Hei,

näen seuraavaa:

- rakkauden kohde on näkyvissä, mutta te ette ole kohdanneet vielä.
- rakkaus on naapuripaikkakunnallasi
- yhteinen harrastus yhdistää
- ole aloitteellinen; tunnistat hänet hymyilevistä silmistä
- ujostuminen on normaalia, mutta muista: jos et tee aloitetta, niin et voi saada rakkauttakaan

Hei,

katson intuitiolla elämääsi. Näen usein väreillä, ja vastaankin niillä. Joskus näen yksityiskohtaisemminkin asioita. Joten voisin vastata kokeilevasti. Laita tähän yksi teema tai kysymys ja kerro asiasta, autan mielelläni. Ja jos joku toinen haluaa katsoa elämääni, ottaisin neuvot vastaan. 

Rakkautta,

t. JukkaV

Kysyisin seuraavat asiat:

1. Olen kokenut todella kovan yrityksen jälkeen musertavan epäonnistumisen. Tulenko pääsemään epäonnistumisen tunteesta ja mitä minun tulisi tehdä seuraavia kertoja paremmin?
2. Miten parannan ihmissuhteitani ja ihmissuhdetaitoja? Olenko itse vain pelkkä syypää vai onko asiassa muitakin tekijöitä?

Minnehän tästä keskustelusta ovat muut viestit karanneet? Voisin sanoa, että nyt olisivat neuvot tarpeen.

Hei!

Ensimmäiseksi kiitokset!

Tilanne onkin mielenkiintoinen. Minulla on oikeus maisteritutkintoon erityispedagogiikassa, mutta ei sosiologiassa. Kandidaatintutkinto on jumiutunut erityispedagogiikassa yhteen esseeseen. Olen periaatteessa pakotettu tekemään molemmista aineista tutkinnot. Kärsivällisyyttä olenkin saanut elämässä harjoitella todella paljon, sillä moni asia on vienyt enemmän aikaa kuin muilla.

Itsearvostusta ja itsensä hyväksymistä minun tuleekin kehittää. Vaikka olenkin jo 34-vuotias ja paljon kokenut ja nähnyt, uskon, että paljon on edessä. Olen melko vahva itsetuntoni kanssa, mutta siinäkin on aukkonsa.

Koska olen monivammainen, olen todennut, että minun täytyy olla muita monin kerroin parempi, jotta pääsen samaan, mihin muut pääsevät kovin helpon tuntuisesti. Tuo istahtaminen on hyvä idea, mutta olen sitä tehnytkin, mutta mahdollisesti pohtien vain tiettyjä asioita.

Kiitos Marie, sain noista vastauksista paljonkin ajateltavaa. Mahdollisimman onnekasta tulevaa sinullekin!

Toivon, että muutkin uskaltavat katsoa elämääni ja tulkita sitä.

Kiittäen,

Jukka

Hyvä AthaMaarit,

kysyisin seuraavia kysymyksiä. Pohjustan niitä jonkin verran.

1. Minulla on ollut huolia kaiken suhteen ja varsinkin kaksi viimeisintä vuotta ovat olleet rankkoja kaiken suhteen. Tuleeko tämä vuosi 2012 olemaan helpompi kuin nuo edelliset?

2. Olen saanut opiskelupaikan sosiologiassa ja olen viihtynyt siinä. Kuitenkin olen saanut oikeuden vain kandidaatin tutkintoon. Pystynkö saamaan maisterioikeuden säilyttäen minulle tärkeät opiskelukaverini?

3. Olen laihtunut tässä huomattavasti viime vuoden aikana, erityisesti syksyllä. Syyt ovat moninaiset. Kuitenkin ylipainoa on yhä. Tulenko saavuttamaan normaalipainoni enää koskaan?

Kiittäen, JukkaV

1. Vuosi 2012 = EI KANTAA. Se miten rankkana tai helppona koet elämäsi, on kiinni sinusta, omista asenteistasi ja ajatuksista. Elämästään saa juuri niin rankan/helpon kuin tahtoo, sillä me valitsemme tunteemme ja reaktiomme meille tapahtuviin asioihin itse. On mahdollista, että sinulla on vielä työstettävää omien pelkojesi, anteeksi annon, irtipäästämisen ja positiivisemman asenteen kanssa, jotka ovat aina enemmän tai vähemmän vaativia läksyjä - aivan siitä syystä, että joudumme kohtaamaan niissä oma Itsemme, vikoinemme kaikkinemme, ennen kuin opimme rakastamaan itseämme täydestä sydämestä ja odottamaan elämäämme vain pelkkää hyvää. Sitä saa mitä tilaa - tilaa tänä vuonna parempaa elämää itsellesi ja ole valmis tekemään töitä sen eteen, itse Itsesi kanssa! Onnellisuus on asenne.

2. Tämä piti pätkiä kahteen osaan, joten : Maisterin tutkinto = KYLLÄ. Pysyvätkö vanhat, tärkeät opiskelukaverit prosessin aikana mukana = EI KANTAA. Tämä voi tarkoittaa sitä, että jos ihmiset ovat oikeasti rakkaita ja läheisiä, he pysyvät rinnallasi tuli mitä tuli. Painotatko liikaa omaa onnea sen nojaan, ketkä ihmiset pysyvät elämässäsi? Tuleeko onni määriteltyä siis ulkoisista asioista, kuten toisista ihmisistä? EI KANTAA kertoo myös, että meidän on aina kunnioitettava vapaata tahtoa, sekä omaamme että muiden. Jos opiskelukaverisi eivät seuraakaan mukanasi, kunnioita heidän päätöstään. Heillä on siihen oikeus.

3. Normaalipainon haave = KYLLÄ. Anna itsellesi aikaa ja ole kärsivällinen. Rakasta itseäsi ja kehoasi, sillä se tukee muutosprosessiasi!

Kiitos! Pyrin tuohon onnelliseen elämään ja myös muiden onnellistuttamiseen. Teenkin sen eteen työtä. Tuo oikeus maisteritutkintoon olisi tosi tärkeää minulle. Onnellisuuteen liittyvät toki muut ihmiset - suuri ilo ja onni tulee kuitenkin aina yllättäen. Se onni, mitä olen kokenut on sisäistä, mutta siihen vaikuttavat ulkopuolelta tulevat viestit. Vapaa tahto onkin tärkeä jokaiselle. Viimeiseen, toivon vain itsekuria naposteluihini.

Hyvä AthaMaarit,

kysyisin seuraavia kysymyksiä. Pohjustan niitä jonkin verran.

1. Minulla on ollut huolia kaiken suhteen ja varsinkin kaksi viimeisintä vuotta ovat olleet rankkoja kaiken suhteen. Tuleeko tämä vuosi 2012 olemaan helpompi kuin nuo edelliset?

2. Olen saanut opiskelupaikan sosiologiassa ja olen viihtynyt siinä. Kuitenkin olen saanut oikeuden vain kandidaatin tutkintoon. Pystynkö saamaan maisterioikeuden säilyttäen minulle tärkeät opiskelukaverini?

3. Olen laihtunut tässä huomattavasti viime vuoden aikana, erityisesti syksyllä. Syyt ovat moninaiset. Kuitenkin ylipainoa on yhä. Tulenko saavuttamaan normaalipainoni enää koskaan?

Kiittäen, JukkaV

Näin sinun kohtallasi kolme väriä - tulipunaisen, harmaan ja mustan. Harmaa ja musta olivat sivuilla ja irtonaisina. Eli kaksi ikävää asiaa, jotka työllä on siirrettävissä pois. Harmaa on säikyttävä asia, musta taas erittäin surullinen. Pystytkö yhdistämään? Tulipunainen on sitä aitoa rakkautta.

Sauvojen prinssi

Sauvojen prinssi rohkeutta ja kauneutta, nopeaa rakastumista ja vihastumista. Olet valmis raskaisiin päätöksiin päämääräsi tavoittamiseksi. Valjastat tulienergiasi ratkaisevaan taisteluun, kävi miten kävi.

-----

Kysymykseni kuului, mitä teen yhden ihmisen suhteen. En oikein ymmärrä tätä, sillä tilanne on se, että olen tehnyt aika paljon kaikkea tuohon viittaavaa.

Hei,

olen jonkin verran vuosien varrella kirjoitellutkin itsestäni. Nyt kaipaisin neuvoja, kun moni asia tuntuu olevan enemmän ja vähemmän solmussa. En tiedä, mistä oikein alkaisin.

1. Koulutus ja mahdollinen työura

- olen opiskelemassa kahta akateemista tutkintoa yliopistossa
- jälkimmäinen valinta tuntuu siltä oikealta alalta - siis sosiologia
- erityispedagogiikka ei motivoi
- aikaisempi koulutus opistoasteen yo-merkonomina ei ole tuonut töitä
- työnäkymät ovat olleet heikot, mutta nyt on tullut useampi houkuttelevat työtehtävä haettavaksi

Kysymykset: Olenko oikeasti löytänyt oman alani? Löytyykö minulle töitä?

2. Ihmissuhteet

- parisuhdetta ei kuulu eikä näy
- vahvoja positiivisia tunteita kyllä on varsinkin muutamaa ihmistä kohtaan, mutta en tiedä, ovatko ne liian vahvoja ja leikkiikö joku tunteillani
- yhdessä yhteisössä asemani on epäselvä - meinasin jo luovuttaa ja eristäytyä siitä, kun tunsin olevan taas nokkimisjärjestyksen viimeinen
- yksinäisyys hallitsee liikaa elämäni

Kysymykset: Tunnenko liikaa? Ketkä ystävistäni ovat oikeita ja keihin ei kannattaisi luottaa? Mihin yhteisöön minun kannattaa uhrata aikaani ja mihin ei? Millä pääsee pois yksinäisyydestä minun tapauksessani?

3. Harrastukseni

Kysymykset: Tulisiko minun jättää politiikka? Tulisiko minun antaa aikaa enemmän runojen kirjoittamiselle? Onko euroviisuharrastukseni päätepiste tullut jo? Menetänkö akvaarioharrastukseni? Laulanko turhaan karaokea? Mihin kannattaisi minun suunnata?

Olisin kiitollinen vastauksista. Voin katsoa intuitiolla tulevaisuuttasi vastapalveluksena. Voin myös antaa kuvan ja tähtkarttani privaatisti, jälkimmäinen on toki täällä footumillakin.

t. Jukka

Seuraavat huomiot itsessäni kiinnostavat nyt:

- 5. huone on täysin tyhjä.
- 7. huone, joka jotenkin liittyy seksuaalisuuteen, sisältää Marsin ja Jupiterin ja se on Ravussa. Kiellänkö itseltäni onnen ja menestyksen sekä tekemisen ja motivaation niin, että oikuttelen ne pois?
- 8. huoneessa ovat Kuu ja Saturnus Leijonassa, mutta Venus Neitsyessä ja Vesta Vaa'assa
- Uranus on 10. huoneessa ja Skorpionissa, kuten Cereskin.

Kuulun sarjaan "molempi parempi, muttei sittekään kumpikaan ehkä..."

Mitä ajattelette, kertovatko nämä tekijät jotakin oleellista seksuaalisuudestani ja parisuhteettomuudestani?

Nostan omaa aihettani, sillä voin kertoa jotakin. Olen nimittäin merkittävästi laihtunut. Asiaan liittyy sairasteluja sekä rakkauden ja pettymyksen tunteita.

Sauvojen Ritari (käännetty)

Välinpitämättömyytesi sinulle rakkaita ihmisiä kohtaan kostautuu ikävällä tavalla. On aika tehdä ratkaisevia valintoja sydämesi ääntä kuunnellen. Rakkauden edessä on oltava valmis myös luopumaan jostakin itselle tärkeästä.

*****

Kysyin kysymyksen, johon ei liittynyt mitenkään kukaan tietty ihminen.

Hei kaikille näin yli vuoden tauon jälkeen. Ajattelin kertoa tilanteestani, joka on hiukan muuttunut.

Pääsin puolueessani (se ydinvoimavastaisin) paikallisyhdistyksen varapuheenjohtajaksi. Sitä ennen olin hakenut aika moneen tehtävään puolueeni eräässä järjestössä, mutta sain todella kovan tyrmäyksen. Toinenkin tyrmäys oli aikaisemin syksyllä. Seurakuntavaaleissa (johon tämä tyrmäys ei liittynyt) olin ehdolla, mutta en saanut apua muilta siinä juurikaan.

Opintojen näkökulmasta minulle kuuluu uutta. Sain toisen opiskelupaikan sosiologian oppiaineesta. Samalla huomaan kiinnostuneeni taloussosiologiasta, jota aion lukea sivuaineena. Myös kaupunkitutkimus kiinnostaa.

Muutin myös asumaan yksin. Aikaisemmin siskoni oli muuttamassa pois. Hänen kissansa jäivät luokseni asumaan, enkä olisi niistä mielelläni luopunutkaan. Jonotin asuntoa yli puoli vuotta, kunnes sain sen. Huomaan kaipaavani elämää enemmän ympärilleni.

Näkyykö muuten kartastani, miksen saa laihdutettua? Olen yrittänyt monta kertaa, joskus tulostakin on tullut, mutta sitten ne kilot ovatkin tulleet taas korkojen kera.

Kiitos, Elwyn! Taidan tosiaankin luottaa itseen enemmän.