Saamarin kone. Nielas mun murreplajayksen heti aa- aamutuimaan.
Yhen hyvän tää mokoma rämppä keksi:
Kirjoitin saamarin, arvausautomaatti käänsi sen muotoon saamaton. Sitähän tää on.
Osaspa mokoma määrittää ittensa ihan oikeseen sarjaan.
Varmaan äänestää kevaammalla pyllynpyorittajan pilvenpolttajien puoluetta.
Mutta niillehan tällaset apuarvaajat on tehty. Ei tarvi muuta osata, ku täyttää työtön työtön työn'hakijan' lappua ja sitten annetaan rahaa. Ja sitoumuksia ja tukia ja avustajia.
Ja pidetään kädestä. Ja tällaisen kielen ym ym arvaajalaitteen saa valtion laskuun, jos vakuuttaa olevansa työmarkkinoiden käytettävissä.
Ihan shittia.
Ei ihme, että tasot laskenu vuoskymmenia
Ole olemassa, niin me tehdään kaikki sun puolesta.
Ja minä saan musertavan hohotuttavia pakina.aiheita.
Se ainoa hyöty tästä arvausmasinasta.
Muttei tän antia voi hyödyntää, ellei takana olis vuosikymmenten jatkuvan oppimisen ketju, yksityiskouluineen, kielitaitoineen ja vahvoin työssä opittujen taitojen large storage.
Yrittäjänä, kouluttajana, esimiehen roolissa.kin.
Lisäksi osaajien edushenkilona vuosien kokemus.
Ou jiisus.
Ihania vuosia.
On mitä muistella.
Pitänyt jokainen asia itse opetella ja opiskella. Ja soveltaa käytäntöön. Siinä ei oo auttanu joukkovoima eikä vasenkatisyys vaaleissa. Tosin niihin en tukeutuisikaan. Laumassa tehtävä myös oikeudemukaisuutta vastaan liikaa asioita. Ei taivu tän flikan sielu semmoiseen.
Rehtiä pitää olla. Koneen.kin pitää toistaa kirjoittajan/puhujan sanoja/sanontoja. Ja rehtiytta.
Mutta: hyvä mieli tulee, kun käy omaa tosielämää ja -historiaansa läpi. Prisman kassat ei o mun elämää edistäny yhtään millimetriä. Päinvastoin.
Pohojalaasmentaliteetti vie vaikka läpi harmaan (ihan sama vaikka mustankin) kiven.
Kohta pääsen pakinamyllyn ääreen.
Johan alkaa tapahtua.
Puskat on taas pian täynnä pelkureita.
Jokaiselle on hyvä löytyä taidoille
ja luonteelle sopiva paikka.
Kas kun en heti älynny.