eli ei kannata lähteä siihen, että 'olen hyvä ihminen, niin minulla ei ole aggressioita' 

on parempi ihminen, jos vaan hyväksyy aggressionsa ja koittaa juurikin kanavoida niitä rakentavasti.

Voi, mitä viisauden sanoja täältä löytyykään, vaikka sitten puoli vuotta jälkikäteen!
Lueskelin tätä ketjua ja mietin, että miksiköhän koen oman karttani  :in niin paljon helpommaksi, kuin suorastaan väljän  -aspektini.
Syy on varmaan se, että tiedostan räjähdysalttiuteni (etenkin kotioloissa), hyväksyn sen ja koitan parhaani mukaan elää sen kanssa. Osaan myös hyödyntää (ainakin paremmin kuin ennen)  -aspektin tuoman vastuuntunnon vanhemmuudessa ja mahdollisesti sillä suitsia pahimpia hirviö-äidin raivareita...
Ja se väljä ... Se ei vaan aukea, koska en pysty tarkasti määrittelemään, miten se vaikuttaa eläämääni ja ilmaisuuni.
Löytyy myös  ja  , mutta ei niistä enempää, ne löytyy useimmilta samanikäisiltä. Chiron tosin osa T-ristiä Saturnuksen ja Merkkarin kanssa.

Heh... tutuilta tulee viestejä että "päätä särkee, onkohan ukkosta ilmassa?"... Minä en kyllä ole huomannut mitään, vaikka ukkosen johdatin olenkin.. 

Oikeastaan kunnon ukonilma tähän päivään sopisi oikein hyvin.

Sanoppa muuta. Mulla nataaliaurinko on 0^o41' vaakaa, joten suuren ristin puserrus tuntuu tosiaan konkreettisesti päässä ja rintakehässä. Käsivarsiin ilmestyi jo toukokuussa jotain mystistä ihottumaa, joka ei tahdo lähteä pois millään. (Olen atoopikko, aina kun stressaa, saan näppylöitä)
Nyt vaan oottelen, että tulisi se vapauttava ukkonen, tulivuorenpurkaus tai maanjäristys, mikä vapauttaa jännittyneen energian. 

Ensi viikolla olisi tarkoitus lähtä automatkalle ympäri Suomea. Ei olla tehty juuri mitään suunnitelmia eikä aikatauluja. Kunhan ajellaan ja katotaan mitä vastaan tulee. Luulen, että se tekee mulle erittäin hyvää.

Ähhh... Ei mitään kuunpimennyksiä enää tähän. Kuunpimennys osuu väljästi syntymäkartan Kuulleni 9⁵² 4.huone ja neliöi Plutoa ja Marsia vaa'assa 1.huone. 
Toi juhannuksen suuri risti alkaa nyt jo muutenkin painaa hartioita ( radix , kirjottelin siitä joskuun huhtikuussa blogiini) ja ahdistus alkaa olla ihan käsinkosketettavaa, vaikka mitään näkyvää syytä ei olekaan. Onneksi on loma. Kun kuunpimennys osuu kuulleni ja neljänteen huoneeseen, oliskohan riskialttiimpaa viettää juhannusta kotona vai äidin kanssa mökillä... 

Nämä on kyllä kauhean vaikeita asioita, että millaisena näen itseni ja millaisena muut minut näkee ja kumpi on oikeassa, jos erimielisyyttä asiasta tulee...
Ja mistä nämä ihmisten mielikuvat tulee? Läheisimmät ihmiseni pitää minua omassa rauhassani viihtyvänä, huumorintajuisena, mutta vähän synkkänä tyyppinä. Useilta työ-/kurssi- tms. kavereilta taas on tullut palautetta, että "sunhan on helppo mennä uuteen tilanteeseen, kun olet tollainen iloinen sosiaalinen tyyppi".
Kummatkin mielipiteet saattaa olla oikeita. Ihminen kun on ristiriitainen olento, niin kaipa se on ihan mahdollista olla tilanteesta riippuen ulospäin ja sisäänpäinkääntynyt yhtä aikaa.

Oma  -stellium ensimmäisessä huoneessa pelottaa joskus uusia ihmisiä (ja pieniä koiria, se on oikeasti kamalan surullista...)
Venus nousee, mutta asteen verran 12. huoneen puolella. Se tuppaa jäämään vähän tuon kovan kolmikon jalkoihin. Kyllä sekin silti huomataan.
Loppuen lopuksi koko kartta on minä, ei vain 1. huone.

Mulla on  Mars vaa'assa ekassa huoneessa  ja  . Lisäksi on  .
Olen ihan oikeasti vähän raivohullu... Kilahduksia tapahtuu monta kertaa päivässä, mutta ne eivät ole vaarallisia. Lähinnä vaan päästelen höyryjä hetken ja jatkan sitten taas, kun mitään ei olisi tapahtunut.
Olen ehkä maailman lyhytvihaisin ihminen. Ärjyn ulos sen, mikä ikinä rassaakin ja unohdan saman tien koko jutun. Joskus se aiheuttaa vähän ongelmia, kun riitakumppani haluaisi kiukutella pitempäänkin, enkä ollenkaan ymmärrä, miten se nyt enää jaksaa...
Oikeastaan vasta sitten läheisten kannattaa huolestua, jos muutun hyisen kylmän rauhalliseksi. Silloin olen oikeasti vihainen ja silloin luultavasti toimin enemmän Pluton, kuin Marsin energioilla.

Vaa'an vaikutus tasaa kuitenkin ihan kivasti taipumustani raivota. Olen asiakaspalvelutyössä, enkä polta päreitäni asiakaspalvelutilanteessa oikeastaan koskaan. Ainakaan niin pahasti, että alkaisin urputtamaan hankalalle asiakkaalle takaisin. Kevyttä kettuilua tulee silloin tällöin harrastettua, mutta yleensä pidän pokerin ja vaahtoan sitten työkavereille kahvitauolla.

Kiitokset vastauksistanne. Täytynee vielä tutkailla lisää. Tuon Neppari minullalkin ensimmäisenä nousi mieleen, mutta jotenkin Neptunus 1.huoneessa askendentista puhumattakaan ei jotenkin sovi miehen olemukseen. Meinaan, että minulla on yksi ystävä, jolla  , ja tuon ihmisen koko olemus henkii, että kaveri on ihan eri planeetalta kuin tavalliset tallaajat . Oma mieheni sen sijaan on äärimmäisen maanläheinen ja suorastaan inhorealisti.
  MC kävi myös mielessä, mutta silloin syntymäkellonaika olisi aamuyöllä, joka on aika  kaukana tädin muistelemasta puolestapäivästä...
Äh, vaikeeksi menee...

Palasin pitkästä aikaa astrofoorumille ihan vaan kysyäkseni, että mikä astrologinen tekijä voisi "sumentaa" henkilön historian ja kadottaa henkilötiedot esim vakuutusyhtiön tietokannasta tms?

Kukaan ei tiedä mieheni syntymäkellonaikaa. Molemmat vanhemmat ovat kuolleet, joten heiltä ei voi kysyä. Neuvolakortti on tallella, mutta siihen on merkitty vain syntymäpäivä. Astrologiasta kiinnostuneena usutin miestä ottamaan asiasta selvää, mutta edes sairaalan papereissa ei ole syntymäkellonaikaa!!

Miehen täti muisteli, että mies olisi syntynyt puolen päivän aikoihin. Noilla tiedoilla kartta ei kuitenkaan mielestäni vastaa miehen elämää millään lailla.
Fiksailin kartan tietoja oman mieleni mukaan ja noin kolme tuntia myöhemmällä syntymäajalla kartta näyttää paljon loogisemmalta. (Sain kuun 12.huoneeseen, auringon 8:een ja Pluton askendentille; Miehen vanhemmat kuolleet oman käden kautta ja viinaan, porukkaa kuollut muutenkin ympäriltä kuin kärpäsiä ja ilmeisesti osa perinnöstä on "uskotun miehen" toimesta pimitetty mieheltäni, jne, jne)
No kartta on ehkä looginen, mutta tosiasia on, että se perustuu vain mielipiteeseeni, eikä todelliseen syntymäkellonaikaan.

Nyt sitten välähti, että olisiko olemassa jokin aspekti tai merkuriuksen sijainti tms, joka selittäisi, miksi mm. syntymäaika pysyy salassa, tai miksei miehen tiedot välttämättä pysy eri tietokannoissa?
Näitä on sattunut useamminkin, että tiedot pitäisi löytyä vaikkapa vain videovuokraamon tiedostoista, mutta eipä vaan löydykkään. Tai kun haimme lainaa, pankki löysi minun tietoni, vaikka olin asioinut vain jonkun kaukaisen "sukulaisfirman" kanssa ohimennen kauan sitten, mutta miehen tietoja ei löytynyt koneelta, vaikka tällä oli kaikki vakuutukset saman konserniin kuuluvassa vakuutusyhtiössä ja tietojen olisi pitänyt näkyä.

Jos tuo hihasta vetämäni syntymäaika olisi oikea, olisi miehellä Pluto askendentilla ja Neptunus tekisi näille kolmiota. Voisivatko nämä hitaat planeetat yhdessä askendentin kanssa vaikuttaa näin?

Olisin kiitollinen kaikista ideoista, sillä ne auttaisivat minua tarkentamaan tuota syntymäkellonaikaa.

Ihan ekana onnea Plutolle näin syyspäivän tasauksen kunniaksi!
Varo korroosiota ( ) ja raota edes pikkasen niitä "sälekaihtimia".

Kiitoskiitos 
Syntsät on vasta huomenna, mutta auringonpaluu tosiaan tänään. Suureksi ilokseni sain koko vuodeksi joukon kovia kulmia, kuten tarkkaakin tarkemman aurigon ja pluton neliön. Jippii.
Ehkäpä kuitenkin AP:n  -   -MC:llä vähän raottelee niitä verhoja...

Tänään illalla odotettu kuunpaluu.
Talokaupat sahanneet kuukauden eipäsjuupas -linjalla, väsy meinannut iskeä.
Kuunpaluukartalla tänään siis kuitenkin 10 asteen sisällä Lilith, , , ,  neloshuoneessa.  ja kuunpalluulla(kin) ac-dc-akselilla. Uskaltaiskohan toivoa, että kotirintamalla alkaa pikkuhiljaa tapahtua?
Kaupat pitäisi syntyä heti pyhien jälkeen. Saapa nähdä, vieläkö tulee mutkia matkaan.

Joulusta nautin laiskana hyvällä omallatunnolla. Ei ole ollut pelkoa, että tulee yllätysvieraita kahville ahtaaseen kämppään. Ollaan siis maattu koko perhe petaamattomassa sängyssä kattomassa telkkaria ja mussuttamassa suklaata. Aattona käytiin valmiissa joulupöydässä.
Ei oikeastaan yhtään hullumpi tapa viettää pyhiä. Vähän tuli kyllä paineita, että ensi vuonna mulla on tilavampi kämppä kuin äidilläni, olisikohan aika muuttaa perinteitä ja pyytääkin se meille joulunviettoon?
Tästä vielä kehrään kunnon stressin vuoden mittaan. En ole ikänäni edes auttanut jouluruokien valmistuksessa, äitini kuin tykkää tehdä kaiken itse ja apulainen vain häiritsisi rutiineja...

Itse luulin parikymmpiseksi asti, etten tajua matematiikkaa. Ala-asteella vielä meni kohtalaisesti, mutta yläasteella hädin tuskin selvisin ilman ehtoja matikassa, fysiikassa ja kemiassa. (Olin kyllä muutenkin tyypillistäkin tyypillisempi alisuorittaja, ettei muut aineet menneet juuri sen paremmin)
Aikuiseksi kasvettuani parantelin vähän peruskoulun todistusta iltakoulussa ja hyvän opettajan innostamana tajusinkin yhtäkkiä matematiikan ihmeitä ihan kympillä. Ja kymppi muuten tulikin todistukseen. Iltaukiossa pitkä matematiikka ei ollut mun juttuni - vaikka neljä kurssia jaksoinkin kahlata - mutta lyhyen matematiikan puolella olin taas kympin oppilas.

Kirjanpitäjän töitä olen tehnyt. Numerot ei valehtele.

Pii, Fii,Psi ja mitä niitä on... On se kyllä hieno tunne, kun joskus tulee olo, että on melkein perimmäisten totuuksien lähteellä...

Ja näistä mainituista aspekteista löytyy  ,  ,  ,    sekä lisäksi jossain ensimmäisissä viesteissä mainittu  ja 

Eilen taisi  piikitellä minuakin. Työpäivä meni raivosta kiehuen, kun asuntokauppoihin tuli taas yksi mutka lisää matkaan.
Jäivät työt tekemättä, ei kyllä ollut onneksi mitään tähdellistä hommaakaan.

Tänään sen sijaan elämä ja optimismi voittaa, eikä Pluton neliö "kriittiselle" vaaka-auringolleni tunnu missään.

Huomenna tietysti voikin taas olla toinen ääni kellossa...

Viimeisimmän Kryon kanavoinnin toinen mielenkiintoinen juttu:
Se on kanavoitu syyskuussa ja Kryon sanoo: "Don't be afraid in October." 

Syytä onkin, kun lokakuussa alkoivat pörssit romahdella...

t. Eklektikko

Minä taas sain lokakuun alussa sähköpostiini jonkun kanavoinnin, jossa sanottiin, että lokakuun puolessa välissä ufomiehet tulevat aluksensa kanssa eteläiselle pallonpuoliskolle tuoden rakkauden sanomaa... Peljätä ei saa...

Ja miten tämä liittyi seksiin ja valaistumiseen? Ei mitenkään. Toivottavasti.

Mie kai sitten kanssa:

 
 
 

Muita aspekteja ovat  ,  , sekä   

Lisäksi  sijaitsee kympissä, mikä ei tee minusta saturnikkoa, mutta varmaankin vahvistaa osaltaan Saturnuksen vaikutusta...

Itse en kyllä ole mitenkään hillittömän innoissani Saturnuksen vaikutuksesta elämässäni. Mm. taipumukseni aina ajoittain "vaipua masennuksen suohon" liittynee voimakkaaseen saturnukseen. (vaikka Kuun neliö Plutoon vaikuttanee sekin)
Saturnukset teemat huomioon ottaen pitäisi kai kuitenkin vain ottaa lusikka kauniiseen käteen ja opetella elämään vaikutuksien kanssa parhaalla mahdollisella tavalla.

Onko teillä Plutot ongelmallisia valtasuhteita elämässänne? Minulla on eikä ne tunnu loppuvan. 
Pluto  kuu?

No olihan mun kuitenkin pakko osallistua tähän keskusteluun, vaikka ajattelin, että enköhän ole jo setvinyt suhdettani Plutoon ihan riittämiin.

Mulla siis:
 
 
 

Pluto-Aurinko-Mars-stellium 1.huoneessa

Tuntuu, että missä ikinä olenkin, joudun aina mukaan mitä ihmeellisimpiin vääntöihin. Olen myös oppinut, että jollen puutu vallan väärinkäyttöön, teen itseäni vastaan. Ehkä tuo Pluton ja Marsin asteentarkka yhtymä tekee sen, etten vaan VOI jättää asioihin puuttumatta,vaikka rehellisyyden nimissä olisi kyllä kivempi, jos joku muu hoitaisi homman. 
Yleensä homma etenee niin, että yritän väistellä "vastuutani" mahdollisimman pitkään ja kun tilanne käy sitten sietämättömäksi, eikä kukaan muu näytä puuttuvan asiaan, pistän tuulemaan. 

Koulussa olin joko koulukiusattu tai sitten kiusaaja. Yhdellä työpaikalla aiheutin niin pahan kohun nousemalla esimiestäni vastaan, että jälkimainingit eivät ole laantuneet täysin vieläkään. Parhaillaan arvuuttelen, joudunko nousemaan oikeusteitse isännöitsijää ja vuokranantajaa vastaan, vai ratkeaako juttu rauhanomaisemmin. Plutonikko (?) -miesystävän kanssa olimme erossa viime vuonna n.10 kk, kun piti vähän ottaa selvää, että että kuka sen viimeisen sanan oikein sanookaan. Ts. valtataistelu...

Pahimman plutotransiitin aikana 13 vuotta sitten minut joukkoraiskattiin. Niitä ei pitäisi tulla (siis tuota transiittia!) enää koskaan. 

Tuo joukkoraiskaus on valitettavasti tyylipuhdas esimerkki Pluto-vallankäytöstä pahimmillaan. 

                 

Hahah, ainakin sen ymmärtämisestä olisi liiketoimissa pelkkää hyötyä.