Parasta  viime viikkoina ollut astro.com sivuille ilmestyneet väliaspektit, kvinkunssit ym ym ym.
Ne kertovat ainakin minulle hyvin totuudellisesti olotilastani per kukin päivä.  Oli suuri ilo löytää nuo tulkinnat..
En ole koskaan pitänyt tunnetilojen sepustelusta. Enkä niistä lukemisesta.
Täysin turhia tunnepälätykset minulle. Realismi uppoaa paremmin. Paljon paremmin.
Aion jatkaa noista uusista tulkinnoista nauttimisesta edelleen.
Kertovat antoisasti muutamalla sanalla kunkin vaikean aspektin tuomista reaktioista, Ilman tunteiluja. Realismi pitää akan kuin akan jalat maassa.
Ja se on erittäin hyvä, ellei päivän ihan paras juttu!  

 

Ja kaikkein paras (kirkas) juoma tulee suoraan hanasta, 0€/ pullollinen. 

Tämä ketju pitääkin lukea huolella.
Olen aina kokenut 
haitaksi ku se on  ssa. Eräs läheinen oli aika v*mainen, kaurisluonne.  Ylikontrolli päällä ympäri vuoden joka asiassa. Hyvä että sain hengittää kuten tahdoin. Muutin omaan elämään heti kun silmä vältti. En tokikaan saanut mihinkään tukea, mutta elinkin omaa ylitouhukasta elämääni. Sitä samaa yhä. Onneksi hän (kauris) ollut poissa pian 40v.. Sisaruksilla monella nouseva - ei sitten yhtään natsaa itsenäisen luonteeni kanssa. 
Ei olla pidetty yhteyttä kymmeniin vuosiin.
Naurattaa, kun eivät mene auttamaan Ukrainaa, kun kyttäävät kaikkea koko ajan. Siellä olisivat tarpeellisia. Täällä muitten haittana jatkuvasti.

Mutta ydinsanomani on:
antoisa ketju tämä Artemis yms... 

Dancke schön, jokaiselle teille! 

Heti aamusta suomalaista "vihannesta" suomalaisten kasvisten  kanssa.  Terveellinen aamupala.
(Suom. Höyrymakkaraa kasvissalaatin  kera. Aina se nälän voittaa!)
Ettei enää putoa hame kävellessä!  
Ja takaisin kauneusunille, vai pitikö se kirjoittaa h keskellä...??!

Tänään jatkuu eilinen onnenaihe, viileys!
Oli mukava nukahtaa, kun päivällä jaksoi touhuta kiitettävän paljon, kuten eilenkin.

Varttia vaille housun kaulus... eikun puolta yötä, joku nuori rääkyi kuin ois saanut puukkohippasilla osuman. Ei sitten ollutkaan kysymys mistään vakavasta. Nuoruuden hulluudesta vaan. Kunhan rääkyi.
Mutta heräsin. Partsin ovi auki ja nuoriso parissa kaljassa. Pitänee ostaa muutama tuttu ja heittää parille seuraavalle rääkyjälle. Pysyy suu sitten kiinni.

Mutta tämä yö.
Ihanan viileä.
Nautin tästä.
Ihan parasta.

Aina viileys hulluuden voittaa!

(Oi ei. Unohdin. Se toinen ihana juttu. Ompelukone on tilattu. Kohta voin ommella kaikki kymmenen kangasta, viime viikkoina ostamani. Joulun alla seuraavat ompelukset sitten sitten työn alle.)
Hirveästi tilauksia.
Koskahan tässä pääsis oikeesti eläkkeelle... Vai pitääkö vaan sanoa, että tämä on harrastus, rouva hyvä!  Opetelkaa itse ompelemaan. Nyt aion nauttia omista hommista.
Mutta huomenna ostettava lisää lankoja.  
Saan nauttia kätteni töistä.
Syksy tulossa, murretut värit valtaa alaa.
Luonnon väreillä "maalaamaan", virkkuukoukku apuna.
Että voikin olla riemastuttavaa elää.
Ihan ehdottoman parasta!
 

Juhannus kolkuttelee jo ovella.
Pyykit pesty, 6 koneellista/ 3 tuntia.
Kaikki kuivattu. Tehokasta.
Etten sanoisi. Kroppa kipeä.
Tuli puuhattua aamuaikaisesta 6.28 - 21.00 iltaan.
Haukotuttaa.
Nyt voi keskittyä pyhien viettoon
ja lekotella.
Tuleekin 4 päivää  - vain itselle.
Erittäin sopivaa.
 

Tänään sataa!

Mikä sen parempaa.
Luonto jaksaa, kun saa vettä. Ihmisen on hyvä hengittää ,kun ilma on viileää ja kosteaa. Täydellinen päivä lähteä ulkoilemaan.
Siispä matkaan. Sadeviittaa  päälle. ..
 
Sitten kutomaan takaisin kotiin.

Kyllä elämä on ihanaa. 

Marskin Arinaleipä. Päälle sulatejuustoviipaleet puolikkaina.
Tosin eilenkin oli sama parasta ja edellisenä jne pääsiäiseen asti.
Simaa pitkin viikkoja. Njam. Kohta alkaa kotikalja.aika.
Välillä pidettävä sitruunajogurtti.päivät ja sinihomejuusto.pizzaa yms.
Kohta saan korvasientä muhennoksiin ja laitettava paksu kermakastike sekä sipulia kourakaupalla siihen kuullotettuna.
Njam.
Simaa ja kotikaljaa tuli tilattua reiruusti, kuten pohojalaanen sanoo. Molempia Porvoon vanhasta fabriikista. Parasta Suomessa.
Palautuu ravintolahommat mieleen.
Vain paras on kyllin hyvää.

Katselen tässä olkani yli, kuka se onkaan  joka tahtoo seuraani...
Hmmmm, no jopas...

Tänään ollut ihanaa selata läpi radio.ohjelmia, historiaa talvisodan ja siitä edelleen jatkosodan päättymisistä sekä Lapinsodan syistä ja seurauksista, Neukkulandian1989 romahduksesta, sen jälkeisestä Suomen talouden rapautumisesta ja ammatti.ihmisten kertomana tapahtumien taustasyistä. 
Lähituttavien sukulaisia oli äänessä osassa ohjelmia.
Areena on kätevä paikka. Ei tarvitse luulla. Voi saada ihan oikeaa tietoa.

Ja tietysti kaiken päälle muutama tunti klassista. Vähän toki ruokaakin. Ja simaa sekä donitsi. (Ihan ilman ilmapalloja!!!)
Kauankohan niitä tällä vauhdilla riittää...

 

Ehdottomasti parasta tänään: yksinolo!
Eräs talon asukas kännissä kuin käki..kävi hakkaamassa oveani, kun ei ole nähnyt minua viikkoihin. Noh, toiset soitti poliisit, pääsi pahnoille.
Ollut rauhallista sen jälkeen. 
Täydellistä.
Siihen päälle Vanhan Fabriikin  sima ja donitsi, just nyt.
Pankaapa paremmaksi !
 

Ihan parasta tänään.
 Oli jo illalla. Alkaa muuttopakkaus. Pääsen ihmisten ilmoille täällä v.n stadista.
Kauan onkin tätä päätösvaihetta saanut odottaa. Saan heittää hyvästit Hesan itseään (ja tyhjää) täynnä oleville kädettömille. Niin kovin luulevat olevansa muita parempia. Ja pah!

Kaikki yritetään selvittää rahalla. Osaaminen tulee vain tekemällä! 
Toisen työn tulos  ei ostamalla muutu omaksi tekemäksi.
Se on toisen eli osaajan  käden jälkeä aina.
Muistakaa se, kun ylpeilette.

Tämä tekijä lähtee juurilleen ja laittamaan loppusijoituspaikkaansa kuntoon. Sinne koivujen juurelle, kappelin viereen. Siellä se sammalpeti odottaa.
Toiset osaajat saa jatkaa luvan perästä mallieni markkinointia. Onneksi heitä ilmaantui, kun puskauutiset kyseli.
Heille hyvää jatkoa!
      
Muille: saatan joskus piipahtaa sivuilla!

Se on nyt soromnoo...
Ja mun hyvä olla!

  

Hyvää
sydäntenmurskaus
-päivää!

Itse aloitan vaaleanpunaisista..!

 

Voi että!
Siinä tuli herkkähipiäinen ja äksyilevä Rinsessa. Ruohtiin!
9- lapsi numerologisesti. Pitäis olla valmis osaaja vähän joka asiassa. Pikku vanha.
A katotaan!!!
Mutta nätti nimi hänellä.

 :

Että onkin hyvä ilma tänään. Kuivakkaa, pikkupakkasta.
Ainut mikä puuttuu on lumi, yksi rakastamistani asioista.
Aikaa saisi olla hiukan enemmän. Jatkuisi talvi vaikka pari kuukautta.
Kevättalven ahavat voisin kokea jossain päin ison järvenselän keskellä, saaressa. Lapsena elin Päijänteellä pari talvea ja kesääkin.
Toki koko lapsuuden lähellä luontoa, paljon järvillä ja lampien rannoilla, metsissä, soilla.
Mikä voisi olla parempaa..?!
Onneksi tulee pakkasta reilummin vkl kohti. Täytyy kutaista lisää lämmintä kintuille laitettavaksi.
Paksua lankaa ja hiukan pienemmät puikot, tiukempaa kudosta. Nopeasti valmistuu ja lämpöä riittää.

Lapsuuden kunnon talvet muisto vain. Mutta yhä.psasm pukea lämpimästi, enkä 'vingu', kun saadaan pakkasilmaa. 

Voikaa hyvin, posket punottaa, kun pakkasen antaa purra.
Tähän sopii purra...
Näytän pakkasukolle poskeani.
 

Historiallinen päivä!
Kaksivanaisena ostamani valkoinen amaryllis paljastui eilen kolmivanaiseksi. Yksi nuppu oli jo aika lupaavan kokoinen. Tänä aamuna kukka oli täysin auki. Ulkovalo (kävelytie vieressä) varmaan antanut intoa hohtamaan. Se valo antaa voimaa loistaa kilpaa.
Kolme punaista edellisten vuosien amaryllistä odottavat kukintavuorojaan. Niitä olen hyötänyt ja hoivannut läpi vuosien.
Kukkien viereen sinivalkoiset kynttilät ja virkattu vihreä joulukuusi, pienin valkoisin lumihiutalein. Runko rautalangasta, ja joulun rekvisiitta on 'Gods birth' -triptyykiä vaille valmis.
Värkkäämistä  riittää.
Hyvän mielen ohella.
Eiku joulua kohti! 

Mistähän löytyy tämä ikuinen käsityön, askartelun ja kirjallisen ilmaisun sekä musiikin tuottava kuvio astrologiassa?
Alkaa jo kiinnostaa...

 
"Ennen kuolemaa varmaan,
toden kuulla ma saan!"

Historiallinen päivä!
Kaksivanaisena ostamani valkoinen amaryllis paljastui eilen kolmivanaiseksi. Yksi nuppu oli jo aika lupaavan kokoinen. Tänä aamuna kukka oli täysin auki. Ulkovalo (kävelytie vieressä) varmaan antanut intoa hohtamaan. Se valo antaa voimaa loistaa kilpaa.
Kolme punaista edellisten vuosien amaryllistä odottavat kukintavuorojaan. Niitä olen hyötänyt ja hoivannut läpi vuosien.
Kukkien viereen sinivalkoiset kynttilät ja virkattu vihreä joulukuusi, pienin valkoisin lumihiutalein. Runko rautalangasta, ja joulun rekvisiitta on 'Gods birth' -triptyykiä vaille valmis.
Värkkäämistä  riittää.
Hyvän mielen ohella.
Eiku joulua kohti! 

Mistähän löytyy tämä ikuinen käsityön, askartelun ja kirjallisen ilmaisun sekä musiikin tuottava kuvio astrologiassa?
Alkaa jo kiinnostaa...

 
"Ennen kuolemaa varmaan,
toden kuulla ma saan!"