Joo, kyllä jo tuota merkkarin "palautumista oikeille raiteilleen" on odotettu 
Mutta muuten - kaikki ok täällä, paitsi hirmunen outo ikävä. Jotain, en tiedä mitä. Ehkä se on halipula. Siis kaukohalit kaikille 

Hihi... Kovinpa olet laittanut kaverin pökerryksiin 

Ite olen iloinen ja tyytyväinen, viimeinen yövuoro oli viimeyönä ja huomenna sitten koulunpenkille. Ihanaa! 5kk tuli tehtyä pelkkää yövuoroa, kokeilemisen arvoista oli sekin, eikä poissuljettu, ettenkö tekisi joskus uudelleenkin. Mutta nyt pitäisi osata irrottautua noista energioista ja suuntautua uuteen.

Jihaa!!! Tämän päivän jakso näkyy netissä 

Oeh, mukavia ajatuksia, niin juuri --- olemme itsemme lähimpiä lähimmäisiä 

Tuo peilijuttu on niin kaamea, kai se on niin kauheaa nähdä ne omat sotkut tai eihän niitä siis näe, kun näkee ne toisessa, mutta karmeaa on myöntää, että hyh hyh, itsestä lähti. Mutta eihän sitä sitten peilailtais, jos kaikki ois niin helppoa myöntää. Kai ne ihmissuhteet ja sosiaaliset tilanteet ovatkin siksi niin kasvattavia. Onneksi sitä kai peilaa väliin mukaviakin asioita 

TTTUU:lle mukavia tallailuja, missä sitten tallailetkin, jos lähdet tauolle täältä. Itekin olin välillä pois ja hyvää se teki. Nyt on taas aktiivisempi vaihe, mutta saapas nähdä jaksaako taas, kun opiskelut alkaa. Mutta sitähän se elämä on, aaltoilua.

Minulla on myös kokemusta siitä, että pitää uskaltaa heittäytyä tyhjänpäälle, jos haluaa muutosta. Varmanpäälle pelaaminen ei tuo aina sitä onnea - monelle vakituinen työpaikka on todellinen este muutokselle, "kun eihän sitä vakituisesta työpaikasta kannata lähteä". Moni puhuu tästä ja samalla kuitenkin olisi halu johonkin muuhun. Elämähän kyllä kantaa, kun kuuntelee sydäntään. Itselläni on tuon pelon ja rakkauden valintojen suhteen nykyisin enemmän ongelma se, että mietin ehkä liikaa sitä, miten omat ratkaisuni vaikuttavat läheisiini. Ajaudun miettimään, että sehän on lähimmäisen rakkautta, vaikka todennäköisesti se onkin sen pelkäämistä, mitä muut ajattelevat  : Ja samalla sitä rupeaa tekemään kompromisseja oman itsensä rakastamisen kanssa. Onkos tämän kanssa ollut teillä vaikeuksia? Ja mitä ajattelette siitä?

KooVee, hieno ajatus tuo, että kun lähtee jostain/luopuu, niin itsestäkin jää jotain sinne - ehkä siis sinne jää se joku kuona itsestä, jota on käynyt siellä läpi ja peilannut esiin itsestään? Joskus inhoan tuota peili-ajatusta, mutta onhan siinä todella vinha perä

Ebenia, juurikin erittäin hyvät esimerkit!!!

Jep, tuo pelko. Asro-tv:ssä on ihana, kun Timo jatkuvasti muistuttaa tuosta, että on vain pelkoon tai rakkauteen perustuvia valintoja... Mitä useammin siis valitsee rakkauden kautta, saa ego nenilleen  Sen niiiiin helposti unohtaa ja kohta on taas täysin egon orjuuttama ja pähkäilee ja sottailee ja harmittelee ja jossittelee. Mutta vähä vähältä tässä tallaillaan...

  Heh, se varmaan ajatteli, että eihän se ota jos ei annakaan... Joo, kaikkea liikkuu, hohhoh.

Enkä mä  Voe apuva, jos ei enää näy jälkikäteen, eihän sitä tuohon aikaan ole telkun ääressä...

Minustakin olisi kiva tarkalleen tietää, mitä se valaistuminen oikein on. Kävin katsomassa ja (siunattavanakin) Sri Swami Vishwanandaa, kun hän oli Helsingissä käymässä - viikko sitten. Hän kuulemma on valaistunut mestari, ohjeistuksessa etukäteen mainittiin, että häntä ei pidä itse koskea, koska hän on jo eri energiatasolla kuin me. Siis kun valaistuu, siirtyy eri tasolle? Ja mistä sen voi tietää, että hän todella on valaistunut? Vosihan tuolta tulla kuka vaan ja kertoa, minäpä olen valaistunut...

Tilaisuus oli kyllä kokemisen arvoinen ja kyllä hänestä lempeyttä välittyi. Parit seuraavat yöt näin kauheita painajaisia, nyt olo on tasaantunut.

Vau, oi kiitos vinkistä 

Hih, ylen sivuilta löytyi seuraava ohje...tarttee kokeilla. Noita huulirasvahylsyjä en tiedä mistä saa, mutta apteekista saa söpöjä metallirasioita (varmaankin pillereitä varten, pieniä), niin jos laittais niihin ja sormella siitä sitten huuliin? Oisko kiva joululahjaida

Suklainen huulirasva

Jos näillä leveysasteilla haluaa pitää huulensa pehmeinä myös talvikaudella, huulirasvaa kuluu runsaasti. Strömsön Leen ja Alexandran itse tehty suklainen huulirasva maistuu taivaalliselta ja pitää huulet kunnossa koko talven.

Näitä tarvitset

    * 20 ml manteli- tai oliiviöljyä
    * 11 g mehiläisvahaa
    * 6 g suklaata tai kaakaomassaa
    * 2 g kaakaovoita

Annos riittää kahdeksaan 4,5 ml:n huulirasvaan.
 

Suklaahuulirasvan ainekset vesihauteessa.

1.  Sulata kaikki ainekset vesihauteessa pienessä lasiastiassa.

2.  Kun ainekset ovat täysin sulaneet, ota astia pois vesihauteesta.

3.  Sekoita pikkulusikalla.

Suklaahuulirasvaa kaadetaan hylsyihin.  Kaada seos huulirasvahylsyihin. (Varmista että ne on käännetty ala-asentoon. Hylsyt pysyvät tukevammin pystyssä, jos sidot ne yhteen kuminauhalla.)

5.  Anna hylsyjen jäähtyä, ennen kuin laitat korkin paikalleen.

 

Kaikki kaunistakin kauniimmat ja ihanimmat kanssa-astroilijat, oletteko kokeilleet kaakovoita kauneudenhoidossa?
Itse olen nautiskellut siitä nyt loppukesästä ja tänään viimeksi suihkun jälkeen levittelin koko keholle ja jos voi jostakin tulla autaallinen olo, niin siitä kyllä tulee ja tuoksu... Tulee ihanan eksoottinen olo Sehän on huoneenlämpöisenä melko kovaa, mutta iholla sulaa ja on ihanaa. Tykkään melkein jo enemmän, kuin kookosöljystä - tosin se on edelleen toinen suosikkini.
Ois kiva kokeilla tehdä jotain huulirasvaa tai jotain tuosta kaakovoista, mutta oletteko tehneet ja oisko hyviä vinkkejä muutenkin tuosta kaakovoista? Oletteko tehneet itse suklaata?

Me ihmiset vaan ollaan niin asenteellisia ja opittu se, että yksi oikea prinssi tulee, jonka kanssa eletään elämä onnellisena loppuun asti. Ja näinhän se aina menee  Joo, ite olisin takuulla vielä pari vuotta sitten ollut aivan pöyristyneen kauhuissani moisesta kokeilusta, jota Sasha nyt teet. Mut ihmeekseni huomaan, että olenkin vain utelias, enkä tuomitse (jes) hetikättelyssä. Voi olla, että ite en kykenisi tuohon vielä, enkä tiedä oisko se miun juttu, mutta jokatapauksessa kokemuksesti tarjoaa sopivasti eskapismia miulle (neptunus  ja    ) ja on niin jänskää luettavaa. Lisäksi Sashan tuntien, hän putoaa aina jaloilleen, joten mitä tuota moralisoimaan