Arjen pieniä ihmeitä: kun kävin sukuaisellani kylässä ensimmäisen kerran kahteen vuoteen, niin hän sanoi sinä aamuna vaimolleen, että nyt on voimakas tunne että tänään tulen kylään. Hän vielä vakuutteli myöhemmin, että ei muina aamuina ole sellaista sanonut.

Mutta kun tässä yhdessäkin kirjassa kuvaillaan eri horoskooppisia henkilöitä tarkasti, ulkonäköä myöten. Eikö sitä voisi jollakin kallonmittauksella tutkia...?

Ei kun pitää varmaan alkaa lukea ennakkoluulottomasti. Ehdin jo opetella astologisten merkkien selitykset, mutta sitten unohdin ne.

Minusta on aika turhaa syyllistää itsemurhan tehneitä siitä, että se on "itsekäs" teko. Itsemurhaa suunnittelevat tuntevat suurta tuskaa ja heidän näkökulmansa on asioihin on kaventunut. Pikemminkin on itsekästä että ne jäljellejääneet takertuvat toiseen ja vaativat että hänen olisi pitänyt jatkaa kärsimysten täyttämää elämäänsä. Lisäksi on hyvin mahdollista, että he eivät ole ymmärtäneet häntä nyt tai eivät koskaan. Ihminen voi olla niin täysin eri tasolla toisiin verrattuna, ettei yhteistä kieltä löydy. Lisäksi Suomessa on perinteisesti ollut huonoa ja epäempaattista kommunikointia lähiomaistenkin kanssa, niin että siinä saattaa hyvinkin elämänvoima kulua loppuun kenellä hyvänsä. Pidän kummallisina ja perustelemattomina sellaisia puheita, että kukaan ei elämässään saa taakkaa enempää kuin mistä selviytyy, kun itsemurhan tehneillä ja sitä yrittäneillä raja on selvästi ylittynyt. Siihen ei ole sanomista eikä moralisoimista muilla, jotka eivät ole olleet samassa tilanteessa eivätkä kokeneet samaa.

Olisi kivaa, jos viestessä olisi tykkäystoiminto. Mutta ei alapeukutusta. Jos sellainen tulisi, niin silloin kyllä häipyisin, koska se olisi nöyryytystä.

Astrologiassa en ole päässyt vielä alkua pidemmälle. Minulla on siitä kolme kirjaa, mutta olenkohan aukaissut niitä? En nyt muista. Vähän tässä huolestuttaa, että jos astrologia toimii, niin eikö siitä pitäisi olla tieteellisiä tutkimuksia?

Onhan se tietysti mahdollista keskittyä myös negatiivisiin asioihin ja lopulta kun kaikki muu on hyvin voi vaikka valittaa että jokun muun leivos on isompi kuin minun leivokseni 

Ei ole hyödyllistä ottaa huonoa omaatuntoa tai murehtimista maailman nälkäänäkevistä tai janoisista, vaan voi sen sijaan tehdä voitavansa asian korjaamiseksi elämällä oman elämänsä hyvin. Loppujen lopuksi nälkäisten osuus onkin vähentynyt huomattavasti viime aikoina niin että ylensyöneitä alkaa ola enemmän 

Kaiken huipuksi uskon, että kaikenlainen kärsimys on ihmisen oma valinta, vaikka hän voisi tehdä jotain ihan muutakin, vaikkapa elää paratiisissa jo nyt eikä vain haavella siitä.

Ensinnäkin eivät ne asiat parane murjottamisella, vihalla, kyynisyydellä tai millään muullakaan pelkoon perustuvalla suhtautumisella. Päinvastoin, negatiivinen suhtautuminen vetää puoleensa negatiivisia asioitaja oikeastaan luo negatiivisen maailman, jota muuten ei olisi olemassakaan. Ja onhan se nyt itselle ja mullekin mukavampaa olla optimisti, kun pessimismi vie voimat itseltä ja muilta.

Sitten pessimistiset tuhon ja maailmanlopun ennustajat ovat yksinkertaisesti väärässä. Mitään maailmaloppuja kymmenen vuoden sisällä ei tule, vaan kyseessä on heidän omassa mielessään oleva tuhosuuntauneisuus ja niukkuustietoisuus, joka saa näkemään uhkia kaikkialla. Sen näkee siitä, että kun yksi uhka ei toteudu, niin he löytävät uuden. Kun y2k ei tuonut tuhoa, alettiin pelätä öljyn loppumista. Kun öljy ei loppunut, alettiin pelätä ilmastonmuutosta. Ja niin edelleen.

Sen sijaan kaikki tulee menemään hyvin ja meillä on yltäkylläisesti kaikkea mitä tarvitsemme!

Ei, kyllä tämä kehitys on parempi asia kuin kivikautiselle tai sitä aikaisemmalle tasolle jääminen. Silloin ei olisi myöskään mitään hienoja ihmisten kehittämiä asioita ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Eikä mitään kaiken pois pyyhkivää ekokatastrofia edes välttämättä tule, kun ilmaantuviin ongelmiin reagoidaan asianmukaisella tavalla kuten tähänkin asti on tehty.

Eipä tullut suursotia, eikä tule. Turhaa synkistelyä

Jäin tauolle eräältä toiselta foorumilta ja heti sen jälkeen löysin tämän. Sattumaako? No eikä varmasti ole.

Mikä ettei? Jos vaikka huomaa, että auto on varastettu, niin miksi pitäisi tehdä niin kuin ihmiset yleensä tekevät eli raivota, hosua, ryntäillä edestakaisin, voivotella ja niin edelleen? Sen sijaan voi pysyä rauhallisena jatkaa tavallista elämäänsä. Se tapahui mikä tapahtui. Hyödyttääkö hosuminen asiaa? Tarvittavat asiat tulee paljon paremmin tehdyksi kun säilyttää malttinsa ja pysyy rauhallisena.

Ja lisäksi: mitä mieltä olisi koskaan vastustaa nykyistä elämäntilannetta, kun on sen itse kuitenkin jollain syvällä tasolla valinnut 

No mutta sehän on mukavaa, että säästyy työleiriltä. On vähän sellainen olo kuin Harry Potterilla lapsena, kun hän tajusi olevansa kuuluisampi kuin mitä luulikaan