Sivuja: [1] 2 3 ... 9
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Mitä on 'paha ja hyvä'?  (Luettu 60245 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
metsätonttu
Vieras
« : 15.08.2006 21:08:05 »

Kun olen tuolla topiceilla kuljeskellut, joskus pysähdyn miettimään itsestäänselvyyksiä.

Itsestäänselvyys syntyy yksilön oman pään kautta. Se mitä on paha, on just sitä miten sen itse ymmärtää. Tai hyvä.

Mutta jos pyöriteltäsi sitä vähän enemmän.

Mitä siis on 'paha' ja 'hyvä'?
tallennettu
windwind
Vieras
« Vastaus #1 : 15.08.2006 21:15:26 »

Moraalinen relativismi

Moraalinen relativismi eli moraalirelativismi on etiikan oppi, jonka mukaan moraaliarvostelmia ei voi ainakaan viime kädessä todeta objektiivisessa mielessä oikeiksi tai vääriksi.

Moraalinen relativismi on eräs muoto moraalista subjektivismia. Relativismin mukaan moraaliarvostelmat ovat suhteellisia ja riippuvat yksilöstä, ryhmästä, yhteiskuntaluokasta, heimosta ja kansasta. Relativismin mukaan tietystä näkökulmasta tehdyt moraaliarvostelmat ovat tästä näkökulmasta katsottuina päteviä. Suomalainen Edvard Westermarck oli huomattava eettisen relativismin edustaja.

Moraalia koskevien väittämien luonne

Asian ymmärtämiseksi voidaan johdannoksi esitellä kahdentyyppisiä väittämiä: objektiivisia tosiseikkoja koskevia väitelauseita, sekä makuasioita koskevia väitelauseita.

Luultavasti useimmat ihmiset - vaikka eivät kuitenkaan kaikki - ovat sitä mieltä, että fyysisiä objekteja koskevat väitelauseet voidaan periaatteessa (ja usein myös käytännössä) osoittaa joko objektiivisesti tosiksi tai epätosiksi. Esimerkiksi lause "aurinko on suurempi kuin maa" on joko tosi tai epätosi, ja ne jotka väittävät tällaisista lauseista väärin, ovat aidosti väärässä maailman luonteen suhteen. Näiden lauseiden totuusarvo liittyisi siis maailman objektiiviseen luonteeseen, eikä asia ole kiinni lauseen esittäjän mielipiteistä.

Luonteeltaan aivan toisenlaisia väittämiä ovat esimerkiksi makuasiat. Jos kiistan kohteena on lause "mansikkajäätelö on parempaa kuin suklaajäätelö", ei tällöin voida vedota kiisteilijöiden ulkopuoliseen todellisuuteen, vaan vaikuttaa siltä, että asiassa on kyse vain subjektiivisesta mielipiteestä ja näin ollen väittämää koskevia erimielisyyksiä olisi mahdoton ratkaista. Jäätelössä on kyllä objektiivisia ominaisuuksia, jotka saavat sen maistumaan toisten mielestä paremmalta ja toisten mielestä huonommalta kuin joku muu jäätelö, mutta asia ratkeaa kuitenkin aina vasta henkilön arvion nojalla, joten kyseessä on makuasia.

Entä moraaliarvostelmia koskevat väitelauseet? Koskevatko ne objektiivisia tosiseikkoja vai makuasioiden tapaan subjektiivisia mielipiteitä? Jos henkilö A sanoo, esimerkiksi että tappaminen on väärin ja henkilö B sanoo, että tappaminen on oikein, mihin seikkoihin meidän tulisi tällöin vedota, jotta voisimme ratkaista kiistan. Moraalirelativismin mukaan emme voi vedota mihinkään tosiseikkoihin tässä asiassa sen enempää kuin eri jäätelöiden makujen paremmuudesta väiteltäessä. Lakikirjassa lukee, että tappaminen on ankarasti rangaistava teko, mutta laki on vain joidenkin ihmisten mielipide, eikä se ole rinnastettavissa objektiiviseen moraaliin. Samoin monien uskontojen voi säädöksistä käydä ilmi, että tappaminen on väärin tai syntiä, mutta moraalirelativistin ei tarvitse pitää uskonnon näkemystä asiasta objektiivisena totuutena. Uskonnon piiristä tulevien väittämien voidaan esittää olevan syntyneitä ihmisten keskuudessa. Jopa jos hyväksytään, että tappamiskielto on jonkun olemassa olevan jumalan antama, voidaan silti esittää, että kyse on tällöin vain jumalan subjektiivisesta mielipiteestä, eikä maailman objektiivisiin piirteisiin viittaavasta väittämästä.
tallennettu
mateve
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 700



Profiili
« Vastaus #2 : 15.08.2006 21:31:51 »

ne ovat niitä sanoja joita on käytetty kautta aikojen erottamaan asiaa, josta on seurannut jakautuminen, kaksi asian ääripäätä ja siitä on sitten löydettävä se keskitie  :Smiley
Seurauksena on heilua kuin vaaka hyvän puolelta pahan puolelle ja niin löytyy se keskitie josta vanhat ihmiset aina huomauttelivat.   tickedoff

Elämää se vaan on  smitten

 Wink Mateve
tallennettu

mateve
metsätonttu
Vieras
« Vastaus #3 : 16.08.2006 21:40:36 »

Moraalinen relativismi

Moraalinen relativismi eli moraalirelativismi on etiikan oppi, jonka mukaan moraaliarvostelmia ei voi ainakaan viime kädessä todeta objektiivisessa mielessä oikeiksi tai vääriksi.

Siis tarkoitat juuri mitä sanoin, että pahan ja hyvän ymmärtää hyvin yksilöllisellä tasolla.[/quote]
 ovat suhteellisia ja riippuvat yksilöstä, ryhmästä, yhteiskuntaluokasta, heimosta ja kansasta. [/quote]

Tämä kaikki liittyy yksilön näkemykseen hyvästä ja pahasta.

Kuten siihen liittyvät myös esim. makuasiat.

Olet ennenkin heittänyt tuon tiedon, mikä ihan hyvä, jos joku jaksaa siihen syventyä. Tieteellistä informaatiota. Olen kerran istunut kuulemassa moraalisesta relativismista luentoa erään suomalaisen filosofin esittämänä ja ei sen kuivempaa luentoa aina kuulekaan. Ihmettelinkin, miksi joskus mielenkiinto voi niin herpaantua, kun taas vieraat muista maista esittävät niin mukaansatempaavasti ja ymmärrettävästi usein vaikeitakin asioita.

Siis kun tässä keskustellaan, voisi omat ajatuksesi olla paljon mielenkiintoisempaa luettavaa.
metsätonttu 

tallennettu
metsätonttu
Vieras
« Vastaus #4 : 16.08.2006 21:42:58 »

ne ovat niitä sanoja joita on käytetty kautta aikojen erottamaan asiaa, josta on seurannut jakautuminen, kaksi asian ääripäätä ja siitä on sitten löydettävä se keskitie  :Smiley
Seurauksena on heilua kuin vaaka hyvän puolelta pahan puolelle ja niin löytyy se keskitie josta vanhat ihmiset aina huomauttelivat.   tickedoff

Elämää se vaan on  smitten

 Wink Mateve

Olemme siis kahden voiman välissä ja yritämme siellä selvitä. Niin kuin on kaksi napaakin maapallolla.

Miksihän asiat pitää olla näin vastakkaisia?
tallennettu
metsätonttu
Vieras
« Vastaus #5 : 16.08.2006 21:45:39 »

Aika yksinkertaistetusti ajattelisin, että

Hyvä on sitä että on valmis tekemään jotain mistä voi olla toiselle jotain hyötyä tai iloa odottamatta mitään palkkiota. Hyvää on sekin, että pystyy aidosti iloitsemaan muiden onnesta haluamatta siitä omaa osaansa.

Pahaa on tehdä tarkoituksellisesti jotain, mistä tietää aiheutuvan ikäviä asioita tai huonoa mieltä tai nauttia muiden ahdingosta.

Kaikissa on molempia puolia ja itse en ajattele olevani valon tai pimeyden tiellä vaan kulkevani varjoissa yrittäen toimia oman arvomaailmani ja periaatteideni mukaisesti aina siinä onnistumatta.

Suorastaan helpottava tuo sinun ajatuksesi 'varjossa kulkemisesta'. Se kertoo sen kuinka vaikeaa on erotella myös hyvä ja paha. Se mikä toiselle on hyvää, voikin toiselle olla pahaa. Kun halaa kahta hyvää haluamalla, toinen siitä pitää toinen ei. Esimerkiksi.

Siis hyvän tarkoitus on hyvän alku, eikä kannata jäädä suremaan 'pimeään' jos se ei 'hyvänä' aina perille menekään.
tallennettu
enska
Vieras
« Vastaus #6 : 16.08.2006 22:07:29 »

Tuo hyvä ja paha on melko vaikea juttu joskus. Mitäs niistä hyvistä aikomuksista olikaan se sanonta..?
Joskus tuntuu että teki mitä tahansa, on ratkaisu jollain tavalla paha, sillloin pitää vain valita sen "pienempi paha".

Niin ja mistä sen tietää, ovatko kauaskantoiset seuraukset jostakin asiasta sitten minkälaisia. Syy ja seuraus-kausaalit eivät välttämäti mene ihan loogisesti.

Mielestäni tietoinen/tarkoituksellinen hyvä ja paha ovat aika itsestäänselvyyksiä, joita toteuttamalla tuo omatunto antaa sitten kuulua itsestään tavalla tai toisella..toivoisin ainakin niin..

Valitetavasti tuota harmaata aluetta on vaikka millä mitoin katsoipa asiaa siten eettiseltä, moraaliselta, yksilölliseltä tai yhteisölliseltä tasolta. Ei siis ole hyvää ja pahaa kuten on mustaa ja valkoista..

(Tyypillistä vaaanousuhöpinää öh  idiot2)
tallennettu
mateve
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 700



Profiili
« Vastaus #7 : 16.08.2006 22:12:55 »

ne ovat niitä sanoja joita on käytetty kautta aikojen erottamaan asiaa, josta on seurannut jakautuminen, kaksi asian ääripäätä ja siitä on sitten löydettävä se keskitie  :Smiley
Seurauksena on heilua kuin vaaka hyvän puolelta pahan puolelle ja niin löytyy se keskitie josta vanhat ihmiset aina huomauttelivat.   tickedoff

Elämää se vaan on  smitten

 Wink Mateve

Olemme siis kahden voiman välissä ja yritämme siellä selvitä. Niin kuin on kaksi napaakin maapallolla.

Miksihän asiat pitää olla näin vastakkaisia?

Jostakinhan sitä on lähdettävä, edistymään ja jotenkin on tullut sellainen huijatuksi tulemisen tunne, meitä vedätetään niin kauan kun se lamppu syttyy  Shocked emmekä enään lähde jakamaan asioita hyviin tai pahoihin.

Elämä on

 Wink Mateve
tallennettu

mateve
metsätonttu
Vieras
« Vastaus #8 : 17.08.2006 00:16:18 »

Siinäpä meidän vaikeus on tässä ajassa ja tilassa.

Hyvän ja pahan ero on yhä vähemmän erottuvaa.

Ennen sanoi pappi miten tulee elää, mikä on pahasta mikä hyvin.

Nyt ei enää lakikaan osaa sanoa selvästi pahaa. Sitä onnistutaan aika hyvin kiertämään.

Tämä oman valinnan vapaus! Mitä vastuuta se sisältääkään!

metsätonttu Huh
tallennettu
härkä-69
Vieras
« Vastaus #9 : 17.08.2006 08:29:35 »

Aika yksinkertaistetusti ajattelisin, että

Hyvä on sitä että on valmis tekemään jotain mistä voi olla toiselle jotain hyötyä tai iloa odottamatta mitään palkkiota. Hyvää on sekin, että pystyy aidosti iloitsemaan muiden onnesta haluamatta siitä omaa osaansa.

Pahaa on tehdä tarkoituksellisesti jotain, mistä tietää aiheutuvan ikäviä asioita tai huonoa mieltä tai nauttia muiden ahdingosta.

Kaikissa on molempia puolia ja itse en ajattele olevani valon tai pimeyden tiellä vaan kulkevani varjoissa yrittäen toimia oman arvomaailmani ja periaatteideni mukaisesti aina siinä onnistumatta.

Nämähän taitavat olla egosta lähtöisin. Onko ego sitten paha?
tallennettu
Riitta
Astroholisti
*****
Viestejä: 2899



Profiili
« Vastaus #10 : 17.08.2006 09:05:01 »

Niin, maailma ei ole musta-valkoinen!
Mutta kuinka moni pystyy olemaan TODELLA onnellinen toisen menestyksesta ettei pieni kateellisuuden poikanen ole siella sisuksissa- se ego??
Entapa jos pahuutta yritetaan loytaa variskaalasta, mitatoida, ainakin omissa tekemisissa.
Onko maailma luotu talla jing ja jang periaatteella, kuitenkin?
tallennettu
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5323



Profiili
« Vastaus #11 : 17.08.2006 09:10:49 »

Lainaus
Miksihän asiat pitää olla näin vastakkaisia?

Maapallo on oppipaikkana kahtia jakautunut. Täällä olevat sielut opettelevat tuosta kaikenlaisesta kahtia jakamisesta eroon niin, että he ymmärtäisivät, ettei ole olemassa mitään muuta kuin Jumala, joka vain on. Määritelmät Hyvä ja Paha ovat vain määritelmiä.

Pahaksi voidaan määritellä asiat, jotka vahingoittavat itsensä tai muiden sielullista kehitystä ja hyvinvointia.
Hyväksi voidaan määritellä asiat, jotka edistävät itsensä tai muiden sielullisista kehitystä ja hyvinvointia.

Mutta.

Voidaakseen määritellä mikä on loppupelissä hyvää ja pahaa, on nähtävä suuremmat kokonaisuudet, katsottava jokaisen henkilön sielullista suunnitelmaa. Jos joku sielu päättää, että hänelle on henkisen kasvun ja kokemuksen kannalta parasta syntyä Kolmanteen maahan ja kuolla 5-vuotiaana nälkään, me näemme sen maallisesti pahana (nälkäinen lapsi, kuolee, kukaan ei auta), mutta sielullisesti se on hänelle hyväksi - hän on itse halunnut, että hänelle tapahtuu niin.
Hyvän ääripäänä voitaisiin nähdä vaikka tilanne, jossa sairaalle, kituvalle potilaalle annetaan armomurha. Olemme tehneet hyvän teon, pelastaneet hänet kärsimyksiltä - MUTTA! Jos sielu olikin valinnut alunperin syntyvänsä tänne kokeakseen juuri pitkän, hitaan ja tuskaisen kuoleman (joko sielullisena kokemuksena tai karman maksamisena, jotka kumpikin edistävät sielun kehitystä) armomurhalla teemme sielulle pahan teon ottamalla siltä pois sen tarvitseman kokemuksen. Seuraavassa elämässä hän joutuu kokemaan ja yrittämään hidasta kuolemaa uudestaan ja toivoa, ettei kukaan nyt puutu siihen.

Tuossa oli kaksi ääripään esimerkkejä, muitakin voitaisiin käyttää. Toisten auttaminen on tietysti suotavaa, mutta täytyy aina muistaa etteivät asiat ole niin mustavalkoisia, mitä maanpäälliset elävät ne usein ovat tottuneet näkemään. Kaikki kärsimys ei ole pahasta ja kaikki onni ei ole hyvästä sielun kehityksen kannalta.

Ego ei varsinaisesti ole paha, se on vain intuition  vastavoima, joka auttaa sielua kehittymään ja kasvamaan. Ego on kuin kiukutteleva lapsi, jota pitää kunnioittaa, muttei päästä valloilleen. Egosta voisikin sanoa kuten tulesta, "Hyvä renki, mutta huono isäntä".

tallennettu
Riitta
Astroholisti
*****
Viestejä: 2899



Profiili
« Vastaus #12 : 17.08.2006 09:21:30 »

Nalkainen lapsi kuolee kun kukaan ei auta- han on valinnut karsimyksen tien tassa maailmassa???
Meidan on helppo luoda tammoinen ajatus, ehka helpottaaksemme omaa voimattomuuttamme, mutta oliko tama Luojan alkuperainen ajatus todella???
tallennettu
härkä-69
Vieras
« Vastaus #13 : 17.08.2006 09:29:44 »

Niin, miksi olemme täällä? Miksi avaruudessa kulkee auringon ympäri planeetta nimeltä Maa, jolla kulkee epätietoisia ihmisiä kaiken tarkoituksesta?
tallennettu
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5323



Profiili
« Vastaus #14 : 17.08.2006 09:31:57 »

Jokainen sielu valitsee itse omat kokemuksensa - se on Jumalan tahto ja universaali laki, sillä sielu itse tietää parhaiten, mitkä kokemukset ovat hänelle eniten kehittäviä - myös kuolintapa valitaan itse. Ennen syntymäänsä häntä elämän suunnittelussa auttavat karman valtiaat, enkelit, oppaat ja muut avustajat.

Kuulostaa hirveän julmalta tuo mitä sanoin äsken, mutta se mitä tapahtuu pitääkin tapahtua. Kun Beslanin koulukaappauksessa kuoli lapsia, siinä kuolivat juuri ne sielut, jotka olivat päättäneetkin kuolla niin. Täytyy muistaa, ettei lapsi ole lapsi kuin ruumiiltaan - sielultaan hän on ihan yhtä aikuinen kuin kuka tahansa ihminen. Itse olen kuollut eräässä elämässä ruttoon 13-vuotiaana poikana - se tapahtui, koska halusin niin tapahtuvan.
Olen eräässä elämässäni kiduttanut raa´asti ihmisiä, silponut ja hakannut. Se tapahtui, koska valitsin kokevani sellaisen elämän ja kidutukseen kuolleet sielut valitsivat tulla kidutettaviksi. Maksoin kyllä seuraavassa elämässä nuo pahat tekoni pois hoitamalla miehiä, joita oli silvottu ja kidutettu. Kumpikaan elämä ei ollut sen enempää hyvä kuin pahakaan, ne olivat vain kaksi erilaista kokemusta.

5-vuotias lapsen ruumiissa oleva sielu ei koe nälkää eikä synny kolmanteen maahan ilman tarkoitusta.
Vanha kituava ihminen ei kidu sairaalasängyssä ilman tarkoitusta.
Moni allekirjoittaa universaalin lain "Mitä ikinä tapahtuu sen pitääkin tapahtua", mutta valikoivat sitten kuitenkin asioita ja tapahtumia, jossa se pätee. Sehän pätee ihan koko ajan ja ihan kaikessa Wink

Toisia tulee auttaa, sitä en kiellä, mutta aina on hyvä muistaa, ettemme välttämättä tiedä toisen sielunsuunnitelmaa ja päätöksiä. Wink Mie itse olen varsinainen hyväntekijä ja pyrin auttamaan toisia niin paljon kuin pystyn. Yksi tapani auttaa on esimerkiksi täällä Astrolla pyöriminen ja moderoiminen, jouluisin kerään aina vaatteitani, kirjojani ja lelujani Pelastusarmeijan joulupataan. Kunhan tässä joskus saan itselleni ammatin ja vakituiset tulot, otan ehdottomasti kumminlapsen tai muutamankin kummilapsen ja avustan heitä parhaani mukaan. Se on ollut haaveeni jo monta vuotta ^_____^ Uskon, että apuni menee juuri niille sieluille, joille sen kuuluukin mennä.


« Viimeksi muokattu: 17.08.2006 09:39:16 kirjoittanut AthaMaarit » tallennettu
Sivuja: [1] 2 3 ... 9
  Tulostusversio  
 
Siirry: