Sivuja: 1 [2] 3 4 5
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Elämän tarkoitus  (Luettu 29702 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
kaiko
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 118


Profiili
« Vastaus #15 : 27.02.2007 11:36:36 »

Minä uskon, että elämän tarkoitus on yksinkertaisesti vain elää elämäänsä ja ehkä myös lisääntyä eli saada lapsia, minä ajattelen sen näin.  Smiley
tallennettu
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5323



Profiili
« Vastaus #16 : 27.02.2007 12:58:13 »

Sanotaan, että Jumala jakoi itsensä pieniin osiin voidakseen kokea itsensä. Ihmiset ovat (kaiken muun olemassa olevan lisäksi) näitä Jumalan osio. Yleisesti tarkoituksenamme on universaaleja lakeja (kuten jälleensyntymää ja karmaa) noudattaen vain kokea elämä niin monipuolisesti kuin mahdollista.

Karman laki määrää paljolti sen, millaiseksi elämämme tässä muodostuu. Saamme tehdä täällä vapaasti mitä haluamme, mutta jos kohtelemme toista huonosti saamme tilaisuuden kokea, miltä itsestään tuntuu, jos tulee samoin huonosti kohdelluksi. Sitä, mitä olemme kylväneet menneisiin elämiimme niitämme sitä tässä - oli se mitä tahansa. Periaatteessahan ei ole olemassa mitään "hyvää" tai "pahaa", vaan asiat ainoastaan ovat. Jokainen kokemus on sielulle erittäin arvokas.

Esimerkiksi oma elämäni joskus hyvin, hyvin kauan sitten sadistisena, korkea-arvoisena miehenä. Silvoin kiinni ottamiani ihmisiä palasiksi ihan vain huvin vuoksi. Henkiseltä kannalta voidaan sanoa, että minä olen saanut kokemuksen sieluuni siitä, millaista on satuttaa/silpoa/alistaa toista ja silvottu on saanut kokemuksen siitä, millaista on tulla satutetuksi/silvotuksi/alistetuksi/rammaksi.
Myöhemmin palasin maksamaan tuon kokemukseni "sitä niität mitä kylvät"-menetelmän mukaan. Hoidin naisena vapaaehtoisena potilaita, joilla oli samanlaisia vammoja, mitä itse aiheutin mieselämässäni. Tästä taas tuli kokemus siitä, millaista on hoitaa/auttaa/lohdutta.

Elämä on myös muistamista. Muistamista siitä, mikä on elämän tarkoitus noin yleensä, mikä on henkilökohtainen elämäni tarkoitus, toisin sanoen sielunsuunnitelmani tässä elämässä, mistä tulen, minne menen, mitkä lainalaisuudet vallitsevat kaikkialla, kuka olen jne.Samalla hiomme täällä sieluamme kirkkaaksi timantiksi. Sielu on ikään kuin liattu unohduksella mustaksi, jottei sielulla olisi niin raskasta elää täällä, vaan se kotiutuisi siihen kehoon/persoonaan/perheeseen/maahan/planeettaan minne se onkin päättänyt syntyä, eikä ikävöisi liikaa takaisin Oikeaan Kotiinsa.

Se, että olemme syntyneet juuri maapallolle kertoo myös sen, että olemme tulleet tänne kokemaan ja opettelemaan asioita, jotka ovat maapallolle ominaisia, kuten esimerkiksi tuo maailman näkeminen kahtiajakautuneenä hyvään/pahaan, onneen/epäonneen, iloon/suruun, oikeaan/väärään jne. Maapallolle ominaista on myös fyysisen ruumiin ja maailman kokeminen - käsittääkseni aika harvassa ovat tällaiset fyysiset planeetat, joissa kuitenkin ollaan samaan aikaan tietoisia korkeimmista voimista.

Lyhyesti siis, olen törmännyt hyvin usein kanavoiduissa kirjoissa tietoon, että yleisesti elämän tarkoitus on kokea elämä niin monipuolisesti kuin mahdollista.
tallennettu
Jasca
Vieras
« Vastaus #17 : 27.02.2007 14:05:35 »

Tuskin pystyn tuomaan tähän keskusteluun enää mitään uutta näkökulmaa, koska tosi hyviä pohdintoja on jo esitetty. Siksipä seuraava pohdinta on vain minun elämäni tarkoitus.  Smiley

Sekopäisenä murkkuikäisenä sain "valita" kuolenko vai elänkö ja silloin valitsin elämän, koska minusta tuntui kuin minulla olisi jokin merkitys. Olenkin sittemmin pohtinut elämäni tarkoitusta. Toisaalta on tämä universaali tarkoitus eli matka on tärkeämpi kuin päämäärä ja me olemme kaikki yhtä. Lopullinen tarkoitus on oppia universaali rakkaus kokemusten kautta ja sen vuoksi elän täällä ja koen monenlaisia asioita. Sen vuoksi on tärkeätä oppia tuntemaan itsensä ja valitsemaan rakkaudellisesti elämän erilaisissa tilanteissa. Ei ole helpot läksyt repussa siis, mutta so what.   Grin

Toisaalta tässä elämässä en voi olla ainoastaan osa universaalia rakkausenergiaa tai jumalolentoa miten sen kukakin tahtoo määrittää. Sanoilla ei ole siinä mielessä minulle suurta merkitystä, koska ne ovat ihmisten keksintöä. Olen väistämättä myös yksilö ja osa yhteiskuntaa eli silloin on olemassa myöskin henkilökohtainen elämän tarkoitus. Se on sitten jokaiselle omansa ja tavallaan se haaste tai oppiläksy jota varten alunperin tänne kukin on lähtenyt tallailemaan. Tämän tarkoitteen selvittämiseksi keskityn vain elämään ja katsomaan mitä se tuo eteeni. Jotkut meistä pitää musiikista, joku elokuvista ja joku taiteesta jne. Minulle tämä elämä on kuin se force major elokuva, konsertti, taidenäyttely, extreme-seikkailmatka, big brother-talo tms must-juttu, joka on ihan pakko nähdä. Tätä elokuvaa/konserttia en halua jättää väliin, vaikka en vielä tiedä juonta loppuun saakka. Tiedän toki, että tämä maailma ei pysähdy vaikka minä kuolisin viiden minuutin päästä, mutta enpähän siihen pysähtyisi minäkään. Mulle tää on leffareissu ja joskushan hyväkin leffa loppuu. Niin kauan kuin tää jatkuu, haluan olla täysillä mukana kaikissa iloissa ja suruissa, onnessa ja masennuksessa. Tää on hei miun elämä!  Wink
tallennettu
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5323



Profiili
« Vastaus #18 : 27.02.2007 14:19:16 »

Lainaus
Toisaalta tässä elämässä en voi olla ainoastaan osa universaalia rakkausenergiaa tai jumalolentoa miten sen kukakin tahtoo määrittää. Sanoilla ei ole siinä mielessä minulle suurta merkitystä, koska ne ovat ihmisten keksintöä. Olen väistämättä myös yksilö ja osa yhteiskuntaa eli silloin on olemassa myöskin henkilökohtainen elämän tarkoitus. Se on sitten jokaiselle omansa ja tavallaan se haaste tai oppiläksy jota varten alunperin tänne kukin on lähtenyt tallailemaan. Tämän tarkoitteen selvittämiseksi keskityn vain elämään ja katsomaan mitä se tuo eteeni. Jotkut meistä pitää musiikista, joku elokuvista ja joku taiteesta jne. Minulle tämä elämä on kuin se force major elokuva, konsertti, taidenäyttely, extreme-seikkailmatka, big brother-talo tms must-juttu, joka on ihan pakko nähdä. Tätä elokuvaa/konserttia en halua jättää väliin, vaikka en vielä tiedä juonta loppuun saakka. Tiedän toki, että tämä maailma ei pysähdy vaikka minä kuolisin viiden minuutin päästä, mutta enpähän siihen pysähtyisi minäkään. Mulle tää on leffareissu ja joskushan hyväkin leffa loppuu. Niin kauan kuin tää jatkuu, haluan olla täysillä mukana kaikissa iloissa ja suruissa, onnessa ja masennuksessa. Tää on hei miun elämä!

Olet ihan oikeassa! Ei omaa elämää pidä rajoittaa keskittymällä liikaa henkisyyteen. Jalat maassa (tiedostaen elämän syvimmän puolen) mutta pää pilvissä (hassutellen) selviää elämästä ehkä kaikkein parhaiten.

Sielun normaali olotila on onnellisuus, johon se pyrkii myös maanpäällä ollessaan. Pitää tehdä asioita ja viettää aikaa sellaisen parissa, mikä tekee itsensä oikeasti onnelliseksi. Mätkinhän minäkin pleikkarilla tappelupelejä ja olen harrastanut kauhuelokuvia 3-vuotiaasta, koska se on niin mukavaa, mutta ei se yhtään vähennä minun henkisyyttäni! Grin
tallennettu
^^Queen Nefertiti^^
Astroholisti
*****
Viestejä: 10595


au, kuu jousimies / asc vaaka नमस्ते ‏الله‎ ॐ


Profiili
« Vastaus #19 : 06.03.2007 13:42:44 »

minä olen saanut kokemuksen sieluuni siitä, millaista on satuttaa/silpoa/alistaa toista ja silvottu on saanut kokemuksen siitä, millaista on tulla satutetuksi/silvotuksi/alistetuksi/rammaksi.
Myöhemmin palasin maksamaan tuon kokemukseni "sitä niität mitä kylvät"-menetelmän mukaan. Hoidin naisena vapaaehtoisena potilaita, joilla oli samanlaisia vammoja, mitä itse aiheutin mieselämässäni. Tästä taas tuli kokemus siitä, millaista on hoitaa/auttaa/lohdutta.

*Täällähän se oli. Minä en vieläkään ymmärrä, miksi tuollainen kokemus on "arvokasta ja monipuolista".. mutta ei kai sille muuta selitystä ole.

Jos olisi vain autuutta ja hyvyyttä ja rakkautta, ei olisi "Oikeutta" kokea sadismia.. hmm.. ei vieläkään mee jakeluun. Minusta joillain pakkomielteisillä hoivaajilla näkyy se, että osaavat vaihtaa siihen edelliseenkin rooliin.  :Smiley Jos ei olisi alistettavaa ei olisi alistajaa. Minusta on jotenkin masentavaa ajatella, että tämä on tällaista roolipeliä.. mutta ei se sen viisaammalta vaikuta. Välillä rakastava, välillä inhottava?

Niin eikö tarkoitus ole unohdus, seikkailu ja valaistuminen=paluu? Jotain sellaista?
« Viimeksi muokattu: 06.03.2007 15:39:41 kirjoittanut ^Soul´s Adventure^ » tallennettu

You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5323



Profiili
« Vastaus #20 : 06.03.2007 15:56:38 »

Lainaus
*Täällähän se oli. Minä en vieläkään ymmärrä, miksi tuollainen kokemus on "arvokasta ja monipuolista".. mutta ei kai sille muuta selitystä ole.

Minun käsittääkseni selitys on ihan niinkin simppeli kuin se, että sielu hakee mahdollisimman paljon erilaisia kokemuksia. Ihan kaikenlaisia, erottelematta niitä "hyviin" tai "huonoihin" kokemuksiin. Ihan vain kokemuksia kokemusten perään, olipa niiden luokitus maallisesti millainen tahansa.

tallennettu
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5323



Profiili
« Vastaus #21 : 06.03.2007 16:04:24 »

Jumala jakoi itsensä osiin voidakseen kokea itsensä ja maailman niin monipuolisesti kuin mahdollista. Miksi Jumala päätti tehdä noin ja halusi kokea itsensä juuri tällä tavalla, sitä en tiedä. Grin

Ja Taivashan on kaikkialla, kaikki kokemukset ovat tärkeitä. Jos et ole kokenut iloa, et tiedä mitä on suru. Jos et ole kokenut köyhyyttä, et tiedä mitä on rikkaus. Jos meillä itsellämme ei ole kokemusta jostain, meillä on vain aavistus tai kuvitelma, miltä tuo ja tuo mahtaa tuntua (esim. vammautuminen, mielenterveyshäiriö, kodin menetys, abortti jne.)

Siksi jokainen kokemus on tärkeä.
tallennettu
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5323



Profiili
« Vastaus #22 : 06.03.2007 16:11:47 »

Ei minua häiritse kokemani paha - ainakaan pitkään. En pidä itseäni uhrina,koska uskon, että kaikelle on tarkoituksensa. Smiley

Ja oikeastaan sekin on totta, niin oudolle kuin se kuulostaakin, että kun sadisti silpoo toista ihmistä, siinä Jumala kokemassa itseään - Jumala silpomassa itseään, antamassa itselleen kokemuksen sadistin ja uhrin osasta. Kaikkihan on Jumalaa. Wink

Mutta mie en enää ainakaan itse jaksa pohtia tätä asiaa järjellä, koska tämä kuuluu taas niihin kategorioihin, joita tunnetaan ja analysoidaan sydämellä, ei maallisella järjellä. Maallisesti katsottuna elämä on täys kaaos ja järjettömyys, sydämellä katsomalla palaset loksahtavat kohdalleen ja kaikesta tulee tarkoituksen mukaista - ainakin omalla kohdallani.
tallennettu
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5323



Profiili
« Vastaus #23 : 06.03.2007 16:13:36 »

Jumala haluaa kokea kaikkia kokemuksia. Piste.

Niin simppeliä se on! Grin
tallennettu
^^Queen Nefertiti^^
Astroholisti
*****
Viestejä: 10595


au, kuu jousimies / asc vaaka नमस्ते ‏الله‎ ॐ


Profiili
« Vastaus #24 : 06.03.2007 16:14:15 »

Mahtaa olla ankeat olot taivaassa kun haluaa kokea olevansa sadisti ja mielisairas.  Undecided
tallennettu

You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5323



Profiili
« Vastaus #25 : 06.03.2007 16:17:07 »

Sadistisen ja mielisairaan vastakohdaksi sielu haluaa kokea olevansa myös empaattinen ja mieleltään terve. KAIKKI kokemukset on tarkoitus käydä läpi mahdollisimman monipuolisesti - ei keskittyä vain tiettyihin kokemuksiin vaan IHAN KAIKKIIN. Minun sadistisen elämäni jälkeen tuli sielulleni kokemus empaattisuudesta - hoivasin silvottuja ihmisiä. Itsekkyyden jälkeen epäitsekkyyden kokemus, vihan jälkeen rauha, rakkauden jälkeen inho jne.

En osaa enää selittää tätä tämän tarkemmin järjelle.
tallennettu
^^Queen Nefertiti^^
Astroholisti
*****
Viestejä: 10595


au, kuu jousimies / asc vaaka नमस्ते ‏الله‎ ॐ


Profiili
« Vastaus #26 : 06.03.2007 16:21:00 »

Luulin että voisi aina olla terve ja rakastava ja valoisa ilman että pitää rypeä pimeydessä? Jotkut haluaa pimeyteen oltuaan valoisia? Minunkin on vaikea selittää.. on vain vaikea käsittää että nämä ovat JUMALAN tahtoa koska esim sadismi kuulostaa enemmän nk Saatanan tai pimeyden tahdolta.
tallennettu

You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5323



Profiili
« Vastaus #27 : 06.03.2007 16:26:37 »

Korostan edelleen, että kaikki on Jumalaa - myös ne matalampivärähteiset energiat (ja btw, minen itse usko Saatanaan, mutta matalammilla tasoilla on matalamman värähtelyn olentoja kylläkin, nekin Jumalaa).

Tämän asian ajatteleminen järjellä on siitä ongelmallista, että järki erottelee asiat Hyviin ja Pahoihin. "Eihän hyvänen aika toisten teurastaminen voi olla Jumalan tahto ja sielulle hyvä kokemus, koska teurastaminen on PAHAA!" No, minusta teurastaminen vain on. Ei se ole hyvää eikä pahaa, se vain on. En tietenkään voi tietää, onko sielu itse päättänyt ennen syntymäänsä, että hankkii kokemuksen toisen tappamisesta teurastamalla 5 ihmistä (ja ovatko nämä 5 sielua päättääneet saada kokemuksen siitä, millaista on kuolla teurastukseen). Ihan hyvin kyse voi olla siitäkin, että ego päättää sielun puolest tappaa nämä ihmiset. No, eihän siinä mitään, sielu on saanut taas kokemuksen ja oppinut ehkä ensimmäistä kertaa universaalin lain, jonka mukaan suurin rike on ottaa henki pois toiselta elolliselta.

Minusta ei ole mitenkään erityisen jumalallinen vaatimus, että ainoastaan ihanaa-nami-nami-rakkaus-tunteet tuovat lähemmäs Jumalaan ja kuuluvat henkiseen tiehen. Siihen kuuluvat kaikki elämän osa-alueet. Surun opetukset-ketjussa olikin tästä puhetta Smiley

Vähän pelkistetysti sama kuin lapsi törkkää sormensa kuumalle hellalle. Kyllähän siitä saa omat seurauksensa, mutta lapsi saa kokemuksen sormen polttamisesta ja kuumasta hellasta ja osaa toivon mukaan seuraavalla kerralla välttää hellan nykimistä, kun se on päällä. Jos ei osaa, polttaa sitten uudestaan sormensa ja toivottavasti muistaa seuraavalla kerralla, miksei hellaan saanut koskea Grin
tallennettu
inkivääri
Vieras
« Vastaus #28 : 06.03.2007 17:02:02 »

Tuohan on ajattelua Keskusteluja Jumalan kanssa-kirjoista.

Jumala on itse Valo, mutta ymmärtääkseen elämän jokaiselta kantilta, hän on ikäänkuin jakaantunut persooniin, jotka kokevat Kaiken. Ei voi ymmärtää miltä tuntuu tappaa, jos ei ole sitä tehnyt. Ei voi ymmärtää miltä tuntuu tulla tapetuksi, jos ei ole sitä kokenut. Kaikkea vain ei koeta yhden elämän aikana. Mahdotontahan se olisi.

Eihän ole hyväksyttyä vahingoittaa muita, mutta voi olla että tietty sielu on tullut tänne hakemaan itselleen juuri sen kokemuksen. Mutta juuri minun tehtäväni se ei ole. Joku toinen sielu on tullut hakemaan pahoinpitely-kokemuksen. Ja sitten tapahtuu varmasti kosmisia vahinkoja, joita ei ole suunniteltu.

Mistäpä sen tietäisin minä...
  Angry
 
Tämän ymmärtäminen vaatii paljon ja on katsottava laajemmin ja kauemmas ikäänkuin olisi Jumala kaiken yllä, joka säätelee ja on viisas.

Voi olla, että kierrän samaa kehää tässä... kun en taas lukenut koko ketjua...suotakoon se minulle kärsimättömälle anteeksi..kiitos..
Wink

tallennettu
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5323



Profiili
« Vastaus #29 : 06.03.2007 17:06:54 »

Lainaus
Ajattetteko muut niin, että jos nyt huvittais tappaa tuo ihminen tuossa vieressä niin teen sen, kun Jumala tahtoo vähän vaihtelua? Vai puhutko Atha jostain todella kaukaisesta inkarnaatiosta?

Tämä on jälleen kerran vapaan tahdon alainen kysymys. Saat tappaa jos haluat, se on ihan sinusta itsestäsi kiinni ja sinä itse kannat siitä seuraukset, mitä ne sitten ikinä ovatkaan. Samoin jos joku loukkaa minun tunteitani, hän on tehnyt sen vapaasta tahdostaan.

Oma sadistinen inkarnaationi on hyvin kaukaista perua, mutten osaa sanoa tarkasti milloin noin on tapahtunut. Veikkaan vähintään pariatuhatta vuotta.

Mutta samoin kuin olen itse tehnyt pahaa on minullekin tehty pahaa. Olen saanut siitäkin kokemuksen.
tallennettu
Sivuja: 1 [2] 3 4 5
  Tulostusversio  
 
Siirry: