Astro Foorumi

Muita keskusteluaiheita => Selvänäkö ja ennustukset => Aiheen aloitti: Kuuhilda - 31.10.2012 10:44:45



Otsikko: Minä se olen ihan epätoivoinen...
Kirjoitti: Kuuhilda - 31.10.2012 10:44:45
Kun tarvis mennä johonkin suuntaan, mutta en oikein tunnu pääsevän sinne päin mihin tahtoisin...
Kannattasiko mun nyt vaan laittaa alulle joku kompromissi ratkaisu vai ootella vielä josko tulee uusia mahdollisuuksia tässä, joita vain en nyt näe? Vai pitäiskö vaan levät laakereillaan yhä vain ja keskittyä siihen mitä on ja unohtaa toistaiseksi tulevaisuus...mikä sinällään on kamala ajatus.
Joteskin oottelen jotain hienoista ylläriäkin tapahtuvaksi, olenko sen kanssa metsässä ja omissa haaveissani vain, vai onko sillä mitään pohjaa?
Nyt on ihan umpikuja olo  :tickedoff:

Jos joku jotkain osviittaa vois antaa, niin olisin toooosi kiitollinen :)

Itekkin kyselly ja vastauksia saanu, mutta sitten taas epäilen että peilailen vain omia ajatuksiani tässä.


Otsikko: Vs: Minä se olen ihan epätoivoinen...
Kirjoitti: Lizzy - 31.10.2012 13:26:39
En ole mikään varsinainen selvänäkijä, mutta heti jotenkin tuli tuosta viestistäsi mieleen useat langat, jotka lähtee eri suuntiin. Vaihtoehtoja on, mutta vielä ei ole lopullisen toiminnan aika. Tee nyt valmiiksi ja selvitä se minkä pystyt eri vaihtoehdoista. Sitten ota aikalisä. Jätä asiat muhimaan alitajuntaan ja uskoisin, että hetken päästä sieltä nousee se yksi lanka, josta lähdet sitten vetämään ja sinulle selviää mitä haluat.

Kompromissit on aina pidemmän päälle vähän huonoja, vaikka olisi miten turhautunut. Kannattaa mieluummin odottaa jonkin aikaa. Koita löytää sellainen olotila, jossa sitä tulevaisuutta ei aktiivisesti mieti koko ajan (mieli vain sekoittaa lörpöttelemällä, jos sille antaa mahdollisuuden) mutta luota siihen, että alitajuinen mielesi käsittelee asioita koko ajan ja sieltä sitten yhtäkkiä nousee mieleen se ajatus, että hei, näin se on kun aika on valmis.

jos et heti pääse sinne minne haluat niin kokeile mennä johonkin sinne päin, sekin on hyvä. sitäpaitsi siinä huomaat onko se todella se suunta mihin haluat. Älä hätäile. Kyllä asiat selviää.  :)


Otsikko: Vs: Minä se olen ihan epätoivoinen...
Kirjoitti: Kuuhilda - 31.10.2012 14:30:33
 :smitten: :smitten:

Kiitos Lizzy!

Joo, mä olen nyt puhissu näitä asioita tässä, selvittäny ja sörkkiny...ei ne siitä parane tällä viissiin. Joten tosiaan, täytyy antaa nyt olla vain jonkun aikaa!


Älä hätäile...no niinpä! Se vaan on niin vaikeaa, kun ei oo tuota kärsivällisyyttä liikaa annettu, asiat pitäs olla niinkus heti naps NYT aina :D
Ja siitä ei oo seurannu aina välttämättä niitä parhaita ratkaisuja  ::)

 :smitten:


Otsikko: Vs: Minä se olen ihan epätoivoinen...
Kirjoitti: Lizzy - 31.10.2012 16:18:09
Tuolta toisesta aiheesta huomasin, että olet oinas kuu. Älä hätäile on varmaan paras neuvo sitä ajatellen...   :D

Sekin on tärkeää oppia tunnistamaan milloin on tehnyt kaiken voitavan ja ikään kuin jättää juttu hetkeksi. Se on juuri sitä, että annat alitajunnalle tilaa toimia ja kertoa mikä on hyvä. Kärsivällisyyttä ja selkeyttä toivon sinne.  :smitten:


Otsikko: Vs: Minä se olen ihan epätoivoinen...
Kirjoitti: Kuuhilda - 31.10.2012 17:03:41
Juu, oinasvaivaa on  :D

Kiitos, kärsivällisyyttä ja selkeyttä otetaan vastaan  :smitten:



Otsikko: Vs: Minä se olen ihan epätoivoinen...
Kirjoitti: Kuuhilda - 31.10.2012 22:59:46
Paikallinen universumin asianhoitaja  :smitten: Mahtava virka.
Mutta joo, ihan totta turiset, syynsä tälläkin!


Otsikko: Vs: Minä se olen ihan epätoivoinen...
Kirjoitti: JukkaV - 09.11.2012 03:37:56
Näen sinut ja tilanteesi nyt pullataikinana, joka ei kohoa kunnolla; toisaalta se kohoaa liikaa ja toisaalta ei juurikaan. Myös jauhoja tarvittaisiin hiukan enemmän.

Tarvitset nyt asiaan jonkun ulkopuolisen henkilön avuksi. Älä epäröi etsiä apua.