Erakko. Ok, oikeasti laskettuna olen ylipapitar, mutta aikas osuvasti, kun nyt on menossa itsellä erakon vuosi..Jees

Hei astraali
Itselläni on juurikin samanlaisia kokemuksia. Tämä onkin ensimmäinen kerta, kun käyn uni-sivustolla, ja heti löysin jotain näinkin mielenkiintoista.
Olen itse yleensä aika analyyttinen ihminen, mutta aina kun koen jotain "nk henkistä", unihalvauksien lisäksi myös toistuvia deja-vu ilmiöitä, olen jättänyt analysoinnin pois. Olen ajatellut, että jotain on minulle kerrottavaa ja näytettävää jonkun toisen tason kautta.
Aluksi en irtaantunut ruumiistani ns halvauksien aikana. Nykyään irtaannun ruumiistani joka kerta, joskin ei ole tapahtunut kuin n5 kertaa tämä irtaantuminen. Ja joka kerta kun näin käy, paikalla on vielä vain ääni, joka yrittää selittää, että rentoudu, ja muitakin käyttäytymisen ohjeita. Onko se oma tajunta kaiken takaa, tai jokin ulkopuolinen avustaja, en ole vielä varma.
Tunne on yleensä ahdistava, mutta jotenkin alan tajuta tilanteen olevan vaaraton, kuitenkin nautin niistä, viimeistään kun olen hereillä. Yleensä alkuvaiheessa pystyn jopa heräämään suuren ponnistelun jälkeen. Luulisin sillä olevan myös tekemistä sen asian suhteen, että hereillä olen koko ajan todella tietoinen vartalostani, ja vahdin ns joka liikettäni, joten unimaailmaan mennessä tuo kontrolli tavallaan viedään minulta pois. Olen joitain kirjoituksia myös lukenut ruumiistairtaantumisista, joita jotkut suorittavat itse, joten uskon sen olemassaoloon ja mahdollisuuksiin, ja kirjoituksissa mainitaan, että ekoilla kerroilla ruumiista irtaantumisien jälkeen on henkiruumis heilunut kuin heinämies ees taas ja holtittomasti, juuri syystä, kun ei ole tottuneet henkiruumiin hallintaan. Mieleni on vain niin mahdottoman dominoiva ruumiistani, taitaa olla että minulle on tullut jokin auttaja tämän asian suhteen. Ahdistavahan se tunne on tavallaan, mutta on jo alkanut helpottaa niistä ihan ekoista kerroistani. Jotenkin kun hyväksyy asian, ja menee virran mukana, asia ei olekaan enää niin mahdotonta. Tuskin siellä ympäristössä mitään vihamielisyyttä on.
Että sellasta, pitkästi tuli selitystä, mutta kiitos myös sinulle astraali, että kirjoitit tämän, nyt minäkin tiedän, että on muitakin samoja kokevia. Ehkäpä vielä tavataan jossain astraaliruumiidemme vaelluksilla, kunhan vain ainakin oma typerä dominoiva mieleni antaisi kokonaan periksi ajatukselle. Unimaailma on niin loistava näyttämään mitä kaikkea voikin olla ihmisen todellisuudessa, ilman huolen häivää!

Jaahah. Sitä on lähdetty merta edemmäs kalaan. Jospas päästäisiinkin aivan historiamme alkumetreille, missä oli jotain ihan muuta kuin kristinuskoa, ja jumala-saatana käsitteitä. Tietysti jos haluamme tietää kaiken kaikesta, täytyypi sitten ruveta töihin tytöt ja pojat, ei sovi laiskotella tietoisuuden taikka TOTUUDEN yksinomaisessa pohdinnassa.                                                                Tietysti siinä saisi aivot kyytiä, ja tokkopa sitä pian ois piipaalla pyytämässä lisää lääkettä pääkipuun..Tottakai, pohtiminen kannattaa, olen yksinomaan TOTUUDEN löytämisen kannalla, mutta sehän on sellainen vaellus, että ei ihan jokapoika sitä jaksakkaan, kyllä todellakin suosittelisinkin joskus asioiden pohdiskelua etc, muistan lukion psykologian tunnilta, että keskiverto ihminen käyttää 13% aivojensa kapasiteetista elämänsä aikana, sellasia me nykyihmiset.                                                                        Tänään itsellä voisi olla kysyjälle vastaus, mikä jo huomenna olisikin muuttunut, ei siksi että olisin ailahtelevainen, ja miksi ei, voin ollakkin, mutta nämä asiat on jo sellaisia asioita, mitkä vaatii aikaa, ja pohdintaa aikas paljon. Sellaista se, mutta ei toki mukään huono aihe keskusteltavaksi.
Jep, ja tosta oivaltamisesta ja tietoisuudesta. Niin, tietoisuuden kasvuhan lähtee oivalluksesta, ja oivallukset syntyvät kasvavasta tietoisuudesta. 

ANDROGYYNI

Voisiko joku hieman valaista mitä meinaa kun huone on tyhjä?Itselläni siis kaksi huonetta, huoneet 8 ja 9?
Kiitos.

hei lumor!

Mielenkiintoinen aihe.Kiitos siitä. Monesti ohimennen huomaa muotoja etc joita esiintyy ympäristössä. Pari esimerkkiä.. Eräisiin sähkötolppiin muodostuu pentagrammi, on hetkiä kun auringonsäteet muodostaa pyramidin maahan(se onkin ollut yksi pohdinta, myös kirjoissa, saiko pyramidit sytykkeensä auringonvalon sellaisia muodostaessa). Kivet ovat muodostuneet pyramidin mallisiksi, tai johonkin muuhun malliin. Itse asiassa, on monenlaisia, mitä alitajuisesti huomaa ympäristössä, joita ei ehkä jää enää niin paljon pohtiin. jokseenkin myös hymyilyttää huomata, että kuika kaunis luonto on muodostaessaan kaikenlaisia muotoja tai mitä vain mitä mieli on valmis vastaanottamaan. Tuntuu vain sisäisesti kannustavalta nähdä niitä.
Ja tarkoittaako Minä Meitä, kyllä.

Hei!
Erosin kirkosta 2001, enkä ole katunut. Se vain on niin minun kohdallani, että ajatusmaailmani ei kohtaa kristillisiä ajatuksia. Olen sitä mieltä, että jos maailmasi ei kohtaa kristillistä ajattelumallia, kannattaa erota. Saa sitten aivan rauhassa olla juuri sitä mitä tuntee, eikä sitä, mitä yhteiskunta meidän tahtoo olevan.

Hmm...
Itselläni on eri näkökulma asiaan. Pahan asioista tekee ihmisen oma mieli, pelko etc. Ehkäpä se vain on niin, että minulle yleisen mielipiteen "pahat henget" ovatkin ns "hyviä henkiä", ja elän täysin tasapainossa. Vältän kyllä käyttämästä termejä paha-hyvä, ne on niin mustavalkoisia, ja ehdottomia sanoja.

Heipähei.
ajattelin valaista vähän tätä kauriin ajatusmaailmaa, itse kauris olen, kylläkin nainen, mutta uskon et aika pitkälle samanlaisuutta kauriiden tunnemaailmassa on. Pyydän kyllä anteeksi, sillä tohon suoraan kysymykseesi en osaa vastata, mutta jos tästä on vähän apua...
kauriit on melkoisen kyynisiä perusluonteeltaan, ja se on aina vähän pinnassa, samoin jonkinsortin pessimistisyys, ja negatiivisuus. Johtunee Saturnuksesta, jonka opettava käsi on aika julma ja kylmä, ja heittää tosiasiat tosiasioina, mitään peittelemättä tai kaunistelematta. Tiedän tämän syvän kokemuksen kautta.
Eli, tunnemaailma. Uskon, että jos kauris sanoo, että välittää, se on totta. Kauriille tunne-elämä on suurimmaksi osaksi järkeilyä. Tottakai romanttinen sielu on, kenellä millanen, riippuu taas sitten syntymäajankohdasta. Se vain on niin, että kauriit ei heittäydy mihinkään. Ja hitaasti syttyviä olemme. Vie aikansa, kun sen järjen ohi pääsee todellinen tunnemaailman kirjo esiin, mutta kun kauris rakastuu, niin varo, sitten se rakastuu oikeasti, ja syvästi, joskin järki on aina siellä jossain takaraivossa, ei se mihinkään häviä. kauriiden kanssa tarvii aikaa, ja uskallanpa väittää, että kauriit on vaikeimpia merkkejä käsittää kokonaisuutena, jollei jopa vaikein.
Rakkaus, ja suhteet ja kaikki siihen liittyvä on kauriille pitkän ajan vievä tutkiskelu, jossa varsin usein järki toimii oppaana. Kyllä me halutaan kokeilla, mutta se rakastuminen vain vie oman aikansa. Kun se tapahtuu, se tapahtuu kunnolla. kauriille suhde on matka, johon liittyy kaikki se ntunteen ympärillä pyörivä, ja siita koostuvat asiat.
Mutta, tsemppiä sulle ja hänelle, eihän sitä koskaan tiedä. Toivottavasti tästä vähän apua, vaikka tämä nyt ei suoranaisesti vastannu sun kysymykseesi.

Jatkoja.