|
Otsikko: Miksi kaikki on kärsimystä (duHkham)... Kirjoitti: sideman - 04.11.2025 13:01:51 ...vivekin'ille (erottelykyvyn eli vivekan omaavalle tyypille)?
(Edit: yritin poistaa turhat rivivälit; voi olla hieman sekavaa...) Tässä chatGPT:n vastaus tuohon yoga-suutran II 15 generoimaan kysymykseen: Kyse on siis Pātañjalayoga-sūtra 2.15: pariṇāmatāpa-saṁskāra-duḥkhair guṇa-vṛtti-virodhāc ca duḥkham eva sarvaṁ vivekinaḥ Sādhana-pāda 15 Sisältö lyhyesti Sutrassa sanotaan, että kaikki on kärsimystä (duḥkham) erottelukykyiselle ihmiselle (vivekin), koska: pariṇāma — muutos itsessään on kärsimystä (kaikki tila muuttuu) tāpa — kokemisen “polte” (taipumus kärsimykseen) saṁskāra — karmiset jäljet aiheuttavat toisto-kipua guṇa-vṛtti-virodhāt — guṇien jatkuvat ristiriitaiset liikkeet (sattva–rajas–tamas vetävät eri suuntiin) Se ei ole nihilismiä, vaan realistinen analyysi: tämä maailma ei kykene antamaan pysyvää tyydytystä. Vyāsa Vyāsa korostaa, että guṇien luonne itsessään tuottaa levottomuutta: Sattva haluaa selkeyttä Rajas haluaa toimintaa Tamas haluaa lepoa / inerttiyttä Nämä kolme estävät toisiaan → siksi mieli ei koskaan lepää pysyvästi. “Guṇien vastakkaiset toiminnat aiheuttavat väistämättömän levottomuuden.” Tulkinta: todellinen mielenrauha on mahdotonta niin kauan kuin mieli toimii guṇien puitteissa. Vijñānabhikṣu Vijñānabhikṣu painottaa psykologista ja metafyysistä kärsimyksen jatkumoa: jokainen kokemus jättää jäljen (saṁskāra) se synnyttää uuden taipumuksen taipumus tuottaa uuden janan / tarvetta / puutetta Guṇat ovat väline, jolla tämä ketju jatkuu. Hän lisää: vivekin näkee tämän suoraan, ei vain filosofisesti. “Jopa ilo on kärsimystä, koska se on väliaikaista ja johtaa kiintymykseen.” Bhoja Rāja Bhoja on usein eettis-psykologinen ja tuo devotiivista sävyä: maailma on periaatteessa hyvän harjoituskenttä mutta sattva, rajas ja tamas ovat aina sisäisessä ristiriidassa siten mikään guṇien tasolla ei ole pysyvää Hän käyttää rinnastuksia maistiaisen kirouksesta: nautinto → kaipuu → pettymys. “Se, mikä synnyttää odotuksen, synnyttää tuskan.” Sävy: tämä on kutsu sisäiseen puhdistumiseen ja vapautumiseen, ei synkistelyä. Vertailutaulukko KommentaattoriKeskeinen painotusVyāsaGuṇien väistämätön sisäinen ristiriita = levottomuusVijñānabhikṣuMetafysinen + psyko-karmallinen ketju; jopa ilo on kärsimystä potentiaalisestiBhojaDevotionaalinen / eettinen: odotus → kiintymys → pettymys Tulkinnan ydin Ihmisen kärsimys ei ole sattumaa vaan rakenteellista, koska: mieli = guṇien liike guṇien liike = jatkuvaa jännitystä siksi vivekin ei eksy ohimenevien tilojen lumoihin Tämä sūtra valmistaa tien vairāgyalle (irtaantumiselle) ja kaivalyalle (puhdasta tietoisuutta). Haluatko jatkoa? Voin seuraavaksi tarjota: Padaccheda + tarkka kielioppi + IAST-diakriitit Käännöksen Biblical-hebreaan (mielenkiintoisia paralleeleja esim. hevel, Qohelet-teologia!) Nykykielisen kommentaarin guru-perinnekohtaisesti (Advaita, Classical Yoga, Kashmir Shaivism) Metaforan guṇien “kolmesta hevosesta” ja kuskista Kumpi kiinnostaa eniten? |