Elokuussa nautitaan vielä ihanasta kesästä ja korjataan satoa. Yltäkylläisyyden ja runsauden aikaa. Silti pimenevät illat ja kylmenevät yöt lämmittävät melankolikkoa.

Kohta on syksy.
Ihanaa.
Uusi alku. Elokussa aika pysähtyy ennenkuin Kore taas matkaa manan majoille, ja luopuminen alkaa...

Tuntematon sotilas.


Otatko kalan irti koukusta?

Äijä on alkulähteillä. Sanoituksissa vilahtelevat elementit, alkuaineet ja mytologiat.

Kollektiivisen tajunnan virta on kiehtovaa, ken sille herkistyy.

Liekö kaikki kappaleet g-mollissa?

Hauskaa, että vanha ketju on herännyt henkiin.

Vahvuutta tässä on tarvittu. Tosin myös Nikin mainitsemaa herkkyyttä vuosien saatossa.
Luin ketjun läpi ja tuli tunne, että kyselinpä minäkin irrelevantteja. En usko että "vahvuutta" voi kartalta lukea.
Vastaisin itselleni siis että rohkeus rakastaa on vahvuutta. Samoin anteeksi antamisen kyky. Ehkä myös kyky luopua. En usko että astrologiasta tähän vastauksia saa. Tai ehkä astrologiasta, mutta ei kuitenkaan syntymäkartalta.
Huikeita pohdintoja kuitenkin!
Valta sekoitetaan usein vahvuuden kanssa. Samoin ottaa koville vahvuuden ja herkkyyden polarisointi. Niinkuin olisivat toisensa poissulkevia! Vahvuus lienee henkinen olotila. Mihinkään mittayksikköön en vahvuutta laittaisi.
Kenellä mitäkin. Vahvuutta on kai olla tahdossaan luja. Näin minä sen näen nyt.

Tämä on se heikko kohta.
Jostain syystä saan jopa kaktukset kuolemaan, vaikka kuinka se  köllöttelee ascilla... 

Marssitko?

Vuodesta tosiaan riippuu. Oma tyttöni on 0 astetta  ja muistan pähkäilleeni, että onko 0 astetta vähemmän kauris kuin esim 5 astetta. Sain vastauksen astrologilta aikoinaan, jotta 0 astetta mitä tahansa merkkiä on merkin perikuva.

Muistaakseni 2006 tuli liityttyä.

Tämä on tällainen vakiojuttu. Joskus olen ollut yli vuoden tauolla, kunnes taas palannut pohtimaan syntyjä syviä.
Miuta taasen kiinnostaa nimenomaan astrologia. Sen symboliikka ja jumaltarustot. Kaikenlainen hörhöily ja häröily toki aika-ajoin, mutta pääsääntöisesti minut tänne tuo kerta toisensa jälkeen astrologian kiehtova kieli.

Itsestäni en juurikaan ole jaellut, joten olen jäänyt ehkä monelle jotenkin vieraaksi.
Ja hyvä niin.
Miusta tämä foorumi on mainio paikka vaihtaa käsityksiä ja saada uusia näkökulmia.
Psykologinen astrologia on vienyt mennessään ja avannut aivan uudenlaisia näkökulmia asioihin tässä vuosien mittaan.

Miusta nämä nousevat merkit ilmenee hiukan perinteisestä poikkeavalla tavalla.
Tutut nousevat kaksoset ovat kyllä melkoisen viehättäviä. Eivät välttämättä ulkoiselta habitukseltaan mitenkään missejä, mutta jokin seuramiehen/naisen valovoima heissä on. Karismaa kaiketi.
Vaaka taas näyttäytyy enempi silmiini sellaisena seuran mukaan tyyliä vaihtavana tyyppinä. Vaikutteille altis. (Itsekin nouseva  ja omasta mielestäni ollut oikein hyvässä seurassa..)
  nousulla ehkä tekee sen, etten ole koskaan oikein piitannut siitä mitä muut ajattelevat minun pukeutumisestani.
Vaakamaista on myös pitkät helmat ja tukka. Tietty Laura Ingals-look.

Kauriin tunnistaa myös helposti noususta. Olemuksessa on tiettyä veistoksellisuutta, luisevaa kovuutta. Itseasiassa kauneimmat tuntemani naiset ovat nousultaan kauriita. Kauneus linkittyy heillä juuri siihen itsensä kantamiseen ja omanarvon tuntoon. Nousevat ravut joita minä tunnen, ovat pienikokoisia ja isotissisiä.

Yleensä nousumerkki on helppo bongata. Useinmiten joku haju on ensivaikutelmasta lähtien mikä saattaisi olla nousussa. Todettakoon että mikäli nousulla on jokin planeetta, sen vaikutus puskee merkin ohi ja itse ainakin aistin planeetan energiat eleissä, olemuksessa ja vuorovaikutustavoissa ennen merkin energiaa. Näissä tapauksissa nouseva merkki saattaa olla paljastuessaan melkoinen ylläri.

Yhden tulkintatavan mukaan Saturnuksen huonesijainti saattaisi kertoa elämän osa-alueen jolla tunnemme jäävämme osattomiksi ja joiden eteen joudumme tekemään paljon työtä. Enemmän kuin pelkästään huonesijaintiin tai merkkiin kiinnittäisin huomiota Saturnuksen tekemiin aspekteihin. Eritoten persoonallisiin planeettoihin sekä akseleille.

Mielenkiintoisia kokemuksia Saturnuksesta eri merkeissä/huoneissa.

Ehkäpä se huone on se henkilökohtaisempi.
Itselläni  on osa T-ristiä ja on  siinä kuviossa melkoisen ankara.
11. huoneen kärjellä kun on, vaikuttaa yhteenkuulumisen tunteisiin, porukkaan liittymiseen ja hyväksytyksi tulemiseen ryhmässä.

http://www.youtube.com/watch?v=91W-YoBgYgc

Ei niitä luontaisia asioita minulle ollenkaan. Ystävyyssuhteissa luotan laatuun enempi kuin määrään. Ehkä merkittävin henkilö/ryhmä itseni kannalta löytyy vasta ehtoo puolella.

Sana arkkityyppi sai uteliaisuuteni hetäämään.

Mutta sanaa kun halutaan, niin olkoon se

sitko

Tänne sitä vaan taas eksyi. Teetupaan.
Mikä ihme transiitti aiheuttaa kuukausitolkulla kurkkuvaivoja?     radixin   yhtymään? vai pitäisikös tulkita auringonpaluukarttaa?

Kurkkuleikkaus tulossa ja opettaja kykenemätön hoitamaan virkaansa.
Kah, ketä syyttää?

Sillävälin taidan hörppiä kuumaa.

Minnuu tuo kulmakunnan kauhu ei ole päästänyt vähällä. Opponoi ensin massiivista  stelliumiani vuositolkulla, henkeä vetäsin välillä ja nyt paukuttaa kotiporttia jo kolmatta kertaa.
 Ei auta kun pitää hatusta kiinni ja ottaa vastaan mitä tarjotaan.

Mikään kuvio, elementti, teema tai laatu ei tee kenestäkään murhaajaa tai psykopaattia.
Kartta parhaimmillaan heijastaa teemoja jotka ihmisen elämässä ovat tapetilla. Otollisissa olosuhteissa.
Tunneköyhyyttä ei tuo saturnus-kuu-venus kontaktit. Mutta ehkä jonkinlaista arvottomuutta, kuulumattomuutta ja huonoa itsetuntoa saattaisi ilmentää. Missään tapauksessa tämä ei ole synonyymi tunneköyhyydelle.
Edes veden puuttuminen kartalta, tai sen vähyys ei tee kenestäkään vähemmin tuntevaa ihmistä. Ihminen ei välttämättä reagoi tunteella.
Aina nämä karkeat yleistykset särähtävät. Kun oiotaan mutkia.
Jos kartta olisi taiteilijan kartta, moni kiiruhtaisi sanomaan että onpas kivasti jellona nousussa ja vielä suuri hyväntuoja  siinä kyljessä. Puhumattakaan Neptunuksen sekstiilistä henkilökohtaisiin planeettoihin aivan dc:n tuntumassa, Pluton ja Merkuriuksen positiivinen kulma tuo syvällisyyttä ja kykyä tulkita elämän suuria kysymyksiä hätkähdyttävän syvällisesti.

Hyvin monella muullakin ihmisellä on haastava kulma kuun ja saturnuksen välillä. Hyvin moni omaa paljon vesimiehen teemoja kartallaan. Ovatko he tunneköyhiä?
Runsas  painotus tai voimakas  antaa myös mahdollisuuden kokea tunteita kollektiivisesti. Yhteinen hyvä puhuttelee. Sanoissa ja teoissa löytyy eteenpäinvievää pyrkimystä ottaa vastuuta yhteisestä hyvästä. Olla edelläkävijä.

Palatakseni alkuperäiseen aiheeseen, näen kartalla mahdollisuuksia niin hyvään kuin pahaankin. Tunneköyhyyttä en allekirjoita.