hidas
-Okei, arvostelen... Ja se johtuu huonosta itsetunnosta pitkälti.
-Haaveilija

[Hiisitär]

Olen  , puhun kirjakieltä

Ahaa, tästäkö se siis johtuu! Minäkin puhun kirjakieltä, tekstiviestitkin kirjoitan oikealla kieliopilla pilkkuineen ja pisteineen (olen tosin yrittänyt rentoutua ja olla välittämättä kirjoitanko teksviestiin "minä" vai "mä"). Ollessani kerran haastattelussa teatteripuolen hommaan tuleva pomoni keskeytti minut kesken kertomuksieni ja kysyi "puhuksä oikeesti tolleen?" Menin ihan hämilleni ja sopersin, että kyllä, minä nyt vaan olen tällainen.

Nykyisellä asuinalueellani minua luullaan ulkopaikkakuntalaiseksi, jos ei muuten niin syntymäni puolesta, koska en puhu murteella (joskin ulkopaikkakuntalaiset välillä huomauttavat kuulevansa murteeni intonaatiosta).