Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Kummallisia tapauksia  (Luettu 8264 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Hippu
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 40



Profiili
« : 14.07.2006 17:10:39 »

Kirjoitin tämän ensin yhteen toiseenkin foorumiin ja ajattelin nyt kysyä asiaa myös täältä, jos löytyisi selityksiä...

Viime viikolla sattui outo juttu.
Olin kahdestaan nuorimman lapseni kanssa mökillämme ja yhtenä päivänä kylään tuli vanha tätini. Tarjosin hänelle kahvit ja siinä pöydän ääressä istuessamme tätini sanoi yhtäkkiä: "hellasta on yksi levy päällä". No, katsoin hellaan päin ja totesin ihmeekseni, että näin on. Hella on sellainen, jossa on töpseliliitäntä ja totesin sitten vaan tädilleni, että ehkä olen epähuomiossa vetänyt vain töpselin seinästä (se siis ainakin oli varmasti irti, katsoin siinä samassa), sulkematta levyä, kun yleensä tapanani oli ottaa töpseli seinästä, kun en käyttänyt hellaa.
No, sain sitten lapsen vihdoin ja viimein päiväunille samantien, kun tätini oli lähtenyt (tyttö on muuten 2,5 v ). Lapsi oli jo vierailun aikana todella väsynyt, mutta ei vaan osannut nukahtaa, kun oli vieraita ihmisiä talossa (ei ollut koskaan aikaisemmin nähnyt tätiäni).
No, sitten menin syynäämään tuota levyä ja totesin, että kas, sehän onkin 6:lla, eli täysillä. Mietin oliko tyttö mahdollisesti ehtinyt kääntää sitä jossain vaiheessa. Olin itse nimittäin keittänyt siinä viimeiseksi perunoita ja jos olisin vetänyt vain töpselin seinästä, niin levyn olisi pitänyt olla 3:lla, missä perunat olivat olleet kiehumassa. Olen myös erittäin tarkka hellan nappuloiden kanssa, syynään ne muutenkin (jo lähes neuroottisuutta hipoen) useaan kertaan päivässä ja taatusti väännän itse oikeaan asentoon ruoan laiton jälkeen.
Tyttö oli kuitenkin ollut suurimman osan aikaa ruokailun jälkeen ihan eri puolella huonetta ja kokoajan silmieni alla, enkä ollut huomannut muutenkaan mitään hellaan päin suuntautuvaa kiinnostusta. Hän ei ole kotonakaan (eikä ollut mökilläkään, ainakaan sitä ennen) osoittanut mitään kiinnostusta nappuloita kohtaan.
No, tyttö nukahti siis syvään uneen ja laitoin sen hellan nappulan oikeaan asentoon ja katsoin vielä kerran, että koko hella oli ok. Sitten käväisin nopeasti seinän toisella puolella, saunan puolella. Tyttö ei siis todellakaan herännyt sinä aikana (hän on yleensä sitäpaitsi erittäin ärtyisä herättyään ja sen kuulee taatusti jo kauas). Nukkui edelleen umpisikeästi, kun astuin takaisin tupaan ja ketään muitakaan ei siis tosiaan ollut talossa.
Katsoin hellaan päin jo ovelta ja näin jo sieltä, että nyt vuorostaan uunin nappula oli päällä (50:ssä asteessa). Asia tuntui täysin käsittämättömältä, olinhan juuri katsonut moneen kertaan, että kaikki nappulat olivat taatusti nollilla. Tarkastin vielä nappulat kertaalleen ja totesin, että ovat vieläpä sen verran jäykkiä, että eivät voi mistään syystä liikkua itsekseen (ja itseasiassa lapsenikin joutuu käyttämään niiden kanssa jonkun verran aikaa ja näppivoimia, jos meinaa saada ne päälle, totesin myöhemmin, kun testasin hänen kanssaan asiaa).
Tuli hieman kummallinen ja levoton olo, kieltämättä...

No, sitten tyttö heräsi parin tunnin päästä.
Luimme myöhemmin kirjoja sohvasängyn päällä (joka oli siis pedattu sängyksi, kansi nostettuna selkänojaa vasten ylös ja se oli kiinni toisesta päästä).
Yhtäkkiä kansi rämähti päälleni (onneksi minä istuin silloin niin, että kansi läimähti vain selkääni, eikä mennyt lapsen päälle. Se ei tosiaan ihan kevyt ollut, "hieman" tuntui meikäläiselläkin selkäpuolella, onneksi ei siis sentään osunut ketään päähän !).
Tarkistin kiinnityksen ja totesin, että pitkä, paksu ruuvi (ja toisessa päässä pahvinen teränsuojus), joka oli pitämässä kantta paikoillaan ei ollut ainakaan vääntynyt mitenkään ja (periaatteessa) sen ei olisi pitänyt lähteä ihan noin helposti yhtäkkiä kokonaan pois paikoiltaan, vaikka olisi pikkuhiljaa liikkunutkin syystä ja toisesta. Testasin asian moneen kertaan ja olin hieman ihmeissäni.
Aikoinaan sängyssä oli kiinnitysvälineenä ollut vähän järeämpi rautainen tamppi ja olinkin ihmetellyt, miksi sisareni olivat vaihtaneet tampin ruuviin.
No, kuin sattumalta toinen siskoistani soittikin siinä samassa ja ihmeteltyäni asiaa hän tunnusti, että ei ollut löytänyt tamppia mistään. Muistin sitten siinä vaiheessa, että se oli joskus " vuonna 1 ja 2" ollut kiinni jossain sängyn takana ja siellähän se oli sitten vieläkin.
Sain sängyn sitten viimeinkin ainakin taatusti turvalliseksi.

Sen jälkeen ei mitään enää onneksi tapahtunut ja loma kului loppuun saakka leppoisissa merkeissä.
Tuosta sängyn kannesta en mene kyllä 100 % takuuseen, mutta tuota hellajuttua en kyllä alkuunkaan ymmärrä. Nousi hieman kyllä hiukset pystyyn !

Olen yleensä herkkä kaikille ns. henkimaailman jutuille, näen enneunia yms.
Olen jo pitkään miettinyt todenteolla mikä on hyvää ja mikä pahaa ja mistä ne erottaa ja miten pitää paha loitolla...
Kukahan näitä asioita osaisi valaista ja kenen kanssa näistä keskustella ja kuka osaisi tulkita tällaisia kummallisia tapahtumia (näitä on sattunut kotonakin viimeisen neljän vuoden sisällä pilvin pimein)?

Sanottakoon tässä vielä, että tältä mökillä vierailleelta tädiltäni on kuollut mies (joka tuli kuolinaamunaan uneeni ilmoittamaan asiasta, enkä silloin edes tiennyt hänen sairastuneen vakavasti ja olevan sairaalassa, en ollut kuullut tädistäni, enkä hänestä aikoihin) ja minulta lapsi (esikouluikäinen), molemmat neljän vuoden sisällä.



Ja tässä vähän taustaa, minulle aikaisemmin sattuneita sähköön liittyviä juttuja:

Viiden vuoden sisällä on hajonnut 3 TV:tä yms. Yhdestä ei korjaaja löytänyt mitään vikaa, se oli toiminut moitteettomasti hänen luonaan, mutta ei enää täällä. Toinenkin, juuri korjattu, meni pian uudelleen epäkuntoon.
Saan usein myös tietokoneet sekaisin. Samoin sähkölamput poksahtelevat tiuhaan. Sähkömittari on kerran hajonnut yms. Sähköt on kyllä tarkastettu useaan otteeseen ja vikoja ei ole löytynyt.
Vanhin lapseni on muuten myös sähköalan ammattilainen ja olenkin naureskellut, että on se hyvä, kun äiti rikkoo, niin poika korjaa  Smiley
Hevosaitauksen sähköpaimenet reistailevat myös merkillisesti. Kahteen otteeseen yhdestä sähköpaimenesta ei ole korjaajat löytäneet mitään vikaa. Erään kerran vein paimenen korjattavaksi (ei toiminut enää ollenkaan meillä) ja aika hassua oli, kun se yhtäkkiä alkoikin itsekseen omia aikojaan, nakuttelemaan siinä korjaajan pöydällä. Hän vaan naureskeli, että onpa metka juttu. Oli myös mielenkiintoinen keskustelu staattisesta sähköstä tuon korjaajan kanssa. Kehoitti puolileikillään hankkimaan jonkun maadoitussysteemin lattioihin (kun kerroin, että saan sähköiskuja sähkökoskettimien muovisista osista yms.). Oma vaimonsa oli kuulemma myös erittäin sähköinen tapaus (hyvä pariskunta, heh).
Saan usein myös auton ovista hirveitä tällejä.
90-vuotiaalla enollani on aivan sama ongelma. Hän on myös herkkä kaikenlaisille henkimaailman jutuille ja osaa hakea vesisuonia. Opetti minulle hommaa lapsena, kun myös minulla varpu taipui.
Myös lankapuhelin on reistaillut ihmeellisesti.
Jossain vaiheessa siinä oli sellainen vika, että korjaajat olivat aivan ihmeissään, kyseistä vikaa kun ei pitänyt olla edes olemassa. Kävivät täällä moneen otteeseen ja jossain vaiheessa tuskin enää kehtasin pyytää (ajattelivat varmaan: "taas se yksi hullu eukko...")  laugh.
Myös nettilinjan asennus aikoinaan osoittautui ihmeellisen vaikeaksi hommaksi. Asentaja teki töitä tuntikaupalla ja oli ihan huuli pyöreänä, kun homman olisi pitänyt kuulemma olla ihan yksinkertainen.
Tietokone menee tosiaan myös aika usein juuri minulla sekaisin tai/ja nettilinja katoaa kokonaan mystisesti, vähän turhankin usein.
Niin ja joo, pari kertaa on myös radio sekoillut jotain ja joskus ovat menneet itsekseen päälle myös lasten mekaaniset lelut (yleensä yöllä).

Niin, ja lisäyksenä vielä, että reagoin myös ukonilmaan voimakkaasti, tuntuu päässä ja selässä menee ikäänkuin sähkövirta.

Tuo sängyn kansihan nyt oli tietysti jokseenkin vähän eri juttu kuin nämä muut (ja sille saattaisi löytyä ihan looginen selitys, jos se ruuvi oli sittenkin päässyt huomaamatta liikkumaan johonkin kriittiseen pisteeseen), mutta täällä kotona on kyllä sattunut myös useita tavaroihin liittyviä merkillisiä juttuja (nimenomaan lapseni kuoleman jälkeen), joille ei ole kertakaikkiaan löytynyt mitään järkevää selitystä. Shocked
tallennettu
enkelitär
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 108



Profiili
« Vastaus #1 : 14.07.2006 21:32:25 »

Viime talvena minullekin tapahtui vastaavanlainen tapaus.
Keskellä yötä alkoi palovaroittimemme (makuuhuoneessani) huutaa ilman mitään syytä. Luulin ensin, että päässäni soi (hyvät unenlahjat  Cheesy), sitten pinkaisin ylös sängystä tarkistamaan ettei missään pala ja vaimentamaan hälyttimen. Se piti nostaa pois paikaltaan, jotta hiljeni. Sen jälkeen en enää saanut kunnolla unta, kun viimein sainkin heräsin palaneen hajuun, mutta kun heräsin paremmin koko hajua ei ollutkaan missään, eikä kukaan muu haistanut mitään.
   Vanhempani sanoivat, että se johtui pölystä.. olin kylläkin siivonnut perinpohjaisesti makuukammarini muutamia päivää ennen tapahtumaa ja muutenkaan en mielestäni ollut aiheuttanut pölyn lentämistä varoittimeen yms.

Samalla viikolla (muistaakseni kaksi päivää ed.mainitun tapahtuman jälkeen) olin lukemassa sängylläni, kun kuulin radion äänten seasta pientä tasaista piipitystä. Matkalla radiolle (luulin lähetyksessä olevan vikaa ja piipityksen tulevan radiosta) huomasin, että palovaroitin pääni yläpuolella piti aivan pientä piipitisty. Hain tuolin, ajatellen että patterit ovat varmaankin loppu (tav. palovaroitin pitää pieniä kovia kimeitä harvoja piippauksia silloin, nyt se piti tasaista ja hyvin matalaa piipatusta). Hain tuolin ja koskin varoitimeen, yritin irroittaa sitä tuloksetta joten irrotin käteni, jolloin se alkoi huuta todella kovaa. Tarrasin pelästyneenä varoittimeen jolloin se lopetti. Sama toistui, enkä siis voinut päästää varoittimesta irti. Huusin äitiäni ja kun hän tuli huoneeseen, saatoin irrottaa käden ilman seurauksia.

Yleensä vain tunnen viimaa talossa, jossa ikkunat ovat kiinni ja näin. Kerran kunnolla säikähdin, kun kaikki katosta roikkuvat viritelmäni heiluivat, vaikka en ollut koskenut niihin ja ikkunat eivät olleet auki (kyllä, minulla on tapana rakennella kaiken näköisiä mobileita tai muita virityksiä helmistä ja rauhalangoista). Joskus kuuluu aivan outoja koputuksia ja muita, mutta niihin on jo keksinyt niin paljon luonnollisiakin selityksiä (ja onhan tämän vanhan talon elämään jo tottunut muutenkin) etten enää jaksa välittää, ellen tunne oloani jotenkin uhatuksi.

Kummia juttuja. Yleensä vain pyydän enkeleitä puhdistamaan talon pahoista hengistä yms. muista häiritsijöistä. Se on tähän mennessä toiminut hyvin. Ja joskus jos minulla on poikaystävä tai kaveri kylässä ja tapahtuu jotain outoa, karjaisen todella kovaa tapahtuneen suuntaan Cheesy. En tiedä, jotenkin se on jäänyt tapa, se jotenkin puhdistaa energoita en tiedä. Mutta sekin auttaa. Minulla on myös pieni kello, jonka kilinä (taas lapsuus muisto) tuntuu rauhoittavan tilaa jossa sitä kilistelee (myöhemmin olen lukenut, että enkelit pitävät kellojen soitosta  :Smiley).

Mitä lie örmyjä ovatkin, eivät minua haittaa kunhan eivät ala pelotella muuta talon väkeä tai aiheuta mitään vahinkoa.
« Viimeksi muokattu: 14.07.2006 21:34:51 kirjoittanut maiju* » tallennettu
Hippu
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 40



Profiili
« Vastaus #2 : 15.07.2006 17:23:40 »

Lainaus
"Mitä lie örmyjä ovatkin, eivät minua haittaa kunhan eivät ala pelotella muuta talon väkeä tai aiheuta mitään vahinkoa".


Heh, näin minäkin olen ajatellut, kunhan nyt ei ihan ala veitset lentelemään sun muut sellaiset (kerran kyllä lensi hiilihanko uunin nurkasta vähän epäilyttävästi, mutta en tiedä olisko tuolle ollut lopulta jokin ihan järkeväkin selitys). Huh

Niin, samoja kylmän viiman tuntemuksia on ollut minullakin.
Kaksi kertaa on myös kaksi eri ikkunaa auennut itsekseen. Toinen on vielä tajuttoman suuri vintin ikkuna, karmeista turvonnut ikivanha sellainen, jota ei saa auki kuin kunnolla nostamalla (todettiin tämä vielä pian tapauksen jälkeen useamman ihmisen kanssa) ja jota ei yleensä koskaan edes avata. Ikkuna on yleensä kunnon säpillä kiinni ja olin ennen aukeamista käynyt moneen kertaan vintissä ja ikkuna oli nähdäkseni kunnolla kiinni ja toisenkin ikkunan olin mielestäni lukinnut juuri hetkeä aiemmin ihan asiallisesti.
Vintissä on aika hyvin eristetty ovi (tai kaksikin pienikokoista ovea), eikä sieltä tule normaalisti mitään kylmää ilmavirtaa, vaikka ikkuna olisikin auki.
Silloin siis olin lähtenyt vain vinttiin hakemaan jotain tavaraa ja jo yläkertaan vievissä portaissa tuli yhtäkkiä tunne, että nyt on jotain outoa, iho meni kananlihalle ja kylmät väreet pitkin selkää yms. Sitten näin sen ikkunan selkosenselällään ja nauliinnuin niille sijoilleni "hiukset pystyssä".

Tämä vintin ikkuna -tapaus sattui siis pian lapsemme kuoleman jälkeen, samoihin aikoihin, kun näillä nurkilla (tässä talomme viereisessä metsässä) oli kuollut yllättäen myös eräs nuori mieshenkilö, josta tapauksesta kuulin vasta pitkän ajan päästä (kun naapurit "säästelivät" meitä lisäjärkytykseltä).
Mielenkiintoista oli, että eräs meedio, jonka kanssa puhuin puhelimessa ennen hautajaisia kertoi näkevänsä lapsemme kanssa jonkun nuorehkon miehen, joka on juuri kuollut näillä kulmilla, selosti vaatetuksenkin hyvin tarkkaan. Siinä vaiheessa en tosiaan vielä tajunnut yhtään ketä mahtoi tarkoittaa, ihmettelin asiaa, kun tiesin tosiaan vain sen, että kylältä on kuollut ainoastaan yksi vanha mies ja siitäkin oli jo hieman aikaa.
Myöhemmin kaikki sitten loksahtikin paikoilleen. Muistin ohimennen tapaamani miehen vaatetuksenkin, joka täsmäsi.

Pian tämän jälkeen myös vanha koiramme (nyt jo edesmennyt) käyttäytyi joskus oudosti. Se ei ollut ollenkaan niin vahti-intoinen kuin nykyinen koiramme, eikä hälytelly turhista ja oli varsin peloton otus, joka ei turhia hötkyillyt (mitä ei voi ollenkaan taas sanoa tästä nuoremmasta). Eräänkin kerran se oli menossa kohti talomme kuistia, kun se nauliintui yhtäkkiä oudosti paikoilleen. Kieltäytyi vaan kertakaikkiaan jatkamasta matkaa, jäi pitkäksi aikaa tuijottamaan kuistille, samalla muristen ja niskakarvat täysin pystyssä (mikä ei ollut sille ollenkaan tavanomaista käytöstä).
Kuistilla ja lähiympäristössä ei tosiaan näkynyt mitään, mikä olisi voinut käytöksen aiheuttaa.

Kerran sattui myös ikkuna-juttu niinpäin, että luulin yläkerran ikkunan auenneen. Kova (kylmä) viima tuntui alas saakka (siis konkreettisesti tuuli kävi). Kuulin myös, kun tavaroita putoili ja ajattelin, että ikkuna on työntänyt auetessaan kirjoituspöydältä tavaraa.
Lähdin samantien yläkertaan (joka oli siis kokonaan tyhjä, ei edes kissoja) sulkemaan sitä, mutta hämmästykseni olikin suuri, kun tulin huoneeseen. Ikkuna olikin täysin kiinni ja erinomaisesti lukittuna. Joitain tavaroita oli kyllä lattialla, en tiedä miten sinne joutuneet. Huh

Yhteen aikaan yläkerrasta ja portaista kuului kaikenlaisia ääniä (askeleita ja narahduksia, papereiden kahinaa ja ikäänkuin joku olisi käyttänyt yläkerran tietokonetta yms.) myös vanhin lapseni (joka nukkui suoraan portaiden alapäässä olevassa pienessä huoneessa) rekisteröi ne. Hän ei pelännyt niitä, totesi vaan, että "taas siellä joku hääräilee".
Jossain vaiheessa nämä kyllä sitten laantuivat ja nyt ei ole pitkään aikaan kuulunut yläkerrasta mitään epäilyttävää.

tallennettu
Fiona
Vieras
« Vastaus #3 : 15.07.2006 18:08:09 »

Hippu, tuosta sähköstä tuli vain mieleen kysyä horoskooppimerkkiäsi (aurinko)?
tallennettu
satuna
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 30



Profiili
« Vastaus #4 : 15.07.2006 19:55:11 »

Hiih, ihanaa kummallisia juttuja.
Meilläkin tapahtui kumma juttu ja sitä sitten ihmeteltiin 4-vuotiaan lapseni kanssa.
Söimme aamupalaa. Keittiön pöytä sijoittuu keskelle keittiötä ja pääty seinässä on ikkuna,ikkunan ja pöydän välissä on noin 1,5m väliä. Yht`äkkiä puisen verhotangon nuppi lensi keskelle pöytää ja hyppäsi tytärtäni päin mutta onneksi ohi Shocked. Siinä suut auki istuimme hiljaa,kumpikin sanomatta mitään. Ihmettelen sitä matkaa minkä se nuppi teki. Ihan kuin sen olisi joku heittänyt. Tyttäreni kertoi,kuinka joku mummu tuli hänelle toivottamaan hyvää yötä. Vanhan talon lisä bonuksia Shocked.
Yksi kerta meni vessan ovi lukkoon sisäpuolelta. Se on semmoinen vanha lukko josta kahva käännetään ylös. Kyllä siinä raaputeltiin päätä ja ihmeteltiin.
Sen olen kuullut vanhoista asukkaista että olivat eläneet koko elämänsä tässä talossa,kovalla työllä tehneet talon ja hoitaneet sitä kunnolla.

Jäämme ihmettelemään.. Huh     
tallennettu
helen
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 419



Profiili
« Vastaus #5 : 15.07.2006 21:29:23 »

Muutama vuosi sitten koko päivän minulla oli omituinen sisäinen
jännitys tila päällä  illalla menin poikani kanssa saunaan
suihkutilassa jänskätys  senkuin yltyi ja sitten poks kattolamppu
pamahti sen jälkeen olotilani huomattavasti keveni tämä on vain
yksi tapaus muitakin on!ex miehen hiippailut porraskäytävässä  tickedoff
nyt olen jo päässyt niin pitkälle että työelämässä kerron unia ne
mitkä mieleen jäävät työtoverille että ei sitten tarvitse ihmetellä
kun toiset tollottaa miten se sen etukäteen tiesi tai hyvähän se on
jälkeenpäin sanoo Wink
tallennettu

Aurinko Rapu
Nousu Leijona
Kuu Oinas
Näillä mennään
enkelitär
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 108



Profiili
« Vastaus #6 : 15.07.2006 22:04:15 »

Heh, näin minäkin olen ajatellut, kunhan nyt ei ihan ala veitset lentelemään sun muut sellaiset (kerran kyllä lensi hiilihanko uunin nurkasta vähän epäilyttävästi, mutta en tiedä olisko tuolle ollut lopulta jokin ihan järkeväkin selitys). Huh

Onhan tuo hiilihankokin jo aika hälyttävä tapaus  2funny. Onneksi ei osunut keneenkään angel.

Vanhoissa taloissa sattuu ja tapahtuu. Eivät ole askelten äänet ja lemmikkieläinten outo käyttäytyminen ole uusia tapahtumia tässäkään huushollissa. Edesmennyt kissamme saattoi yhtäkkiä alkaa sähistellä tyhjästä. Ja nykyinen mirrikkä naulitsee katseitaan välillä turhankin tiiviisti paikkoihin, kuin tuijottaen toista henkilöä huoneessa. Kerran yritin jopa tiirata kissani silmistä mitä tämä katselee, näin vain outoja varjoja, mutten tiedä, kissan silmä on niin erikoinen kapine.. järjellisiä selityksiä roppakaupalla Cheesy.
tallennettu
Rauhan enkeli
Vieras
« Vastaus #7 : 15.07.2006 22:09:51 »


Olen yleensä herkkä kaikille ns. henkimaailman jutuille, näen enneunia yms.
Olen jo pitkään miettinyt todenteolla mikä on hyvää ja mikä pahaa ja mistä ne erottaa ja miten pitää paha loitolla...
Kukahan näitä asioita osaisi valaista ja kenen kanssa näistä keskustella ja kuka osaisi tulkita tällaisia kummallisia tapahtumia (näitä on sattunut kotonakin viimeisen neljän vuoden sisällä pilvin pimein)?

 smiley6600

Sähköilmiöitä ja sähkön erilaisia olomuotoja
sekä lajityyppistä sähköä on vaikka minkälaista.

Olennaisena pidän sitä,
että ihminen itse on harmoniassa itsensä
ja elämässään vastaan tulevien sähköisten kontaktien kanssa
- siis aivan kaiken kohtaamansa sähkön kanssa.

Ollen kammoksumisellaan manifestoimatta "mahdollista pahan vaikutusta"
eli vetämättä sitä pelollaan ja uhkakuvitteluillaan puoleensa
- pysyen neutraalina suhteessaan sähköön.

Sanalla sanoen: ollen odotuksillaan varaamatta "negatiivista sähköilmiötä" elämäänsä.

 angel

Lainaus
Niin, ja lisäyksenä vielä, että reagoin myös ukonilmaan voimakkaasti, tuntuu päässä ja selässä menee ikäänkuin sähkövirta.

Kuten minäkin.  coolsmiley

Silti toki wattisesti rakastan ukonilmaa ja lataan itseäni salamoinnin hetkinä.


Lainaus
Tuo sängyn kansihan nyt oli tietysti jokseenkin vähän eri juttu kuin nämä muut (ja sille saattaisi löytyä ihan looginen selitys, jos se ruuvi oli sittenkin päässyt huomaamatta liikkumaan johonkin kriittiseen pisteeseen), mutta täällä kotona on kyllä sattunut myös useita tavaroihin liittyviä merkillisiä juttuja (nimenomaan lapseni kuoleman jälkeen), joille ei ole kertakaikkiaan löytynyt mitään järkevää selitystä. Shocked

Sängyn kanteen, sen ruuviliitäntään, kyllä liittyy oma sähkömuotonsa,
jota ei vielä liene nimetty.

Ja tulit senkin tuntemattoman luonnonilmiön
- kuinkas muuten -
paljastaneeksi.

 smitten
tallennettu
Hippu
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 40



Profiili
« Vastaus #8 : 15.07.2006 22:43:56 »

Hei Fiona, horoskooppimerkkini on jousimies, aivan kauriin rajoilla (ja nouseva skorpiooni).
tallennettu
pluto
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 559


...miau...


Profiili
« Vastaus #9 : 16.07.2006 10:55:40 »

Minulla osuu aina syksyyn sellainen parin viikon aikajakso, jolloin hehkulamput poksahtelevat ja tietokoneet temppuilevat. Jos tätä tapahtuisi vain kotona, pitäisin sitä ihan normaalina, hehkulampun ikähän on noin vuosi. (Jos siis kaikki lamput ovat vaihdettu samoihin aikoihin edellisvuonna, voisi olettaa, että kestävät osapuilleen yhtä kauan.) Tätä kuitenkin tapahtuu ihan kaikkialla minne menen. Minulla ei ole mitään käsitystä, miksi kyseinen ilmiö kestää rajatun ajan ja tapahtuu aina syksyllä...

Kun tyttäreni oli noin puolitoistavuotias, hän kerran moikkasi iloisesti selkäni taakse jollekulle joka seisoi keittiön ovella. (Olimme kahden kotona)
Silloin oli hetken aika epämiellyttävä olo, mutta luotin siihen, että kyseessä oli joku ihan mukava tyyppi, koska tyttäreni tervehti niin luottavaisesti... Wink
tallennettu
Rauhan enkeli
Vieras
« Vastaus #10 : 16.07.2006 12:32:29 »

Meitä oli kerran koolla neljä ihmistä istumassa keittiön pöydän ääressä.
Oli talvisen hämärää ja pöydän yläpuolella valaisi lamppu.

Keskustelumme virisi vilkkaaksi, kunnes se taisi olla jo ultravilkasta.  Shocked

Silloin se tapahtui:

Kuului kova poksahdus - ikään kuin meidän keskustelijoitten yläpuolelta.

Kuitenkaan mitään silmiinpistävää muutosta ei ilmennyt.

Lamppu paloi edelleen - mitenkään "räpsyttelemättä".

Myös muut sähkölaitteet - pakastin sekä jääkaappiyhdistelmä - toimivat
aivan normaalisti.

Pohdin tapahtunutta ja mielsin asian niin,
että yläpuolellamme olevan sähkölampun sähköliitännän kautta
purkautui toisentyyppistä sähköä kuin se, joka ruokkii hehkulamppua.

- Jotakin kommukatiivisuuteemme liittyvää lataustako?

 coolsmiley
tallennettu
Fiona
Vieras
« Vastaus #11 : 16.07.2006 20:14:55 »

Hei Fiona, horoskooppimerkkini on jousimies, aivan kauriin rajoilla (ja nouseva skorpiooni).

Ok. Ajattelin vain, että jos olisit ollut kaksonen tai neitsyt, Merkurius (hallitsevana planeettana) olisi voinut selittää nuo "sähköilmiöt". :Smiley
tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: