seuraava »

[Lilli]

Ovatko nämä teille tuttuja ja jos ovat, miten saavutatte transsin? Mitä sitten tapahtuu vai tapahtuuko mitään?

Itselläni minkäänlaiset rentoutumisharjoitukset, itsehypnoosit tai regressiot eivät ole tuottaneet muuntuneita tajunnantiloja, mutta sen sijaan tanssiessa, polkupyörällä ajaessa ja rakastellessa tätä on tapahtunut spontaanisti aika ajoin.

Transsissa jotenkin muu maailma lakkaa olemasta ja on 1000%:sti läsnä juuri siinä toiminnassa, mitä on tekemässä. Olo on sellainen, kuin leijuisi tai lähtisi lentoon.

Toistaiseksi transsitiloissa ei ole tämän kummempaa tapahtunut, mutta aika avoinhan siinä on kaikenlaiselle henkimaailman toiminnalle. Kuitenkin transsissa tuntee olevansa vähän toisessa maailmassa.

Kokemuksia, kiitos.

[Asterix]

Transsitiloja koen välillä ennen nukahtamista,
jolloin koen ikään kuin kehoni sisällä olevan
minäni irrottautuvan kehostani ja yhteyden toisille tasoille,
ikään kuin "taivaan porti avoinna"-tilan.

Välillä myös urheillessani tuo "portti" aukeaa
ja olen kuin kahdessa maailmassa yhtä aikaa,
jolloin normaali maailma näyttää jotenkin absurdille
ja ikään kuin kauniille "harhalle".

Se tila tekee sen, että normaali maailman värit
tulevat täyteläisimmiksi ja äänet miellyttävämmiksi.
Se on tuollainen täydellisen stressi-vapaa ja kipu-vapaa tila.

Rakastellessa saan tuon tilan, mutta voimakkaamman
ja hiukan erilaisemman ja jotenkin vielä pyhemmän tilan.
Etenkin rakastellessani tiettyjen henkilöiden kanssa,
se on erittäin voimakas.

Tästä(-kin) syystä minun on vaikea valita
Härkä-miehen ja Vaaka-miehen väliltä.

Yleensä tuo tila jää jotenkin yksipuoliseksi kokemiseksi,
joskus jopa puuttumaankin, jos toinen ei ole "sellainen henkilö",
mutta nuo molemmat miehet pystyvät tulemaan
siihen samaan tilaan kanssani ja se on hiukaiseva kokemus,
jota ei saa kuin vain erittäin harvojen ihmisten kanssa.

He sanovat kokevansa saman tilan kanssani,
kun ovat kuvailleet sitä ja se on heidänkin mielestään
erilaista kuin tavallinen rakastelu.

En oikein osaa selittää sitä järkevästi,
mutta uskoisin, että tiedät mitä tarkoitan.

[Rakkauden valo]

Kyllä on kokemuksia ja kovin samankaltaisia kuin teillä Lilli ja Asterix.

Transsissa jotenkin muu maailma lakkaa olemasta ja on 1000%:sti läsnä juuri siinä toiminnassa, mitä on tekemässä. Olo on sellainen, kuin leijuisi tai lähtisi lentoon.

Kuitenkin transsissa tuntee olevansa vähän toisessa maailmassa.

Transsitiloja koen välillä ennen nukahtamista,
jolloin koen ikään kuin kehoni sisällä olevan
minäni irrottautuvan kehostani ja yhteyden toisille tasoille,
ikään kuin "taivaan porti avoinna"-tilan.

Näitä, juuri näitä...

Asterix, itse kaipaan juuri tuota kuvailemaasi "tilaa" jonka olet saavuttanut rakastellessasi. Sillä tiedän mitä se on ja miltä se tuntuu, mutta tässä elämässä en ainakaan vielä ole sellaista kokenut, ellei yhtä merkillistä "unta" lasketa mukaan.  : Jossa minulle juuri opetettiin minkälaista ns. henkinen rakastelu voi olla ja miltä se voi tuntua. Unessa myös vihjailtiin, ettei minun enää tarvitse tyytyä vähempään.  Se on sellaista ylimaallista, jumalallista, sanoinkuvaamatonta ja samalla myös fyysisesti hyvin tyydyttävää. Eli ilmeisesti siis jotain tämän kaltaista itse kuvasit?

Niin ja by the way... Näin tuon merkillisen "opetusunen" jonkin aikaa ennen eroani. Sen unen jälkeen alkoi seksi exäni kanssa tuntua aika tylsältä (entistäkin tylsemmältä) ja liian fyysiseltä suoritukselta.  Sitä yhteyttä ei vain ollut... Tuntui ikävältä kirjoittaa näin edelleen kuitenkin rakkaasta exästäni, mutta...

[Lilli]

Nuo transsitilat, joihin olen rakastellessa "joutunut", eivät ole olleet varsinaisesti ekstaattisia, ne ovat olleet vain astumista toiseen maailmaan.

Välillä olen pelännyt, että jos nämä tilat pitkittyvät, alan nähdä näkyjä tms.

Tätä on tapahtunut viime aikoina aika useinkin erään tietyn miehen kanssa. En ole edes tuntenut häntä kauan ja yleensä ottaenkin tutustuminen häneen on TODELLA vaikeaa, mutta noin anatomisesti ajateltuna olemme niin hyvin yhteensopivia, että pelkästään tämä fyysinen puoli on avannut minulle tien toiseen maailmaan.

Ehkä Kuu-Härkänä henkisyys on minulla tiukemmin sidottu fyysisyyteen kuin esim. vesimerkeillä.

[Asterix]

Minä jotenkin erittäin hyvin voimakkaana henkisenä
ja spirituaalisena kokemuksena rakastelun,
mutta se vaatii saman henkisen ihmisen,
joka kykenee/on taito ottaa se kontakti siihen
"toiseen maailmaan" ja uppoutua siihen.

Suurin osa existäni ei ole kyennyt siihen
ja se jää joko yksipuoliseksi tai sitten pelkäksi
keholliseksi nautinnoksi ja orgasmiksi, vaikka ei sekään mikään
huono juttu ole ollenkaan.. :

Tosin, jos omaa kokemusta tuollaisesta
spirituaalisesta rakastelusta, jossa yhdistyvät
monet niin sanoin kuvaamattomat nautinnot yhdeksi kokonaisuudeksi,
niin sitä kyllä vain haluaa sitten koko ajan lisää..

Sitä tilaa on erittäin hankala kuvailla,
se on vähän sellainen juttu, että se pitää kokea.

[*yildirim*]

jonkinlaisen transsitilan pystyy varmasti ainakin saavuttamaan meditoimalla..mutta toisaalta onko tuollainen tila välttämättä tarpeellinen jollei se tule jollain tavalla itsestään?

itselle ainakin tulee usein sellaisia todella transsin omaisia tunteita ihan yks kaks...jonka aikana tulee itselle sellainen hetkellinen voimallinen tunne ja yleensä jokin sellainen alitajuntainen sanoma mihin tai miksi saamani voima pitäisi käyttää...

[Hiisitär]

Itse en ole koskaan vaipunut transsiin niin syvästi, että olisin menettänyt totaalisesti yhteyteni tähän maailmaan ja kroppaani. Sanoisin, että minulla on usein puolitransseja - kun keskityn syvästi esim. piirtämään kadotan totaalisesti ajantajuni. En reagoi ympäristööni enkä myöskään saa otettua vastaan elimistöni viestejä. Kun piirustus on valmis ja mieli palaa taas tähän oikeaan paikkaan, huomaan, että olen istunut hievahtamatta paikoillani 4 tuntia, saanut 3 tekstaria, nälkä on niin hirveä että meinaan pyörytä ja jos en nyt salamana juokse vessan rakkoni halkeaa!

Meditoidessa matkustelen toisille olemassaolon tasoille. Shamaanit tekevät tätä samaa matkustamalla Aliseen. Käyn erilaisissa paikoissa tapaamassa erilaisia auttajia, oppaita, olentoja ja ihan vain olostelemassa. En tuolloinkaan kadota yhteyttä kroppaani ja yleensä joudun tulemaan takaisin siinä vaiheessa, kun kroppani alkaa olla liian väsynyt.

[*yildirim*]

itselle sattuu myös useasti tuota että kun tekee jotain oikein keskittyen ja/tai intohimoisesti niin tulee tuollainen ihme juttu että ihan omasta mielestä hetkessä kuluu montakin tuntia...töissä autolla ajaessa tai vaikka ihan vaan tuolla luonnon helmassa jossain mättäällä istuen ja ihastellen tätä maailmaa...

[maallikko]

Tiedä sitten kirjoitanko samasta asiasta, mutta itse koen tuollaisia hyvin voimakkaita läsnäolon tunteita milloin missäkin. Jos transsissa tietoisuus ympäristöstä katoaa, niin sitten se mitä koen ei ole transsi. Kun olen oikein voimakkaasti läsnä, tiedostan myös ympäristön hyvin selvästi. Silloin mielen jatkuva höpötys on tauonnut tai se on ikään kuin hiljemmalla eikä häiritse.
   Ensimmäisiä kertoja huomasin tämän salibandya pelatessa. Oli aivan uskomaton tunne, kun yht´äkkiä tajusi olevansa pelissä "sisällä". Syötöt löysivät perille ja vastustajan peliä pystyi lukemaan kuin avointa kirjaa eikä edes väsynyt. Myöhemmin tajusin kokevani samaa, kun istuin järven rannalla ja tunsin olevani yhtä kaiken kanssa. Tuollaisessa tilassa ollessa luonnon kauneus puhuttelee voimakkaasti. En meditoi tai joogaa enkä varsinaisesti tavoittele tuota tilaa, mutta se tulee usein itsestään, kun mieli vaikenee. Ehkä siinä ei edes muusta ole kyse?

[Rakkauden valo]

Se tulee tosiaan usein ihan itsestään...  :