Astro Foorumi

En löytänyt tästä ketjua, jos sellainen on niin vinkatkaa.
Siis itsepäisyyden eri lajit, ja planeettoja ja merkkejä ja niiden sijainteja...
Mietin tässä tuota lasteni itsepäisyyttä. Härkälapsi on itsepäinen, mutta täysin eri tavalla kuin minä ja toinen poika, jotka molemmat olemme   :aurinko: :vesimies:
Haulla löysin juttua, jossa itsepäisyys liitettiinkin ylpeyteen, ja sitä jäin sitten miettimään  ???

Eli härkälapsi on äärimmäisen itsepäinen tavallaan aktiivisissa asioissa, tekemisessä, mutta hänen itsepäisyytensä ei ole...pitkäjänteistä. Ja se tulee yleensä kiukun kanssa.
Kuulostaa vähän omituiselta, mutta en paremminkaan osaa selittää.

Minä itse, ja veskari lapsi, olemme passiivisen ja pitkäjänteisen itsepäisiä, esimerkiksi hän on, ja minä itse olen, istunut neljä tuntia ruokapöydässä kun ei ole ruoka kelvannut...ja poikani istui vaikka sanoin että en tarkoittanut, kunhan tuiskahdin, mene nyt siitä.
Istui vaan kun olin kerran niin käskenyt  :o  Härkälapsi ei koskaan jaksaisi moista, varsinkaan ilman pointtia, hänellä on parempaakin tekemistä.
Kenties tuo ^^ ei olekaan puhdasta itsepäisyyttä, vaan ylpeyttä?

Noh, minä etsin haulla itsepäisyydestä ja löysin oman vanhan viestini...jatkanpa siis tähän, kun kerran sopii :)

Eli halusin vain ihmetellä ja vähän marmattaa, kun kylläsyttää, että ihminen, joka on kerran todettu itsepäiseksi jonkun asia suhteen, saa kantaa sitä leimaa aina, ja aivan kaikki painetaan sen itsepäisyyden pintaan sen jälkeen. " No sä ny oot vaan tuommonen ittepäinen, aina sama juttu" " Älä ole niin itsepäinen!"
OK, voin ollakin, mutta ei se tarkoita ettei minun tekojeni ja tekemättä jättämisteni takaa kannattaisi taikka pitäisi etsiä jotain muutakin motiivia kuin pelkästään taipumusta olla itsepäinen aivan itsepäisyyden vuoksi  :tickedoff: Ehkä minulla on jotakin muutakin syytä olla itsepäinen, kuin vain itsepäisyys itse !?!?!

Mää olen kuulemma kovin itseppäinen, oinas kun olen.

Minulla se liittyy oikeudenmukaisuuteen. Tai pikemminkin epäoikeudenmukaisuuteen. Taistelen oikeuden puolesta vaikka maailman tappiin asti. Ja menettäessäni epäoikeudenmukaista ihmistä kohtaan kunnioituksen, sitä ei saa helpolla takaisin.
Roisto mikä roisto, sanoo itsepäinen oinas - ja jatkaa taisteluaan.

Justiinsa eikä melkein.
Se liittyy juuri tuohon oikeudenmukaisuuteen, ja siihen että jos joku on kertakaikkiaan kelvoton, niin hän on sellainen eikä muuksi muutu vaikka käyttäytyisi miten. Kun olen nähnyt, olen nähnyt. OK, aina on teoriassa mahdollista että tilanne korjaantuu, mutta ei oikeasti. Minulla on ihan täysi oikeus mielipiteeseeni jostain, jonka olen oikeaksi todennut ilman, että olen vain itsepäinen ja periksiantamaton jäärä ihan jääräilyn innosta.
 :kuu: :oinas:

 :aurinko: :skorpioni: 1. huone, voitte vaan arvata... ::)

Eikö normaali ittepäisyys ole ihan hyvä asia, miksi se onkaan ihmisten käyttämä haukkumasana?  ::) No, mikä on sitten "normaalia"?  :P Mutta ei silläkään oikeen pärjää, jos on ihan huopatossu  :-\

T:  :kuu:  :mars:  :skorpioni:

Hmm, no itsepäisyys voi liittyä moneen asiaan, niin kuin juuri ylpeyteen, piintyneisiin tapoihin, oikeudenmukaisuuden puolesta taistelemiseen, tai vain sisäiseen pakkoon tehdä juuri niin kuin itse haluaa. AC-Kauriina voin sanoa, että ylpeys on ainakin itselläni yksi vahva aspekti, kuin myös sisäinen pakko, joka ei joissain asioissa jätä valinnan varaan. Johtuu varmaan vahvasta Ravusta, sillä Rapu tekee, koska siltä tuntuu - tai ei tee, koska ei tunnu siltä. Itse asiassa kaikki johtavat merkit taitaa olla aika itsepäisiä... aktiivisella tavalla? Vakaat ehkä sitten pitkäjänteisemmällä. Ja muuttuvat, no, eivät kai sitten ole pahimmasta päästä. Ennemminkin häilyväisiä ja joustavia.

Juu niin mulla on tuo ylpeys ( josta yritän eroon!) ja oikeudenmukaisuus...aiemmin toki syynä oli ihan vaan se että saatoin tahtoa olla oikeassa taikka voittaa väittelyn. Enää se ei ole itsepäisyyteni takana...se ei kertakaikkiaan riitä pontimeksi tuollainen.
Tuntemani muuttuvat merkit, neitsyt, jousimies, kaksonen...heissä ei kyllä ole ketään itsepäistä ihmistä. Tai ainakaan minä en ole heistä sellaista huomannut...enkä usko että kalakaan on, mutta pystyy vain uskottelemaan itselleen todeksi asioita, joita ei ole muualla kun hänen harteillaan kantamassaan kalamaljassa, ja uskoo niihin niin hartaasti, että ne ovat hänelle totisinta totta..Vai onko sekin eräänlaista itsepäisyyttä? Kieltäytyy näkemästä asioita sellaisina kuin ne ovat, sillä todellisuus satuttaisi aivan liikaa jos sitä kohti katsoisi?

Voisiko myös pelko olla joskus itsepäisyyden takana?
Jos pidän itsepäisesti kiinni vanhoista asenteista, tavoista, uskomuksista, omaisuudesta, ihmisitä jne. en joudu kohtaamaan uutta ja epävarmaa? Hallinnan tarve?

Mäkin ajattelisin, että ainakin härkä-skorpioni-akselilla itsepäisyys voisi olla irtipäästämisen pelkoa. Ja hei, pakonomaista takertumista ja kynsin hampain kiinni roikkumista, vaikka olisi väärässäkin...  :buck2:
Tämä helppo itseni käsittää, kun  :askendentti: :aspect_con: :venus: :aspect_con: :jupiter: :skorpioni:

Tulimerkeillä se itsepäisyys voisi olla enemmän jostain oikeudenmukaisuudesta ja tasoihin pääsemisen tarpeesta kumpuavaa. Olisko?

Ilmamerkeillä ei taida olla aikaa ehtiä olla itsepäinen. Tapahtuu niin paljon kaikenlaista kiinnostavaa. :)

Juu, kuullostaa fiksulta. Tulimerkkinä en ajatellut tuota pelkoa syyksi omaan itsepäisyyteen, vaan nimenomaan oikeudentuntoa.

Tuntemani kaksonen ei voi olla itsepäisesti mitään mieltä, kun mieli kääntyy sekuntinmurto-osassa sen mukaan, kuka on kuulijana. Ei  minkäänlaista omaa mielipidettä.

Meillä ainakin just tuo  :vesimies: :vaaka: on kovasti itsepäinen, ja nimenomaan ylpeydestä johtuvasti itsepäinen. Johtava ja kiinteä, miksei siis.

Mun mielestä  :kaksoset: on just se merkki, joka nimenomaan jaksaa vääntää vaikka miten pitkään. Se ei ole  itsenäisyyttä vaan väittämisen riemua ja rattoa...ei sillä niin väliä enää vaikkei edes olisi oikeassa ja vaikka ei edes olisi smaa mieltä kun keskustelun aluksi, kuhan vaan voittaa väittelyn  ::)

Ja pelko. Se on takuulla yksi itsepäisyyden peruste.

Ilman itsepäisyyttä olisi moni hyvä asia jäänyt tekemättä. Mutta sitä kutstaankin sisuksi. Mikä on itsepäisyyden ja sisun ero?

Sisua tarvitaan myös ulkopuolisen pakon aiheuttamasta tilanteesta selviytymiseen. Itsepäisyys kumpuaa omista arvoista ja niiden vaalimisesta.
Sisukasta ihmistä ihaillaan, itsepäinen on jotenkin negatiivinen piirre. Ihan pöhköä.

Juu. Niiden ero?
Se on kyllä just tuo, sisukas on sisukas olosuhteiden pakosta, selviytyäkseen, wau, ja itseäinen on itsepäinen ihan inhottavuuttaan vain  :buck2:
Nehän on kyllä ihan sama asia, eri paikassa vain.

Mikä sitten on ihminen joka vaikkapa roikkuu surkeassa ja pahaa tekevässä parisuhteessa kymmeniä vuosia?
emmekö yleisesti sanoisi häntä heikoksi sen sijaan että hän olisi sisukas tai itsepäinen?
Minusta jälleen sama asia, mutta motiivi muuttaa kaiken.

Suomi on vapaa maa, päätänsä saa hakata seinään niin paljon kuin lystää... eiks se ole itsepäisyyttä?
ITSE-päisyys eiks siinä ole suoraan  :oinas: energia?
Toisaalta ITSE ja minä-käsitys kehittyy uhmaiässä, ja kartan kehityskaaressa se menis  :harka::n jääräpäisyyden piikkiin?
Kiinteät merkit pitävät kiinni hyväksi havaituista toimintatavoista,
siinä on paljon positiivistakin, ovat löytäneet säilyttämisen arvoista,
mutta ovat sitten samalla vahvimmin muutosvastarintaisia, ja vaativat nokkelan ja viisaan muutosjohtajan esim.työpaikalle.
Aattelen ittiäni omapäisenä ja omaehtoisena vastarannankiiskinä.
 :skorpioni: stellium  :aspect_squ: :mars: :leijona: :angel:
Joskus on hyväkin vain itsepäisesti ajaa jotakin asiaa johon uskoo,
silloin kun sillä on yleisluontoisempi vaikutus kuin vain itseä ja omaa päätä ja päätösvaltaa koskeva.

Niinpä, joku voi olla sisulla vaikeassa liitossa olosuhteiden pakosta. Toinen on samassa tilanteessa itsepäisyyttään, koska tuli luvattua, eikä sanaansa voi perua. Kolmas - hmmm - uhrautuu, pelkää, uskoo, toivoo, luottaa, rakastaa...?

Minulle sanassa jääräpäinen on negatiivisempi lataus, kuin sanassa itsepäinen. Vanha jäärä ei taivu, vaikka järki sanoo olevansa väärässä.

Mutta mikä ero on olla uskollinen asialleen/vakaumukselleen, kuin olla itsepäinen jääräpää?
Kenellä on oikeus määritellä, milloin pitäisi taipua toisten tahtoon?

Miksi jostain tulee sankari ja toisesta pelkkä jäärä?

Riippunee asiasta tuo. Kuinka helppo se asia on myydä muille.
Minkä takana seisot?

Jäärä. Eiks jäärä ole joku koppakuoriainen? Jääräpää kyllä kuulostaa ikävämmältä kuin itsepäisyys...mieluummin pää täynnä itseä kuin jääriä...mutta onko se sittenkin vähemmän vakava?

Ja minulla on oikeus määritellä koska täytyy taipua toisten tahtoon...joskin siinä olemme ongelman alkulähteillä  ;D

Ja nikki:
Itsepäisyys. Itse ja pää. Oinashan se siinä. Ja onko maailmassa parempaa taisteluparia kuin  :oinas: :mars: ja  :harka: :venus: ?
 :vesimies: on kiinteä juu. Mutta ei voitane sanoa muutosvastaiseksi kuitenkaan?

Omaehtoinen ja omapäinen vastarannankiiski  ::) Siinäpä vasta hieno kuvaus vaikkapas C.V;hen  :angel:

Niin, lapsen kanssa. Sinulla taitaa olla voimakastahtoinen lapsi? Olen omani kanssa paininut nyt 13-vuotta ja aina vaan yllätyn, miten se edelleen pitää päänsä. Itku sen kanssa on usein tullut. Mutta, nyt kun sillä alkaa olla järkeä päässä, pakko myöntää sillä olevan ihan hyviä pointteja. Fiksuus erottaa itsepäisen jäärästä?

Tarkoitin kyllä että itseni suhteen minulla on oikeus määritellä, koska täytyy taipua toisten tahtoon...
mutta lapsille täytyy koettaa taasen opettaa tuota, antaa eväitä että kykenevät itse tuohon  ???
Ei siis opettaa jääräpäisyyttä ja itsepäisyyttä sellaisenaan, vaan...opettaa käyttämän sitä oikein?

Tuo tuplahärkä on toki voimakastahtoinen, eikä sen kanssa pärjääkään vänkäämällä vain aktiivisesti vastaan. Usein ainoa vaihtoehto on antaa lapsen itse tehdä niinkun tahtoo, ja erehdyksen kautta huomata, että se toinen vaihotehto on sittenkin se parempi. On tietysti asioita, kuten vaikka joitain turvallisuuteen liittyviä, joissa ei ole vaihtoehtoja.
Myöskin asiat fiksusti selittämällä voi saada hänet hyväksymään jonkun toimintatavan. Loppujen lopuksi järkevä kaveri.

Ilmalapsen kanssa taasen otetaan skabaa monesti ihan itsepäisyydestä itsestään, tahtojen taisteluita, ja asia voi olla aivan typeräkin, niinkun vaikka tuo ruokapöydässä 4h istuminen :D

Ja pikkuinen...no hän ei ole niin voimakastahtoinen. Reagoi kyllä ykköshuoneen Marssillaan PAM! Mutta se siitä sitten.

Ehkä tosiaan juuri niin. Itsepäisellä on joku fiksu syy asiaansa, jääräpä vain jäärää vastaan siksi, että tahoo olla jotain vastaan?
Ehkä härkälapseni on sitten itsepäinen ja ilmalapseni jääräpää :D

Hmm, voisin olla itsepäinen siinä suhteessa, että päätäni ei käännetä enää jos olen jotain päättänyt. Mitä enemmä yrittää ylipuhua sellaisessa asiassa, jonka olen jo kiveen hakannut, sen enemmän tulee muutosvastarintaa!

 :askendentti: :leijona:,  :keskitaivas: :harka:,  :mars: :oinas:

Eri asia onkin sitten asiat, joissa  :kuu: :merkurius: :vaaka: ei sitten ole tehnyt lopullista päätöstä ja silloin argumentit vielä menee jakeluun ja lopputulos, noh, se on jotain kaikkien osapuolien väliltä  ::)

Ahaa, kiintoisaa. Olisiko tuo jäärä sitten johtuma sanasta jaara? Sopisi kyllä hyvin uhmaikäiseen uroslampaaseen..ja no niin, siinä se on taas se  :oinas:

Ja sinnistä en ole ikinä kuullutkaan, mutta sinnikkäästä kyllä.

No jo vain, en ole ruokapöytäistutuksen kannalla yleensä ottain, kun siellä itsekin olen joutunut istumaan. Mutta kovasti äkkipikainen, ja se mitä itselle on lapsena esimerkkiä kasvatuksesta näytetty, tulee hyvin usein heti ensin pintaan sieltä, ennenkö sitä kerkiää ensin itse ajatella ja järkeistää ja miettiä että no tarviiko mun muka tällätavoin toimia? Ruokapöytä istutus ei tosiaan saa itsepäisimpiä syömään, vaan toimii juuri päinvastoin, kuten minulla ja ilmapojallani :D

Jaa, oisko tuossa taasen ero siinä, että jos olet vakaumuksellinen asiasi puolesta, sulla on siinä sydän mukana, mutta jäärpää vain taas jäärää ihan sen itsensä vuoksi?

Ah, ei varmaankaan pidä unohtaa  :kauris: kun puhutaan itsepäisyydestä? Kauriilla se varmaankin on enemmän sitä sisukkuutta ja sinnikkyyttä kyllä...
Tuolla ruokapöytäistujallani kauriissa asuu  :venus: ja  :merkurius: ...sen lisäksi hällä on 10. huoneen  :saturnus:
Itselläni on kauris alasolmu, ja kympissä samoin Saturnus ja vielä Pluto.

Juu, tuo ylpeys  ;D
Ja juuri kun se on itsellä sama, mä niin näen itseni noissa tuon ilmalapsen jääräpäisyyksissä, eli kyllä se salaa hymyilyttääkin  :angel:
Liekkö sitten esimerkki vai synnynnäistä...luulisin että synnynnäistä, sillä uskoisin että olen kuitenkin jo jonkunverran oppinut, ettei sille ylpeydelle käy kuinkaan vaikka välillä ihan antaa reilusti periksi ja päästää itsensä helpommalla :D

Noh, ainakin tuo jaara sopisi erinomaisesti tuohon kohtaan  :)

Tuota juuri yritin kysellä minäkin.

Ja voiko toinen ihminen määritellä toisen itsepäiseksi? Toisellahan voi olla syvä vakaumus asiastaan. Mun silmissä esim. syömälakkoilija on joskus itsepäinen, joskus uskollinen vakaumukselleen. Riippuu siitä, jaanko vakaumuksen.

Itsepäisyys on luonteenpiirre, mutta toiminnan aste määrittää sen ulospäin joko jääräpääisyytenä tai asialleen uskollisuutena?

Mää täällä itsepäisesti väännän  ;D

Mies on  :aurinko: :harka: (ja kovasti epäilen Pluton keikkuvan ascendentilla). Se on aivan käsittämättön itsepäinen, ollut aina. Sen sukulaiset osaa kertoa hersyviä tarinoita sen lapsuudesta, kuinka se on kieltäytynyt kävelemästä, syömästä, juomasta yms, kun asiat ei ole menneet sen mielen mukaan. Hirveästi ei toimitatavat ole muuttuneet vuosikymmenten kuluessa...

Itse olen ennemmin sitten peräänantamattomalla/vakaumuksellisella tavalla itsepäinen. Yleensä en jaksa alkaa miehen kanssa vääntämään, vaan annan periksi ( :aurinko: :vaaka:) kaikissa pikkuasioissa. Pääsee helpommalla.
Sitten, jos kyse on jostain periaatekysymyksestä, on tilanne ihan toinen. Silloin en anna periksi milliäkään. Tiedän ihan tasan tarkakkaan, että jos tulee tosipaikka eteen, joutuu mies antamaan ensiksi periksi. Koska vältän riitelyä, olen yleensä _täysin_ varma kannastani, jos katson sen olevan yhteenoton arvoinen.

Ja tuo aiemmin mainittu ylpeys... Tunnistan senkin. Nuorempana kävin kovasti joidenkin ihmisten hermoille. Heidän mielestä minun olisi pitänyt olla jotenkin kunnioittava heitä kohtaan. (Koskaan minulle ei selvinnyt, miksi kokivat olevansa yläpuolellani) Tilanne kärjistyi siihen, että ilmoitin täysin tosissani, että en nuole kenenkään persettä, vaikka tappaisivat. Vihjailivat vähän siihen suuntaan, että kyllä sekin käy. No, eivät ole vielä tappaneet, enkä kunnioita heitä edelleenkään.
Myöhemminkin on tullut näitä "periksi en anna, vaikka henki menisi" -tilanteita, jotka on vähän pelottavia, koska oikeasti sitä voi olla niin tosissaan kantansa kanssa, että on valmis kuolemaan. Ja joskus ne on niinkin hölmöjä, että kun liikenteessä joku vastaantuleva k-pää lähtee ohittamaan, vaikka tilaa ei olisi, niin sitä vaan painaa kaasua, että minä en p**kele väistä ketään, joka luulee olevansa niin tärkeä henkilö, ettei liikenneturvallisuus kosketa.  :o

Mulla varmaan itsepäisyyttä aiheuttaa moni kartan tekijä. Ainakin 7 (tai 8, jos Chiron lasketaan) planeettaa johtavissa merkeissä, ja  :aurinko: :mars: :pluto: -kimppa, joka vaikuttaa varmaan ihan kaikkeen, mitä teen.