Ettei sulla ole Uranuksen transiittia Marsillesi?

Pistitpä pahan, kun ei tuo astrologia ole vahva laji vaikka se onkin kiinnostuksen kohde. Mulla siis Mars 2 astetta kaurista eli olisko se neliössä Uranukseen tällä hetkellä? Näin aloittelijan näkökulmasta ei tule miellyttäviä ajatuksia moisesta transusta. 

Jos neliö piti paikkansa, niin eipä siinä vielä kaikki. Olen nimittäin yrittänyt selvittää mitä on  yhtymä  ja  , joka on tämän hetken tilanne. Vai eikö Pluto olisi tässä unessa mukana? Jos olen oikeilla jäljillä, niin Pluto muuttaa muuttaa ja muuttaa. Olen ajatellut, etä yhtymässä Marsiin ja aurinkoon se voisi muuttaa aika montakin asiaa. Vai vaikutttaakohan se vain 2. huoneen juttuihin, kun siellä keikkuu nuo kolme vahvaa vaikuttajaa ja vielä aina ihanassa kauriissa? Onneksi niille ei ole opposition puolella enää lisävoimia.   

Kiitos Ave! Heti mieleen tuli mieheni 82 -vuotias eno, joka vastaa kuvausta täysin. Pitäs varmaan lähteä käymään siellä ja kuunnella viisauksia. Toinen kuvausta vastaava asuu kyllä lähempänä n. 100 km:n päässä eli sinne siis ensin. Jos tulee uusia viisaita miehiä vastaan, niin lupaan ottaa heiltä opikseni. Kultaiset neuvot ovat aina tervetulleita elämässä. Onneksi tuo omakin kultaseni antaa jatkuvasti hyviä euvoja, mutta aviossa niiden kuunteleminen kai vähän tökkii välillä.   

Voi herttinen sentään. Olipas se mukava uni katseltavaksi. En ole edes pitkään aikaan katsonut ufoleffoja, mutta kaipa tämä keski-ikä laittaa miettimään muutosta. Kertokaahan mitä teille nousee mieleen tästä unesta tai naurakaa ihan muuten vaan tarinalle. Tällaisia tarinoita voisin katsoa vaikka joka yö. 

Pieni poika tunsi olevansa matkalla ufossa ja tutkivansa kiinnostuneena paikkoja, kun heräsikin unesta. Hän huomasi, että hänen yllään oli silkkinen potkupuku ja riisui sen, mutta keksikin että hänen matkansa ufoon varmaan johtui tästä unipuvusta. Samassa portaita laskeutui pitkä tosikon oloinen ja hieman erikoisen näköinen mies. Poika kysyi saako hän pitää unipuvun ja mies vastasi, että ”noh, kyllähän sinä sen saat pitää”. Poika innoissaan alkoi pukea pukua uudestaan päälle toivoen pääsevänsä takaisin ufoon.
Poika heräsi uudestaan isossa hyvin vanhassa kivisalissa, jossa nainen ihmetteli lattiaa. Siihen oli yön aikana tullut jokin muutos isolle suorakulmaiselle alueelle. Nainen ei oikein pitänyt tästä muutoksesta ja mietti, että ”minkähän takia he sen tekivät”. Naista myös hieman pelotti outo muutos lattiassa ja uskaltaako siihen kohtaan astua ja voiko täällä jatkaa enää toimintaa. Hän kuitenkin käveli siitä läpi itsepäisesti, koska ”minunhan tämä luostari on”.
Poika kävi wc:ssä ja oli yhä innoissaan unipuvusta. Hän tapasi uudestaan totisen miehen ja kysyi puvusta häneltä. Mies selitti, ettei tämä unipuku ole kovin tehokas vaan todelliseen uniin vaikuttamiseen tarvittaisiin toisenlaisia menetelmiä. ”Ai isoja antureitako?” kysyi poika ja mies nyökkäsi. Poika alkoi heti innoissaan selittää, että kyllä hän pystyy nukkumaan antureissa ja häneen saa ne kiinnittää, jolloin mies näytti tyytyväiseltä, mutta sanoi vain että ”katsotaan nyt onnistuuko se”. Minua puolestaan hieman pelotti, että tietääköhän tuo poika mihin lähtee mukaan.
Tässä välissä läksin käymään WC:ssä, joka olikin iso huone ja pytty oli siellä perällä. Lähtiessäni huoneesta lattialla olevat paksut voimajohdot alkoivat liikkua aivan kuin jokin vetäisi niitä. Ihmettelin, koska noin paksuja johtoja ei ihan vähällä liikuteta ja nyt ne kaikki vetäytyivät kuin itsestään. Ajattelin, että jossain on todella voimallinen voiman lähde ja mietin että kauankohan puhelimet toimivat, jos tällainen voima saa vallan. Luostarin nainen käveli käytävällä vastaan ja sanoi, että WC täytyy pitää vapaana, koska hänen poikansa tarvitsevat sitä. Ennätin ajatella, että naisellahan ei ole lapsia kun käytävälle saapui satoja miehiä punaisissa munkkikaavuissa ja naurahdin mielessäni, että ”ahaa nämä siis ovat naisen pojat”. Samassa muistin pienen pojan ja päätin mennä katsomaan kuinka hän voi.
Antureita jo kiinnitettiin poikaan ja hän nukahti sen jälkeen heti. Pian poika käännähti ja huomasin hänen sotkeneen ulosteella ympäriinsä itsensä. En ymmärtänyt kuinka niin oli voinut tapahtua, koska poika oli nukkunut ihan rauhallisesti. Epäilin myös ettei poika tule pitämään siitä herättyään. Silloin poika alkoikin muuttua isoksi laakeaksi olioksi vähän karpin näköiseksi ja minä pelästyin, että oliko poika jonkin juonittelun uhrina. Hänen viereensä sängylle ilmaantui toinen olio, jolla oli neljä rajaa ja ihmisen muoto kehossa, mutta hän oli vihertävä ja iho vähän kuin sammakolla. Hänen vieressään lennähteli hyvin vaarallisen näköinen ja teräväkyntinen lepakkomainen iso olio, joka saattoi olla olennon lemmikki. Pelkäsin heidän vahingoittavan poikaa, mutta olento ottikin muuttuneen pojan päälleen ja poika liimautui olion mahalle symbioosiin. Poika rauhoittui selvästi tässä symbioosissa vaikka ”lemmikkiotus” yritti raapaista poikaa isoilla kynsillään, mutta olento nuhteli lemmikkiään ”anna nyt pojan olla rauhassa”. Tilanne näyttikin hyvin rauhalliselta ja rakastavalta, vaikka olikin outo.
Lähdin huoneesta ja saavuin isoon saliin, jossa lattia oli aikaisemmin muuttunut ja se olikin jatkanut muuttumistaan. Nyt se näytti hyvin pehmeältä ja muuttunut osa oli merkitty pylväillä, ettei kukaan astuisi siihen vahingossa. Mietin aikaisempia tapahtumia, poikaa ja hänen muuttumistaan, tosikkoa miestä, ufoa, johtojen liikkumista, wc:n merkitystä, munkkeja ja naista ja lattian muuttumisen merkitystä ja ajattelin, että maailma taitaa nyt muuttua lopullisesti enkä tiedä mihin ollaan menossa. Katsoin lattiaa ja mietin uskaltaisikohan tuohon astua ja sitten astuin muuttuneelle alueelle, koska en voisi tälle muutokselle mitään niin olisi viisainta tutustua siihen rauhassa tuli mikä tuli.
Aioin kävellä muuttuneen alueen poikki, mutta se olikin hyvin raskasta. Putosin polvilleni hyvin ohueen vaaleaan pehmoiseen tuhkaan ja jatkoin etenemistä konttaamalla. Mietin oliko järkevää lähteä tähän, mutta toisaalta olin tyytyväinen että nythän tiesin mitä tässä lattiassa on. Tuhka meni henkeen ja hengittäminenkin oli hiukan vaikeaa, mutta tiesin selviäväni hengissä toiselle reunalle saakka.
Olin selvinnyt tuhkasta ja saavuin pienen pyöreän pöydän luo, jonka ympärillä oli neljä tuolia. Luostarin nainen ja omaksi itsekseen palautunut poika jo istuivat siellä. Olin iloinen että poika oli palannut omaksi itsekseen ja mietin tietääköhän hän muuttuneensa välillä olioksi. Hän oli kuitenkin jotenkin muuttunut luonteeltaan ja arvelin hänen tietävän muutoksesta. Ihmettelin vain miksi kokousta ei jo aloiteta. Silloin huoneeseen tuli tosikkomainen mies, pyysi anteeksi viipymistään ja istui pöytään. Muut eivät hämmästyneet miehen tuloa mukaan kokoukseen ja ilmeisesti olivat odottaneet juuri häntä. Silloin tajusin lopullisesti, että menneisyyteen ei voi enää palata vaan maailma on muuttunut. Valta oli vaihtunut ja vain tuntematon tulevaisuus oli edessä.

Hei Ave pitkästä aikaa ! 

Ajattelin kysäsitä mitä mulle kuuluu? Mitään odottamisen arvoista elämässä? 

Hei JObi, vieläkö tässä elämässä on elettävää? Mitään kivaa tiedossa jollakin rintamalla vai toimii kuin juna?

Minä en taitaisi edes uskaltaa vastamerkin kanssa naimisiin, kun äiti ja anoppi jo ovat rapuja. On kauriilla riittävästi peiliä tuossa korkean moraalin ja armottoman rehellisyyden veskarissakin. Rohkea siis olet ja voimakas, kun olet rapuun sitoutunut. Totta mooses on mukavaa oppia ihan toisenlaisen ihmisen kanssa itsestään uusia asioita.   

 

Tervetuloa mukaan keskusteluihin! 

No meillä ainakin on töistä poissaoloja ollut paljon vähemmän kuin normaalisti kausiflunssan aikana. Enpä itsekään tunne ketään, joka olisi sen sairastanut vaikka pikkukaupungissa kaikki tuntee toisensa.   

Tuosta veskareiden yhteisöllisistä joukkomurhista tulikin mieleen, että tietääkö kukaan mikä aurinkomerkki on voittaja näissä lahkouskontojen joukkoitsemurhissa? Mitkä merkit ovat olleet johtamassa ihmisiä kuolemaan? 

[Kaunis Kiitos]

Voi Kaunis Kiitos sinulle Ave kannustuksesta. Taidan minä aika voimakas olla, kun vielä täällä tallaan ja ihan täysissä järjissäni. Sitä en tiedä oliko sulaa hulluutta lähteä taas kerran taistoon mukaan vaikka minut on hakattu joukolla jo monet kerrat. On ikävää olla porukan ainoa, joka haluaa avoimuutta ja rehtiä toimintaa. Mutta ei se mitään.... jos nyt ei asiat lähde etenemään, niin minun puolestani tämä sota on sodittu ja minä pakkaan kamani. Jos taas pääsen tekemään sitä mitä sydämeni halajaa, niin taistelu taitaa vielä jatkua mutta silloin on toivoa paremmasta. Joka tapauksessa minun elämäni muuttuu paremmaksi olipa vaalin tulos mikä tahansa. 

Masennus meinaa nostaa päätään pahemman kerran 

Sinun herkkyytesi tarvitsee välillä rauhoittumista. Masennus on sinun voimavarasi. Anna sille hetkensä vaikka 15 minuuttia päivässä, kun se vaatii tilaa. Sitten voit tehdä muuta hyvällä mielellä, koska valo sinussa ei koskaan sammu. Voit tarvittaessa puhua masennukselle ja kertoa että annat sille tilaa aina välillä, mutta sinulla on muutakin tehtävää elämässä. Masennus oppii kyllä kunnioittamaan sitä, että sille on varattu oma hetki eikä vaadi liikaa tilaa.

Valon energiaa tulossa - otat vaan vastaan, kun tarvitset. 

Eräs masentunut ja ahdistunut teini-ikäinen tarvitsee apua, jos joku ehtii ja jaksaa.

Pannaas tulemaan ....   

Jos vihje kelpaa, niin huomaa etten minä hallitse astrologiaa lainkaan. Plutoa kuitenkin pidän muutosvoimana ja aurinko kuvaa persoonallisuutta. Yhtymää pidetään positiivisena aspektina, mutta Plutolla se osaa olla myös vaativa. Luulen, kuvittelen ja odotan sen merkitsevän totaalista peiliin katsomista. Uskoisin, että silloin joutuu kohtaamaan todellisen itsensä eli sekä hyvän että pahan minussa todella julmalla tavalla. Silmiä ei voi sulkea ja on vain nähtävä, ymmärrettävä ja sen jälkeen vastaakin sitten omista valinnoistaan ihan itse. Kokemuksena se voi olla äärimmäisen pelottava, upea extreme-seikkailu, mahtava valaistumisen kokemus tai täydellinen romahdus ihan sen mukaan kuinka hyvin osaa ottaa vastaan rehellisen tiedon itsestä. Olen tätä pohtinut, koska minullakin on tuo yhtymä ihan parin vuoden päästä esillä. Tietysti kokonaisuuteen vaikuttaa myös muut planeetat ja transiitit kartalla. Joka tapauksessa odotan eläväni yhden elämäni suurista seikkailuista tuona aikana olipa se sitten mitä tahansa.