Ite ainakin pidän mielessä että se on vaan sanonta, monilla on erilaisia termejä ko. "ajalle".
Ehkä se ei kaikille tarkoita mitään sen kummosempaa.
tosta kulta-ajasta tulee mieleen vaan et se on joillekkin "tietyille" tarkoitettu.

[27 astetta Jousimiestä]

Tällä hetkellä Galactic Center on 27 astetta Jousimiestä, Se liikkuu yhden asteen 72 vuodessa. Eli kannattaa astrokartalta kattoo 26 astetta.
Jos itsellä on planeetta tai kulma (nousumerkki tai keskitaivas) haastavissa aspekteissa (yhtymä, neliö tai oppositio), tuohon, se antaa kyltymättömän janon "totuuden" tai mission toteutteuttamisessa. Matkan mitä kukaan muu ei voi ymmärtää. Kohtalon mitä kukaan muu ei ymmärrä. Tunnet olevasi yksin. Harmoonisimmissa aspekteissa (Sekstiili tai kolmio), tunnet ehkä tarvitsevasi helpomman reitin toteuttaaksesi missiotasi.
Jos sinulla on Galactic center korostuneena astrokartalla jollain tapaa, se saattaa tarkoittaa, että olet erityisen boostattu "laajenutumisella", tutkimusmatkalla tuntemattomaan ja tuomalla "löydöksiä" ja havaintoja meille muille. Se on vähänkuin "tietoisuuden nostatus".

Kun Planeetat liikkuvat tämän galaktisen pisteen poikki aurinkokunnassamme, niiden energia muuttuu erittäin voimakkaaksi. Liikkuessaan niissä asteissa se, antaa planeetoille ikään kuin "Boostin" ja "laajentavan" merkityksen. Galactic Center uskotaan olevan jättimäinen musta aukko , joka sisältää n. viiden miljoonan aurinkomme kasaantuman. Sen voimasta johtuen, sen uskotaan säteilevän monilla taajuusasteilla, joillakin mitkä on jo tuttuja meille (3D,4D,5d jne), ja joillakin mitkä on meille käsittämättömiä.
Ne planeetat mitkä liikkuvat Galactic Centren poikki tai ovat samoilla asteilla, ne planeetat vastaanottavat valtavasti "latauksia" Vähän kuin "ohjelmisto päivityksiä".

Tämä “update” auttaa lähettämään uusia taajuuksia/värähtelyitä tai energioita maahan auttamaan avaamaan tietoisuutta, haastaa uusiin inspiraatioihin ja aktivoi henkisyyden heräämistä.
Ihmiset ketkä ovat syntyneet merkittävillä planeetoilla jotka ovat lähellä Galaktista keskusta niillä on taipumusta tuntea, että ne eivät ole tästä maailmasta.

Ei ole kauaakaan kun Venus ja Jupiter oli transiittina 27 astetta Jousimiestä. Mutta en jaksa etsiä sen enempää tietoa horaarisesta astrologiasta.

http://www.philipsedgwick.com/Galactic/GalacticCtr.htm
http://goodvibeastrology.com/galactic-center/
https://www.astro.com/astrology/aa_article170503_e.htm

Enkä jaksa enempää suomentaa, kun en ymmärrä astronomiasta paljoakaan, niin en osaa niitä suomentaa.

Mulla on kans ollu pitkään sellanen tylsä kausi, ettei mikään kiinnosta. Ei kiinnosta tv, eikä astrologia. Viimesimmäks oon lukenu et mikä on Galactic Centre astrokartoilla, mut se oli niin syvällistä ja paljon ajatustyötä vaativaa tekstiä niin jätin senkin. Oon koittanu piirtää, mut sekään ei inspaa. Ehkä täytyy olla vaan tyytyväinen että on tasaista, koska sillonku on myllerrystä elämässä, niin silloin toivoo sitä tasasta tasapainoista elämää. Mulla on ainakin näissä henkisissä jutuissa tylsyyden aiheuttama se, että on jo periaatteessa käyny jo läpi asioita ja lukenu, niin ei oo nyt mitään uutta, mikä inspirois. Tuntuu vaan että asiat on paikoillaan, eikä liiku mihkään suuntaan.

Mulla on kartalla   . Mut ei musta saa maailman parantajaa tekemälläkään. Elän itelleni, ja eikä mulla oo mitään muuta missioo ku huolehtia itestäni, ja ehkä siinä samalla voin inspiroida muita, mikäli joku haluaa. Tällä hetkellä ainakin tilanne on se, että mun täytyy keskittyä itteeni. Oon liian pitkään keskittyny vaan toisiin ja unohtanu itteni. Toki lähimmäiset on mulle rakkaita. Eikä mua niinkään kauneus kiinnosta, mut se on   :ssa, eli ennemmin toteutan mielellisiä juttuja, enkä niinkään kauneutta ym. vastaavaa.
Transiittina on tällä hetkellä   ja  . Koti-oloissa on mukava olla ja oon kirjottanu mun blogia ja tehny musiikkia.
Mun blogia (yllätyksekseni) jopa luetaan ja mun musaa kuunnellaan. On mulla kylläkin   10. huoneessa. ja oon vaihtanu uraa lennossa luovempiin asioihin.
En oo koskaan niitä puolia päässy toteuttaan, mutta nyt voin. ja se tuntuu hyvälle.

Kyllä vain. Ehkä jätän kertomuksille niille keille se on ajankohtaista. Jännää on se että monet muutkin ovat käyneet saman asian läpi, eri tavalla ja toiset vähän vaikeuksien kautta. Eikä se enää oo keidenkään "shamaanien tai gurujen" juttuja. Vaan ihan tavallisten tallaajienkin juttuja mitä voi elämässä tapahtua.
En vieläkään tiedä että miks mun piti toi kokea noin radikaalilla tavalla, mutta se on auttanut mua henkisesti ja fyysisesti. Psyyke on vahvempi, sitten mulla loppu ku seinään mun paniikkikohtaukset, jotenkin energia kiertää kehossa paremmin, en tiiä johtuuko se niistä kriyoista vai meditoinnista, tai sitten jostain muusta.
Mulla oli ton kundalinin nousun jälkeen sellasia sielun pimeitä öitä (kuulostaa hölmölle suomeks), sellasia että siihen meni kerran kokonainen yö, ku olin sellasessa syvässä meditatiivisessa tilassa, ja kävin sellasen puhdistautumisen läpi, googletin ne jälkeenpäin, et mitä ne oli. Kävin läpi mun elämää, traumoja ja sellasia ego-asioita, ne oli tosi kivuliaita käydä läpi. Itketti ja suututti, sen muistan. ja hävetti oma itteni, vanhat käytösmallit, ja itsepetos oli kivuliasta käydä läpi, koska ylpeys tuli eteen, sit lopulta sille piti vaan antautua ja päästää irti.

[EDIT]

Kiitos vastauksistanne
Olen YV:llä saanut vastauksia myös.

Toivottavasti on joillekkin apua mun sekaisesta kertomuksestani.
Tarkoitus ei ollut siis pelotella eikä olla jyrkästi sitä mieltä ettei Kundalinia saisi tahalteen nostatella. Jokaisella on omat kokemuksensa ja arvostan niitä.


Pieniä kriyoja on vielä mutta vähentyneet. Joo monet asiat tuntuu turhanpäivisiltä. Kun pääsin sairaalasta, aloin karsimaan elämästä kaiken negatiivisen, alkaen ihmisistä ketkä on huomattavsti hankaloittanut mun elämää. Ensin konkreettiset asiat, sitten aloin puhdistaan sisästä minääni. Meditoimalla.

Vieläkin on vähän auki että mikä on mun elämän tehtävä, siis ihan normi duunien rinnalla. Laskut on maksettava jotenkin.

Sen oon aina tiedostanut itestäni, että mulle ei kuulu liian henkiset asiat, mä meen niistä ihan sekaisin, vaan enempi sellaset maanläheiset asiat. Mutta intuitio vetää väkisin henkisiin asioihin. Tällä hetkellä terapeuttista on tehdä musiikkia ja pitää blogia. SIllain saan mun ylimääräsen energian kiertämään ja jotenkin purettua sen musiikin muotoon.

EDIT: Mulla on aina ollu hankaluuksia oman henkisyyteni kanssa. Pelottaa puhua niistä muille, kun pelkään että leimataan "hulluks" yms. Tai ettei kukaan ymmärrä mua. Mietin pitkään että poistaisin koko postaukseni. Oon pitäny pitkään tota kertomustani omana tietonani ynnä muita kokemuksiani. Pelottaa tulla "ulos kaapista". Ehkä se on mun tän elämän oppiläksy.

[kundalini kriyoja]

Oon jo pitään miettinyt että jätänkö kirjoittamatta, mutta viimeaikoina mulla on ollu palava tunne, että mun on pakko jakaa tarinani täällä.

Oli vuosi 2016. Kaikki alkoi siitä, että mua vaivas 2 viikkoa tinnitus öisin ja outo särinä mun huoneessa. En tehny asialle mitään vaan otin yhden rauhottavan että nukahtaisin. Se vaan paheni päivä päivältä enkä saanut unta. Se oli raivostuttavaa.
Sitten eräänä iltana laitoin musiikkia soimaan, kynttilät palamaan. Kuhan löhöilin ja fiilistelin.
Sitten aloin tuntemaan outoo värinää mun varpaissa ja kantapäässä. Se oli sellasta kihelmöintiä. Sitten aloin "seuraamaan" sitä, se alko tuntuun tosi mukavan oudolle. Sit tunsin että jotenkin "energia" mun huoneessa seisahtu. Sitten se kihelmöinti alko nouseen mun lantiolle ja pysähty siihen. Se tuntu sanoinkuvaamattoman ihanalle. Sitten se lakkas. Mä en sillon tienny mitään mistään kundaliineista enkä muistakaan tollasita spirituaalisista jutuista. Eikä mua pelottanu et mikä se oli ku se tuntu vaan sellaselta sanoinkuvaamattoman ihanalle ja turvalliselle.

Noh, olin harmissani ku se loppu. Sit yritin taas olla niin rentona ku pystyin. SIt se tuli takas. Se alko uudestaan mun jaloista ja nous lantiolle. Se pyöri siinä hetken aikaa kunnes se alko nousemaan mun päähän. Sit se taas lakkas. Siellä kohtaa tuntu että mulla oli joku tukos siellä. Koska se tuntu siltä et se ei päässy vapaasti liikkumaan. SIt se loppu.

En oo sen jälkeen sitä kokenu uudestaan. Sen jälkeen mun pää kävi ihan ylikierroksilla. Tuntu et päähän olis tullu hirvee info maailmasta. Ja ne tuntu tosi raskaalle. Tuntu et mun kroppa ei kestäny sitä energiaa. En saanu yöllä nukuttua kunnolla moneen viikkoon. kerran valvoin 2 yötä putkeen ku aivot kävi ylikierroksilla. Sit alon väkisin käymään lenkillä et saisin sen inhottavan energian pois itestäni. Ei auttanu. Sit aloin ettiin netistä tietoo ja törmäsin tähän kundalini asiaan. Mulla oli joku kundaliini kriisi meneillään. Sit siellä neuvottiin käveleen paljain jaloin luonnossa että se energia maadottuu. No, se autto hetken. Sit neuvottiin syömääm jotain ruokalajeja millä on jotain vaikutuksia tollaseen. Ei auttanu. Se oli ihan hirveetä se energia, ku se ei lähteny musta pois. Sit öisin kävi läpi mun elämää, ihaku olis joku leffa ollu pikakelauksella. Siinä tilassa kävin läpi mun traumoja ja pelkotiloja.

Sen jälkeen mulle tuli sellasia "pakkoliikkeitä".
Esim mun kropassa tuli tunne, että mun pitää tehdä vähänku sellasia jooga-asentoja. Niistä tuli hyvä olo ja aloin vihdoin saamaan mun energiaa liikkeelle. Se tunne opasti mua seisomaan käsilläni. askel askeleelta. Se oli pelottavaa, se et ihanku mua hallittais. Joogaaminen sitten autto jonkin verran tohon energian liikkeelle saamiseen. Mut en siltikään öisin saanu unta. Mun kroppa kävi ylikierroksilla. Ne  pakkoliikkeet googletin, niin ne on kundalini kriyoja.

Sitten se kulminoitu siihen että sairastuin vakavaan psykoosiin. Olin 3 kuukautta sairaalahoidossa. Mulla oli elämässä muutenkin paljon stressiä raha-asioista ym. niin sekin varmasti oli sen psykoosin taustalla. Plus ihan järkyttävät univelat. Sen jälkeen oon pysyny kaukana kaikesta liian "spirituaalisesta", ja musta tuli paljon vahvempi ihminen fyysisesti ja henkisesti. En usko herkästi mihinkään ja pyrin olemaan maanläheinen. Se psykoosi teki mulle hyvää. Vaikka siellä sairaalassa oli ihan hirveetä olla. jäi traumat. Mut Se oli vähänku uuden alku. Mulla on nyt "puhdas" olo ja meditoin päivittäin. Energia kiertää kehossa. En suosittele kenellekkään tahalteen nostattelemaan kundaliineja, koska se voi johtaa vakaviin psyykkisiin ongelmiin. Mulle toi kaikki tapahtu vahingossa, ja olis ollu hyvä että jos olisin tienny mitä se oli, niin oisin ehkä osannu hakee ajoissa apua. Hyvän hoitojakson jälkeen mulle ei oo tullu mitään kundalinioireita.

[Howliitti]

Sain mun siskolta lahjaksi 3 pientä kivee.

Howliitti (Turkoosi/sininen):
"Erittäin rauhottava kivi, joka auttaa tavotteiden saavuttamisessa. Opettaa kärsivällisyyttä ja haihduttaa raivoa. Helpottaa myös unettomuutta". Toi kiven väri on yks mun lempiväreistä.

Adventuriini (Haalean vihreä):
"Parantava kivi joka tasapainottaa kehoa ja puhdistaa auraa. Auttaa murheissa ja surun keskellä. Helpottaa stressiä ja väsymystä ja tasapainottaa". Tää on ravun yks onnen kivistä.

Karneoli (Oranssin sävyinen, missä on valkosta myös):
Yksi tärkeimmistä hoitokivistä. Perhekivi. hoitaa sakraalichakraa. Avaa tukoksia.

Mä kans käytän tätä astron omaa tarot kortti juttua. Viiden kortin pöytää ja on toiminu mulla. Googletan ne kortit jos nyt en sillä hetkellä muista mitä mikäkin kortti tarkottaa. Säästää rahaa ja oon saanu moneen askarruttavaan ongelmaani vastauksen.
Sit Youtubessa on sellasia Pick-A-Card tarot tulkintoja. Niihin en ehkä niin paljoo usko...

Mun sielunkortti on Lovers ja persoonallisuuskortti Strenght.

[22, 22,, 33, 333, 11]

Mulle on  hirveesti näkyny numeroita 22, 22,, 33, 333, 11.
Kerran olin apteekissa, ja mun vuoronumero oli 333. Sit siinä loossissa missä olin asioimassa, niin siinä vieressä oli lääkkeitä myynnissä hintaan 33,3 euroo, ja ne oli 33% alennuksessa.
Sit mun lämpömittari näytti samana päivänä 22,2 astetta sisällä ja ulkona 22,2 astetta. Sit välillä ku katon kelloo sattuman varasesti niin se on 11:33. Otin kuvankin mun lämpömittarista: https://imgur.com/a/AILDipo
 
totta vai tarua? Hölynpölyä vai jotain johdatusta? 

Mulla alkaa kesäkuun puolivälissä    ... saapi nähdä kuinka energistä meininki tulee olemaan...
onneks    on hidas ja laiska eikä uskalla niinkään olla uhkarohkea. on mulla kartalla pehmentämässä  ..
mun kaverilla oli  kun hän aloitti laskuvarjohyppelyn...
en suinkaan varmaan sellasta tule aloittamaan.... transiitti osuu 8. huoneeseen. riskien ottamisia vissiin tiedossa, täytyy olla varovainen energioiden kanssa...

Vieläkin meneillään tuo    . (vuoteen 2020 helmikuuhun saakka) Ei mitään kummempaa oo tapahtunut. Oon tavallista levottomampi ollut, mutta olen muutenkin luonteeltani sellainen niin en osaa huomata sen kummempia vaikutuksia. myös suorasukaisempi olen ollut. En jaksa pitää kaikkea sisälläni vaan oon oppinut suoraan sanomaan asiat jos joku vaivaa. sinänsä puhdistavaa. Täytyy vaan olla hienovaraisempi, että mitä suusta päästää. tai tekee. 

[NASA– Voyager Recordings – Symphonies of the Planets 1-5]

NASA– Voyager Recordings – Symphonies of the Planets 1-5
Planeettojen ääniä, melkein kun kuuntelis ambient musaa. Jotenkin hirveen rauhottavaa 

https://www.youtube.com/watch?v=Vjz9m1TkQ_A

  . tasasta rullaamista. on ollu kyl vähän yksinäinen olo. pientä erakoitumistakin on ollut ilmassa. 

2. sielunkumppaneita tulee ja menee elämän aikana. Ei ole olemassakaan pelkkää "yhtä".

3. Voi muuttaa. jokainen valitsee itse oman polun mitä kulkea. mitään ei ole ennalta määrätty.

5. parantaa ensin itsensä henkinen hyvinvointi. ja miettiä miksi olla sellaisen kanssa joka aiheutttaa pahaa oloa. ns. läheisriippuvuus?

[Natal moon in the 8th house:]

hohhoh. en muistanutkaan tän olemassa oloa  

Mulla on kuun paluu 8. huoneeseen back to   .
tilasin muutaman kirjan kuu-aiheesta.
mun syvimmät syöverit on sinänsä aikalailla jauhettu jo terapeutilla,
mutta lueskeltuani tuota kirjaa tuli vastaan tämä:

Natal moon in the 8th house:

As you learn to develop the emotional strenght you need to handle your intense inner life, you can become less afraid of sometimes dramatic changes that life brings.
When we share true intimacy with someone (literally and symbolically), we are tremendolously vulnerable, but we are also able to be powerfully connected and loved. It's this kind of bond with someone, where they've seen you at your worst, they've seen you fall apart and they still love you, can nourish your heart more than a thousand of the nicest friends. To attach yourself so irrevocably to someone is frightening, and as you learn to deal with that fear and open in trust to a person who is capable of the same in return, it will not only nourish your heart but give you the emotional strenght to deal with the other changes life may throw at you over years.


This house is not easy on the heart. It requires a certain resilience to be able to handle the weight of life with a higher level of awareness of just how precariously balanced it is. At best it makes you aware of how precious your loved ones are, and can drive you to make the most of life. At worst you may be swallowed by the darkness, constantly haunted and unable to cope. The antidote to this lies in the balance of letting go of and facing fears.


sen takia varmaan sanotaan että mulla on luurankoja kaapissa tai että vaikutan salaperäiseltä. en vaan heti uskalla kaikkea kertoa. en oo mikään massamurhaaja kuitenkaan. pelkään vaan niin paljon muiden mielipiteitä. ja pelkään luottaa täysillä.

Progressed Moon in 8th House:

This progression shifts the focus from "the other" back to to the self, in the deepest way. You may feel an increasing heaviness where life seems more intense and things happening around you feel grave and serious. You may feel desire to withdraw, as is often the case when we enter the water signs or houses, because your inner world is the scene of the "action" now. If you are already impatient with superficial interactions and conversations about the weather, you're going to be impossibly fed up now.

You may become aware of stagnant places in your life. Even if it doesn't appear outwardly that you've been standing still, internally there can be a growing realization that something really needs to change, and if it's been stuck for a while, the desire for utter change can be quite pwerful.


Joo-o. jotain muutosta oon jo pitkään halunnu. tuntunu et asiat vaan lilluu paikallaan. en oo varmaan vuoteen jaksanu niinkään astrologiaan perehtyä. oon ollu vaan pinnallisten asioiden parissa. nyt on jo ikävä syksyä. skorppari-aikaa...


ps. jos jotain kiinnostaa oman proge kuun kuvaukset tai merkit natal-kartalla niin voin tuosta kirjasta kopsata.