Tätä unta en ole enää nähnyt pitkään aikaa, mutta se toistui aina uudelleen ja uudelleen. Ympäristö vaihtui, millon tulivuoresta, marketinpihoille, paikkoja oli monia, mutta aina unessa esiintyi kuollut mummoni, joka oli minulle pienenä hurjan tärkeä ihminen. Ihailun kohde ja todella rakas!
Hän vieraili unissani, mutta ei koskaan puhunut mitään, hän saattoi ainoastaan hymyillä ja näytti aina niin lempeältä ja lämpimältä. Unissa aina kummastelin, että miten mummu voi olla täällä ja innoissani yritin puhuttaa, mutta koskaan hän ei sanonut mitään. Saattaa olla että yhden kerran hän sanoi jotain, mutta harmikseni en enää muista. Äitini kertoi, että on nähnyt samanlaisia unia, joissa mummu ei puhu vaikka on läsnä.

Hirveä ikävä on mummia ja joskus minulla on pieni tunne siitä että hän on samassa tilassa ja hymyilee ja on niin onnellinen elämäntilanteestani. Tulee aina hyvä olo!


Hienoa tekstiä joka pisti ajattelemaan!!! Zahirin luin myöskin, mutta lukemisessa tuli niin pitkiä taukoja etten oikein päässyt sisälle siihen tarinaan.
Seuraavaksi hyllyssä odottaa lahjaksi saatu veronika päättää kuolla... Mitä sanoisitte siitä?
Palkitse itseäsi vaikka kerryttämällä tupakkiin menevät rahat ulkomaan matkaa varten tai yms. jokaista savutonta päivää kohti laittaa euron säästöön... ja turha sanoa että ei riitä raha.... Kummasti sitä löytyi siihen tupakkaankin aina... 