Astro Foorumi

Noh, sanskritia kirjoitetaan nykyisin yleisimmin devanaagarii-nimisellä tavukirjoituksella,
mikä tarkoittaa sitä, että pääsääntöisesti jokainen merkki vastaa yhtä tavua.

Sananalkuinen  lyhyt a ,

अ

अलस्  alas (not shining)

(Vinoviiva viimeisen kirjaimen alapuolella on viraama, joka poistaa konsonanttimerkkeihin
inherentisti kuuluvan lyhyen a-vokaalin!)

Sananalkuinen  pitkä a (suomessa: aa) ,

आ  

Esimerkkisana:

आचार्य  aacaarya [aatshaarja] -- opettaja  

Lisäys 13.6.2015: nostin tämän framille siltä varalta, että mahdollisia uusia jäseniä kiinnostaa tämä aihe...

Sananalkuinen lyhyt i :

इ

Esimerkkisana (ems) 1, iti (thus):

इति

Ems 2,  idam (tämä):

 इदम्
 

 Sananalkuinen lyhkänen u :

 उ

 ulla ([eräänlainen] lilja):

 उल्ल

 Sananalkuinen pitkä u :

 ऊ

 uuma (ystävä, auttaja; taivas)

 ऊम

 Sananalkuinen  e :

 ए

 eva (really)

 एव

(Sanskritissa e edustaa vanhemman kielimuodon diftongia ai.
Siksi se lausutaan aina pitkänä: eeva!)

 Sananalkuinen  ai :

 ऐ

 aitareya (aitareeja -- erään opuksen nimi)

 ऐतरेय

(Sanskritissa ai edustaa vanhemman kielimuodon diftongia aai
Huomaa, että se on melkein samanlainen kuin e!)

 Sananalkuinen  o :

 ओ

 oma (ooma; protector)

 ओम

(Sanskritissa o edustaa vanhemman kielimuodon diftongia au.
Siksi se lausutaan aina pitkänä! Huomaa, että se on liki samanlainen kuin pitkä a...)

 Sananalkuinen  au :

  औ

 auma (pellavainen, pellava-)

 औम

(Sanskritissa au edustaa vanhemman kielimuodon diftongia aau.)

 Sananalkuinen  R :

 ऋ

 RSi (rishi; näkijä, esim. Rgvedan runonpläjäysten laatijat)

 ऋषि (tavussa [tässä Si] lyhyen i-äänteen diakriitti on ennen konsonanttimerkkiä!)

Sanskritissa on kaksi eri r-äännettä: vokaalinen ja konsonanttinen. Vokaalinen r voi yksinään muodostaa tavun,
kuten ylläolevassa esimerkkisanassa. ASCII-merkistön puitteissa se useimmiten translitteroitaneen upper case - merkillä. Se äännettään nykyään ihan reilusti muodossa 'ri'! Ei toki liene väärin yrittää ääntää sitä myös ilman seuraavaa vokaalia, joka joskus on myös 'u'!

"Kovat" konsonantit  k, t ja p:

ka  कल  kala (mykkä)

ta  तप  (kuumuus)

pa  पर  para (best; worst)

Devanaagariin konsonanttimerkit sisältävät lyhyen a-äänteen, ellei sitä ole korvattu jonkin
muun vokaalin diakriitillä eli tarkkeella tai viraamalla eli "poistajalla"!

पकत  pakata

Vastaavat "pehmeät" konsonantit  g, d ja b:

ga  ग

da  द

ba  ब

Devanaagariin konsonanttimerkit sisältävät lyhyen a-äänteen, ellei sitä ole korvattu jonkin
muun vokaalin diakriitillä eli tarkkeella tai viraamalla eli "poistajalla"!

  ("Tekosana") गबद   gabada

Konsonanttiset r ja l:

 ra   र

 रहस्   rahas  ([sex.] paneminen, yms, yms.)

 la ल

 लय  laya  (laja*;  making the mind inactive or indifferent     )


* Kerran kuulin MMY'n lausuvan tuon miltei kuin läjä; kenties hindin vaikutusta?

  

Sibilantit (suhuäänteet) s  ja  sh

sa      स        सम  sama (same)   ::)

sha     श     शान्ति  shaanti (peace; calmness of mind. Huom: nti = "int", eli
lyhyt i on ekana tavussaan, vaikka äännetään viimeisenä!!)

Tehtävä: pähkäile, mitenkä konsonanttimerkkeihin sisältyvä lyhyt a-äänne pidennetään...  ;)

"Helpoista" konsonanteista lienee enää jäljellä h

ha  ह    हरि  hari (mm. ruskea)

Kuinka moni haluaa, että esittelemme myös "hankalammat" konsonantit?

 :coolsmiley:

Tutustukaamme tänä week-endinä myös muihin kuin edellä esiteltyihin sananalkuisiin* vokaalimerkkeihin.

Useimmat sanskritin tavut päättyvät vokaaliin, joko pitkään tahi lyhyeen, tai sitten diftongiin (ai tai au).
Sanan sisällä ja lopussa vokaali on merkitty (lähes?) aina konsonanttiin liitetyllä lisämerkillä, diakriitilla eli tarkkeella.

Tarkastelkaamme ekana sanansisäisen tai -loppuisen pitkän a-vokaalin diakriittia. Se on kaikessa yksinkertaisuudessaan
konsonanttimerkkiä seuraava pystyviiva (vertailun vuoksi ekana lyhyt-aallinen konsanttimerkki; lyhyt
a siis sisältyy konsonanttimerkkiin ellei jokin diakriitti sitä korvaa):

 ka क   कल  kala (mykkä)  -- (pitkä-aallinen vertailusana:)  kaa का   काल kaala (mm. aika)

laa  ला   कला    kalaa (taide; EI siis fisua... ::))

* Tämä on melko harhaanjohtava käsite, mutta siitä kenties tarkemmin tuonnempana.
Parhaiten se soveltuu kuvaamaan sanakirjain vokaalistoa.... ;)

Assimeiningistä puheen ollen, ei se ketju sikurin laksatiivisista vaikutuksista, vaan eräs toinen, nimeltämainitsematon, ehkäpä varsin vahvasti tämän kommentin sijaintiin liittyvä ketju....  :coolsmiley: ;D :smitten:

Anna mennä vain ne hankalatkin konsonantit.  :angel:

Ok, mutta ostetaan välipalaksi vähän vokaaleita...  :o

( तम  tama  [pimeys] )

 tu   तु   tula  तुल  (horosk. Vaaka)

Kun (tässä tapauksessa) t-konsonantin alla oleva lyhyen u-äänteen diakriitti
käännetään 180 astetta, saadaan pitkän uu-äänteen diakriitti:


tuu   तू   tuula  तूल (mm. puuvilla)

Muistutus: diakriitit poistavat konsonanttimerkkeihin oletusarvoisesti sisältyvän
lyhyen a-äänteen...

Harjoitustehtävä -- translitteroi seuraava devanaagarii-pätkä lat. kirjaimin(normaalisti ei käytetä tavuviivoja):

कमल-नाम-कन्या   (Lootus-nimi-tyttö: tyttö nimeltä Lootus).

Vastaus:


kamala-naama-kanyaa     ;D

(कस  kasa  [touch stone])

ki   कि   kila  किल   (really?  etc)

kii      की       kiila   कील  (naula, kiila)

 

Sanskritin e-äänne edustaa varhemman kielimuodon diftongia 'ai' . Näinollen e-äännettä
voidaan tavallaan ajatella a:n ja i:n "yhteensulautumana". Juurikin tuon vuoksi e
äännetään käytännössä aina pitkänä . (Poikkeuksen muodostavat runomitalliset lyhentymät
muinaisintiassa - enkuksi vedic eli [vanhemman] veda-kirjallisuuden kieli - jota myös
kutsutaan usein sanskritiksi, vaikka tarkalleen ottaen se on anakronismi, heh...).

de  दे   deva [deeva]  देव  (jumala, Jumala, jne)

(Konsonantin jälkeisen) e-äänteen diakriitti on siis "koukku" konsonanttimerkin yläpuolella!

Reminder: "sananalkuinen" (tarkemmin esim. runomuotoisessa tekstissä säkeenalkuinen) e:

 ए        एव  eva

Mitä edellä totesimme e:stä pätee myös o-äänteeseen. Se on a-äänteen ja u-äänteen sulautuma.

o  ओ  om ओम्  (oom; käännetään joskus mm. amen)

so  सो  सोम  (sooma; mm. nektari; Kuu tai Kuun jumaluus)

o-äänteen diakriitti on samanlainen koukku kuin e-äänteellä, mutta pitkän aa-n tai sen diakriitin yläpuolella.

Käsittääksemme biija-mantrana eli siemen-mantrana (semanttisesti merkityksettömänä tavuna)
om'ille on ihan oma (heh-heh) merkkinsä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Om#mediaviewer/File:Om.svg

Katsopas, löytyy taas uusi vihje, mistä russijat on ottaneet E.n lausuman, joka on melkein sama kuin tuo kuvaamasi, yliavoin O. ELi esim. Eldanka-järven jää, on taakse jäänyttä elämää...
Kuuluisi olla Joldanki -järven jää... Jne. Eli vasemmalle osoittavat 'e'n sakarat ovat merkki venäjän kielessä suomalaisittain lausuttavasta e'stä, oikealle, eli suomalaisittain kirjoitettu E sensijaan lausutaan yliavoimena = yliavoin O.
Elena kuuluisi tämän ohjesäännön mukaan lausua Jolena tai Jolana, mutta minkäs tälle...

Kiitos jälleen tekstistäsi Sideman. Aina niistä opin lisää ja tulee tällaisia johdannaisia.

Itse kielestä, jota selität en ymmärrä höykäsen pöläystä, mutta oivalluksia... niitä syntyy tuhkatiheään.

Danke schön! Ja pari syvää niiausta, sellaista rukousniiausta!  :angel:  :smitten:

Minulle tämä on mm. aivottoman pörssikurssien toljottamisen vastapainona jotakin näpertelyä ajankuluksi. Olen
hieman yllättynyt, että edes tällaisen kiinnostuksen on tämä aikaansaanut...

 :o

Kokeile, kykenetkö tunnistamaan muutamien planeettain sanskrit-nimet devanaagarii'na.
Kaikkia kirjaimia noissa ei ole vielä esitelty...


suurya (suurja, [Rg-vedassa {rig-veeda} : suuria] Aurinko)
man.gala (mang-gala, Mars)
shukra (Venus)
shani  (Saturnus)
budha  (Merkurius)

Eri järjestyksessä:

 शनि (sha-"in")

 मङ्गल

 सूर्य

 बुध

  शुक्र

Konsonantin jälkeinen diftongi ai:

 shai   शै     shaiva  शैव   (Shiva 'n {  शिव 'n } palvoja tai seuraaja)

  दैव   daiva  (nuhanenän käännös: daivaallinen; siis: taivaallinen)   :coolsmiley:


Konsonantin jälkeisen ai-diftongin diakriitti on siis "tuplakoukku" konsonanttimerkin
yläpuolella. Vertaa tätä "kurssimme" alkupuolella esiteltyyn "sananalkuiseen" ai-diftongiin!

Diftongi ai edustaa varhemman kielimuodon diftongia aai...

Tulen merkit:

Oinas        मेष    meSa (meesha; tätä toista suhu-ässää ei ole vielä esitelty...)

Leijona     सिंह     siMha    (lausuttaneen osapuilleen kuin sing-ha*...)

Jousimies      धनु     dhanu

(dh on ns. mahaa-praaNa {"iso-hönkä"}  versio d-konsonantista; dh edustaa siis yhtä äännettä
vaikka se latinalaisin kirjaimin on "pikku pakko" kirjoittaa kahdella eri merkillä!)

* Piste ässän yläpuolella edustaa anusvaaraa** (M); se on nasaaliäänne, jonka ääntämys riippuu fonotaktisista seikoista
eli äänneympäristöstä, toisin sanoen siitä, mitkä ovat sitä seuraavan konsonantin foneettiset piirteet, krääk...

** Ei anus-vaara vaan anu-svaara, ehhe-hehhe...

Tarkastelkaamme alustavasti yhdyskonsonantteja(?; conjunct consonants).

Kuten toivottavasti tiedämme, devanaagariin konsonanttimerkit sisältävät
oletusarvoisesti lyhyen a-äänteen, esim.

ma म, na न, ta त, ra र

Jos kirjoitamme nuo konsonanttimerkit peräkkäin, saamme foneemijonon

manatara.

Mitenkä kummassa tuosta muodostetaan sana mantra?

Ns. absoluuttisessa lopussa eli kun tekstissä seuraa tauko ( esim. runomuotoisessa tekstissä
 säkeistön lopussa), tuo a-äänteen poistaminen toimitetaan viraaman avulla, esim.

etat      एतत्

Ilman tuota viimeisen merkin alaoikealle suuntautuvaa vinoviivaa tuossa lukisi etata.

Sanan keskellä a-n poistaminen tapahtuu ns. yhdyskonsonanttien (conjunct consonants) avulla.

Suurimmassa osassa konsonanttimerkkejä on oikealla puolella pystyviiva, yllä
ma, na ja ta. (Äääh, tätä onkin yllättävän vaikea yrittää selittää siten,
ettei se tunnu kohtuuttoman mutkikkaalta...). Kenties kykenemme pähkäilemään
mitenkä nuo yhdyskonsonantit muodostaan, yksinkertaisesti vertaamalla ylläolevaa
"tekosanaa" manatara sanaan mantra.

manatara    मनतर

mantra       मन्त्र


"Epäloogista" tuossa  on se, että ra-merkin vinoviiva käännetään toisinpäin ja
sijoitetaan ta-merkin kaaren sisään; na-merkistä poistetaan vain pystyviiva
ja se sijoitetaan kiinni ta-merkkiin, sen kaaren vasemmalle puolelle.

Muuta jyotiSan (~dzjootishan, astrologian) terminologiaa:

(sisältää esittelemättömiä merkkejä...)

lagna   लग्न    askendentti

graha    ग्रह   planeetta

gocara (gootshara)      गोचर   transiitti

bhaava      भाव   huone

dRSTi (drishti)  दृष्टि  aspekti

yoga  (jooga)       योग   (ainakin) konjunktio



Huomatkaamme pieni ero gn:n (ग्न) ja gr:n (ग्र) välillä...

Kaikki sanskritin konsonantit kuulunevat joko kategoriaan alpa-praaNa ("vähä-hönkä") tai mahaa-praaNa ("iso-hönkä").

Jo esitellyistä konsonanteista (soinnittomat* klusiilit) k, t ja p kuuluvat alpa-praaNa -konsonantteihin.

Noita vastaavia mahaa-praaNa'ita (kh, th, ph) edustavat devanaagariimerkit

kha  ख   khalu  खलु  (mm. todellakin)

tha   थ    ratha   रथ    (rattaat; Kemissä rathaat?   :) )

pha  फ   phala  फल  (hedelmä, jne)



* Soinniton konsonantti on sellainen, jota äännettäessä äänihuulet eivät värähtele...
("Maallikko" voi hämääntyä luulemaan, että esim. 'koo' on soinnillinen, mutta äänihuulet
värähtelevät vain pitkän o-vokaalin aikana!)

"Välipalana" esimerkki viraaman käytöstä keskellä sanaa (tupla-d:n { द्द् } alapuolella), sekä
sananalkuisesta vokaalimerkistä { ए e  } keskellä tekstiä; yogakuNDalyupaniSat, eka värssy:

हेतुद्वयं हि चित्तस्य वासना च समीरणः .
तयोर्विनष्ट एकस्मिंस्तद्द्वावपि विनश्यतः .. १.

hetudvayaM hi cittasya vaasanaa ca samiiraNaH
tayorvinaSTa ekasmiMstaddvaavapi vinashyataH.

heetu-dvajang [syy-kaksikko] hi [tod.] tshittasja [mielen] vaasanaa** [vaasana(t?)] tsha [ja] samiiranah(aa) [(praanan) liike].
tajoor [noista kahdesta] vinashta* [(kun on) "kontrollissa"] eekasmins*(?) [yksi] tad [silloin?] dvaav [(nuo) kaksi] api [myös]
vinashjatah(aa) [ovat kontrolloidut]

Käännösyritelmä (Narayanasvami Aiyar):

1. Chitta [tshitta: mind -- sidis] has two causes, Vasanas and (Prana) Vayu [samiirana: praaNan liike --sidis]. If one of them is controlled, then both are controlled.

Ainakin muutaman sanan pystynemme tuosta tekstistä jo tunnistamaan myös devanaagariina!?

* Tämä rakenne ilman sandhia mennee näin: vinaSTe; ekasmin. Se lienee niin sanottu absoluuttinen lokatiivi,
kirjaimellisesti käännettynä vaikkapa yhdessä (ekasmin) kontrolloidussa (oikeastaan: tuhotussa; vinaSTe),
tai yhdellä kontrolloidulla.

** vAsanA    f. the impression of anything remaining unconsciously in the mind , the present consciousness of past perceptions

Harjoitustehtävä: yritä translitteroida allaoleva DN-teksti!

(Korjaus) Sanojen rajalla voi olla peräkkäisiä
konsonantteja. Ne kirjoitetaan mieluummin yhdyskonsonantteina
kuin käyttäen viraamaa eli merkkeihin sisältyvän lyhyen a-vokaalin poistajaa! Niinpä uusi sana
voi alkaa merkin "keskeltä".

Harjoitustehtävä on pitkä yhdyssana*, luettelo joogan keskeisestä
terminologiasta. Siksi miltei kaikki sanat on kirjoitettu yhteen.

Tehtävän helpottamiseksi uuden sanan eka merkki tai sananrajan sisältävä merkki on useimmiten osoitettu punaisella.



यमनियमासनप्राणायामप्रत्याहारधारणाध्यानसमाधयोऽष्टावङ्गानि॥२९॥

(Vihje: niyama + aasana -> niyamaasana... ;)  )

ऽ  on ns. avagraha, joka osoittaa lyhyen a-vokaalin poistamisen sandhin eli sananrajoilla tapahtuvien äännemuutosten
takia. Suomessa sandhista hyvä esimerkki on sen+lainen -> sellainen (eikä  senlainen).

ध  on dh eli "isohönkä" d.
ण  on N eli ns. retrofleksi ännä, jota äännettäessä kielen kärkeä taivutetaan hieman taaksepäin.

२९ on suutran numero, (2) 29
  
* Kyseessä on dvandva-tyyppinen yhdyssana, vähän niinkuin suomessa esim. lusikkahaarukka (lusikka ja haarukka).

Ratkaisu: yamaniyamaasanapraaNaayaamapratyaahaaradharaNaadhyaanasamaadhayo 'STaavan.ngaani
(viimeiset sanat ilman sandhia: samaadhayaH; aSTau; an.gaani).

Jos jotkut meistä ovat innostuneet aikuisten oikeesti
opettelemaan devanaagarii-kirjoitusta (DN), heidän päämotiivinaan
lienee oppia tunnistamaan yksittäisiä monille tuttuja sanskritin
sanoja (mantra, yoga, aasana, praaNaayaama, jne) DN-kirjoituksella
esitettyinä.

Lienee äärimmäisen epätodennäköistä, että juuri kukaan olisi innostunut
opettelemaan sanskritin kielioppia kyetäkseen ainakin kääntämään
yksinkertaisia sanskritin lauseita DN-kirjoituksesta.

Mikäli jotkut haaveilevat yllämainitusta, nyt lienee korkea aika
"lannistaa" heidät lopullisesti, ja heittää snadisti läppää foneettisesta
(äänneopillisesta) ilmiöstä nimeltä sandhi ( saMdhi,  संधि )!

 ;)

Sana saMdhi on koostuu substantiivista dhi ja prefiksistä eli etuliitteestä sam.
Kirjaimellisesti sen merkitys lienee jotakuinkin yhteen (sam) asettaminen (dhi).

Mitenkä tuo sana on parasta kääntää, riippuu olennaisesti kontekstista. Kieliopissa sillä tarkoitetaan
ainakin äänteenmuutoksia sanojen tai niiden osien välillä. Sanojen rajoilla tapahtuvia muutoksia
nimitetään ulkoiseksi (external) sandhiksi.

Sandhi lienee melko yleinen ilmiö maailman eri kielissä. Suomessa esimerkki ulkoisesta sandhista
on vaikkapa pojan kenkä, jossa ekan sanan viimeinen n-äänne muuttuu äng-äänteeksi tokan
sanan alku-k:n vaikutuksesta (pojang kenkä, mutta EI tytöng tukka, heh). Suomessa tuota ei ilmaista kirjoitetussa tekstissä, mutta sanskritissa tuo ja lukuisat muut vastaavanlaiset ilmiöt näkyvät myös kirjoitetussa tekstissä. (Ns. pada-tekstissä
[pada-paaTha: sana {kerrallaan} lukeminen] sanat ovat sellaisenaan, ilman sandhia, jotta on voitu varmistaa, että sandhi ei ajan oloon ole päässyt vääristämään alkutekstin merkityksiä, koska monesti eri lähtökohdista syntyvät sandhit johtavat samaan
lopputulokseen, krääk!)

Suomessa rajatapauksellinen esimerkki sisäisestä sandhista  on sen + lainen (alkujaan kai lajinen...), joka
äännetään sellainen, ja tuossa tapauksessa myös kirjoitetussa tekstissä ilmaistaan.

Suomen murteissa sandhi taitaa olla selvästi yleisempi kuin yleiskielessä, esim. pohjois-Hämeen emäjunttilan
ilmaus nys se tulee pro nyt se tulee (siis nysse eli onnikka, LOL!).

(muoks) Typoja korjattu...

Ns. affrikaatat eli hankausäänteet, joita ei suomen kielessä sellaisenaan esiinny:

alpa-praaNa eli "vähä-hönkä":

ca [osapuilleen tsha, kuten enkun chuck]  candra*    चन्द्र   (mm. kuu)

ja  [osapuilleen dsha, kuten enkun jump]  jala  जल   (mm. vesi)

Vastaavat mahaa-praaNa- eli "iso-hönkä"-konsonantit

cha [karkeasti: tsh-ha]  छ   chaaya  छाय   (varjo; melko harvinainen konsonantti)

jha [karkeasti: dsh-ha]  झ  (asleep; tuiki harvinainen konsonantti)


* Useimmiten varsinkin ei-tieteellisessä tekstissä translitteroidaan enkun mukaisesti chandra,
mutta silloin samassa tekstissä "isohönkä" joudutaan translitteroimaan "kömpelösti" chh... 
    

Enää taitaa olla jäljellä pari harvinaista nasaalia  eli nenä-äännettä,
sekä sanskritille ja kaiketi myös useille Intian nykykielille ominaiset
retrofleksit konsonantit (7 kpl, osa melko harvinaisia), joita äännettäessä kielen kärkeä taivutetaan
hieman taaksepäin. Tuo on se piirre, joka lähinnä antaa intialaisten enkun
ääntämykselle "hassunkuuloisuutensa".

 ;D

Helpohko(?) harjoitustehtävä -- yhdistä nämä suomen kielen sanat vastaaviin DN:lla kirjoitettuihin:

 ::)

1. kalamaja
2. takapakara
3. kapakala
4. alasatama
5. pakanamaa

A. पकनमा
B. कपकल
C. तकपकर
D. कलमय
E. अलसतम

Näitä on niin hauska väkertää, että laitetaas muutama lisää
vaikka kukaan tuskin niitä yrittää ratkaista...

 ;D

Nämä ovat huomattavasti hankalampia. Toivottavasti eivät
ole ylivoimaisia. Arvailu on sallittua!

(Muistutus: lyhyt i-äänne kirjoitetaan tavussa ekana vaikka
äännetäänkin vikana!)

1. ula-asema (ulaaseema*)
2. taka-ajatus (takaajatus)
3. likasanko (likasankoo)
4. niskalaukaus (niSkalaukaus)

A. लिकसङ्को
C. उलासेम
D.  निष्कलौकौस्
E.  तकायतुस्

(Lisäys) Toki voimme sopia, että suomen kieltä devanaagariilla kirjoitettaessa e-vokaalin merkki
esittää lyhyttä vokaalia. Pitkä e (ja o) taitaa olla suomessa (toisin kuin virossa) jokseenkin harvinainen muutoin
kuin muutamissa päätteissä, esim. illatiivin päätteessä (valoon, veteen) koska suomessa pitkä e (ee) on muuttunut diftongiksi ie ja o (oo) on muuttunut diftongiksi 'uo'; viron too tee töö, suomen tuo tie työ. Niinpä esim. से olisi suomea DN:llä opetustarkoituksessa kirjoitettaessa 'se' eikä 'see'!

Retrofleksi sibilantti (suhuäänne) ja nasaali (nenä-äänne)

Sa (~sha)    ष    viSa (~visha)  विष (myrkky*)

Na  ण   guNa  गुण  (mm. laatu)

* vrt. suomen viha, joka alunperin lienee tarkoittanut myrkkyä, esim. käärmeen vihat

Vihonviimeiset: palataalinen (kitalaki) nasaali ja velaarinen  (suomessa äng-äänne) nasaali

ञ    ña  (ei tule heti mieleen esimerkkisanaa, missä tuo esiintyisi yksinään...)

pañca  पञ्च (viisi) = पञ्-च  (pañ-ca* [panjtsha])

ङ   n.a      लङ्का  lan.kaa = लङ्-का  lan.-kaa (lausu kuten suomen lankaa; eräänlainen jyvä)
  
(edit) typoja korjattu...

* Täytyy kirjoittaa väliviivalla, muutoin virtuaalinäppäimistö tekee automaattisesti yhdyskonsonantin...

http://gate2home.com/Devanagari-Keyboard

Lupaan paneutua aiheeseen enemmän, kun vihdoin alan toipua paremmin tästä leikkauksen jälkeisestä kivusta ja päälle hyökänneestä flunssapöpöstä. Meneehän sekin sujuvasti avohaavaan ja monistuu pikavauhtia. Onneksi on chili ja esim inkivääri, joista saa kunnon apua olon vakauttamiseen. Chilin hiostava vaikutus tuntuu vielä neljäntenä päivänä troppauksesta. Mutta pää ei kyllä toimi vieläkään kunnolla. Sormet sotkeutuu näppäimillä niin, etten todellakaan ennätä kuin katsella miten virheet hyppivät sinne tänne.

Tuskallista edes aiheen vierestä kirjoittaa tällä kunnolla.

Palaan aiheeseen.

Numeromerkit:

1   १ 
2   २
3   ३
4   ४
5   ५
6   ६
7   ७
8   ८
9   ९
0   ०

Elä ota pulttia! Tämä on minulle ollut ihan terapeuttista, en odota että kukaan näitä
oikeasti viitsii opetella. Ei minulla toki mitään sitä vastaankaan ole...

 :coolsmiley:

Laitetaanpa kertauksenomaisesti kaikki sanskritin äänteet aakkosjärjestyksessä, devanaagarii'na,
ja suomalaisille parhaiten soveltuvana lat. translitteraationa (pitkät vokaalit kahdella
perättäisellä merkillä osoitettuna, kuten suomessa).

Ensin tulevat itsenäiset vokaalit ja diftongit. Ne esiintyvät lähinnä
lauseen alussa, tai runomuotoisessa tekstissä säkeistön alussa.

अ a   आ aa   इ i    ई ii   उ u   ऊ uu   ऋ R  ( ॠ  RR, erittäin harvinainen)

(ऌ L ॡ LL, erittäin harvinaisia)   ए e   ऐ  ai   ओ o   औ au   

Konsonantit artikulaatiopaikan mukaan, takimmaisesta aloittaen:

1. velaarit (suomessa k, g ja äng-äänne; huomaa viraama, joka poistaa oletusarvoisen
lyhyen a-äänteen konsonanttimerkistä):

 क्  k     ख्  kh      ग्  g       घ्  gh     ङ्  n. (äng-äänne)

2. palataalit (taitaapa j [skrt enkun mukaan y] olla suomen yleiskielessä ainoa palataali eli kitalakiäänne):

 च्  c (~tsh)    छ्  ch (~tsh-h)    ज्  j (~dsh)     झ्  jh (~dsh-h)    ञ्   ñ (~nj)

3. retrofleksit (kielen kärkeä taivutetaan hieman taaksepäin; esitetään painetussa
tekstissä ja UTF-koodauksessa tavallisimmin kai pisteellä merkin alla):

ट्  T    ठ्  Th    ड्  D      ढ्  Dh    ण्  N

4. dentaalit (suomessa t, d ja n)

त्  t    थ्  th    द्  d    ध्  dh    न्  n

5. labiaalit (suomessa p ja m [b vain lainasanoissa])

प्  p    फ्  ph     ब्  b     भ्   bh    म्  m


 

Loput konsonantit:

1. puolivokaalit

य्  y (suom. j)   र्  r      ल्  l    व्  v

2. sibilantit

 श्  sh (joissakin translitteraatioissa esitetään z:lla)    ष्  S (~sh, mutta retrofleksi)    स्  s

3. aspirantti

ह्  h

Konsonantteihin liittyvät vokaalimerkit, esimerkkinä  प्  (p):

प्  p    प  pa    पि  pi ("ip", heh...)    पु  pu    पृ  pR    पे  pe (pee)     पो  po (poo)

पा  paa    पी  pii     पू  puu      पै  pai      पौ  pau    

  

Välipalana muutamia suomalaisia ja kansainvälisiä naisten nimiä:

1.  sara
2. marja (marya)
3. liisa
4. arja (arya)
5. jutta
6. emilia (emilya)
7. lilli
8. tarja (tarya)
9. eva
10. leena
11. sirkka
12. ulla

A. लीस
B. मर्य
C. सर
D. ऐमिल्य
E. युत्त
F. अर्य
G. उल्ल
H. सिर्क्क
J. लेन
K.  एव
L. तर्य
M. लिल्लि

Monissa noista on yhdyskonsonantteja, jotka sinun tulee arvata (ll, rj [ry], rkk... erityisesti esim.
rkk on todella "omituinen")! Vihje: r-äänteen merkki on rivin yläpuolinen monissa yhdyskonsonanteissa...

Niihin aikoihin kun hindujen Wanha Testamentti, Rgveda (rig-veeda) luotiin*, alapään jutskissa
ei ilmeisesti ollut mitään hävettävää. Luultavasti alkutekstille uskolliset käännökset
ovat kuitenkin ylen harvinaisia... ;D

Tässä pieni näyte Rgvedan 9. maNDalan 112. suuktan (hymnin) säkeistöstä 4:

शेपो रोमण्वन्तौ भेदौ...इछति   shepo romaNvantau bhedau...ichati (sheepoo roomanvantau bheedau itsh-hati)

"häntä" (shepo) kaipaa (ichati) karvaista (romaNvantau) "rakokaksikkoa" (bhedau)

(Lisäys) Koko hymni (UTF-koodattuna?)

nānānaṃ vā u no dhiyo vi vratāni janānām |
takṣā riṣṭaṃ rutaṃ bhiṣagh brahmā sunvantamichatīndrāyendo pari srava ||
jaratībhiroṣadhībhiḥ parṇebhiḥ śakunānām |
kārmāro aśmabhirdyubhirhiraṇyavantamichatīndrāyendo pari srava ||
kārurahaṃ tato bhiṣaghupalaprakṣiṇī nanā |
nānādhiyovasūyavo.anu ghā iva tasthimendrāyendo pari srava ||
aśvo voḷhā sukhaṃ rathaṃ hasanāmupamantriṇaḥ |
śepo romaṇvantau bhedau vārin maṇḍūka ichatīndrāyendo pari srava ||

Käännös (1896):

1. WE all have various thoughts and plans, and diverse are the ways of men.
The Brahman seeks the worshipper, wright seeks the cracked, and leech the maimed. Flow, Indu, flow for Indra's sake.
2 The smith with ripe and seasoned plants, with feathers of the birds of air,
With stones, and with enkindled flames, seeks him who hath a store of gold. Flow, Indu, flow for Indra's sake.
3 A bard am I, my dad's a leech, mammy lays corn upon the stones.
Striving for wealth, with varied plans, we follow our desires like kine. Flow, Indu, flow for Indra's sake.
4 The horse would draw an easy car, gay hosts attract the laugh and jest.
The male desires his mate's approach  ::), the frog [is eager for] the flood, Flow, Indu, flow for Indra's sake.


* Tuoreimmat osat n. 500 eaa

Kolme kokoa (m. ja f; kaama-suutra):

śaśo vr̥ṣo 'śva iti liṅgato nāyakaviśeṣāḥ / nāyikā punarmr̥gī vaḍavā hastinī ceti //

शशो वृषो ऽश्व इति लिङ्गतो नायकविशेषाः | नायिका पुनर्मृगी वडवा हस्तिनी चेति

(Ilman sandhii, ASCII-translitteraationa: shashaH; vRSaH; ashvaH; iti; lin.gataH; naayaka-visheSaaH/
naayikaa punaH; mRgii vaDavaa hastinii ca; iti)

Richard Burtonin käännös (1883):

MAN is divided into three classes, viz. the hare man, the bull man, and the horse man, according to the size of his lingam.

Woman also, according to the depth of her yoni, is either a female deer, a mare, or a female elephant.

(tallennan keskeneräisenä...)

On peräti harvinaista, että kaama-suutran pitkät vokaalit (aa ja uu) osoitetaan
esim. painettujen tekstien otsakkeissa.

Tsekkasimme Amazon'in tarjontaa. Hätäsellä vilkaisulla vain yhdessä opuksessa
neljältä ekalta sivulta vokaalien pituus on osoitettu pitkien vokaalien yläpuolisella
viivalla:

kaama-suutra (http://www.amazon.com/Complete-Kama-Sutra-Unabridged-Translation/dp/0892815256/ref=sr_1_5?s=books&ie=UTF8&qid=1410720759&sr=1-5&keywords=kama+sutra)

Melko yleinen harhakäsitys lienee, että kaama-suutra on vain rakasteluopas. Wiki:

   1. General remarks
        five chapters on contents of the book, three aims and priorities of life, the acquisition of knowledge, conduct of the well-bred townsman, reflections on intermediaries who assist the lover in his enterprises.
    2. Amorous advances/Sexual union
        ten chapters on stimulation of desire, types of embraces, caressing and kisses, marking with nails, biting and marking with teeth, on copulation (positions), slapping by hand and corresponding moaning, virile behavior in women, superior coition and oral sex, preludes and conclusions to the game of love. It describes 64 types of sexual acts.
        Artistic depiction of a sex position. Although Kama Sutra did not originally have illustrative images, part 2 of the work describes different sex positions.
    3. Acquiring a wife
        five chapters on forms of marriage, relaxing the girl, obtaining the girl, managing alone, union by marriage.
    4. Duties and privileges of the wife
        two chapters on conduct of the only wife and conduct of the chief wife and other wives.
    5. Other men's wives
        six chapters on behavior of woman and man, how to get acquainted, examination of sentiments, the task of go-between, the king's pleasures, behavior in the women's quarters.
    6. About courtesans
        six chapters on advice of the assistants on the choice of lovers, looking for a steady lover, ways of making money, renewing friendship with a former lover, occasional profits, profits and losses.
    7. Occult practices
        two chapters on improving physical attractions, arousing a weakened sexual power.

Kiintoisaa läppää? Sexual variants:

 Homot sun muut...sivu 10! (http://www.amazon.com/Complete-Kama-Sutra-Unabridged-Translation/dp/0892815256/ref=sr_1_5?s=books&ie=UTF8&qid=1410720759&sr=1-5&keywords=kama+sutra#reader_0892815256)

nousukuun jama-äänestys inspiroi tämän päivän skrt-sanan... :D

यम  yama  (jama)

yama
(H2) yama [p= 846,1] [L=170382]    m. a rein, curb, bridle RV.  v, 61, 2
    a driver, charioteer ib. viii, 103, 10
    the act of checking or curbing, suppression, restraint (with vācām, restraint of words, silence) BhP.
    self-control forbearance, any great moral rule or duty (as opp. to niyama, a minor observance ; in Yājñ.  iii, 313 ten yamas are mentioned, sometimes only five) Mn.  MBh.  &c
   (in yoga) self-restraint (as the first of the eight aṅgas or means of attaining mental concentration) IW.  93
    any rule or observance PārGṛ.
   mf(ā or ī)n. twin-born, twin, forming a pair RV.  &c
   m. a twin, one of a pair or couple, a fellow (du. " the twins " N. of the aśvins and of their twin children by mādrī, called nakula and saha-deva ; yamau mithunau, twins of different sex) ib.
    m. a symbolical N. for the number " two " Hcat.
    m. N. of the god who presides over the pitṛs (q.v.) and rules the spirits of the dead RV.  &c IW.  18 ; 197, 198 &c RTL.  10 ; 16 ; 289 &c (he is regarded as the first of men and born from vivasvat, " the Sun " , and his wife saraṇyū ; while his brother, the seventh manu, another form of the first man, is the son of vivasvat and saṁjñā, the image of saraṇyū ; his twin-sister is yamī, with whom he resists sexual alliance, but by whom he is mourned after his death, so that the gods, to make her forget her sorrow, create night ; in the veda he is called a king or saṁgamano janānām, " the gatherer of men ", and rules over the departed fathers in heaven, the road to which is guarded by two broad-nosed, four-eyed, spotted dogs, the children of śaramā q.v. ; in Post-vedic mythology he is the appointed Judge and " Restrainer " or " Punisher " of the dead, in which capacity he is also called dharmarāja or dharma and corresponds to the Greek Pluto and to Minos ; his abode is in some region of the lower world called yama-pura ; thither a soul when it leaves the body, is said to repair, and there, after the recorder, citra-gupta, has read an account of its actions kept in a book called agra-saṁdhānā, it receives a just sentence ; in MBh.  yama is described as dressed in blood-red garments, with a glittering form, a crown on his head, glowing eyes and like varuṇa, holding a noose, with which he binds the spirit after drawing it from the body, in size about the measure of a man's thumb ; he is otherwise represented as grim in aspect, green in colour, clothed in red, riding on a buffalo, and holding a club in one hind and noose in the other ; in the later mythology he is always represented as a terrible deity inflicting tortures, called yātanā, on departed spirits ; he is also one of the 8 guardians of the world as regent of the South quarter ; he is the regent of the nakṣatra apa-bharaṇī or bharaṇī, the supposed author of RV.  x, 10 ; 14, of a hymn to viṣṇu and of a law-book ; yamasyā*rkaḥ N. of a sāman ĀrshBr. )
   m. N. of the planet Saturn (regarded as the son of vivasvat and chāyā) Hariv.  BhP.
    m. of one of skanda's attendants (mentioned together with ati-yama) MBh.
    m. a crow L.  (cf. -dūtaka)
    m. a bad horse (whose limbs are either too small or too large) L.
    n. a pair, brace, couple L.
   n. (in gram.) a twin-letter (the consonant interposed and generally understood, but not written in practice, between a nasal immediately preceded by one of the four other consonants in each class) Prāt.  Pat.  on Pāṇ.  1-1, 8
    n. pitch of the voice, tone of utterance, key Prāt.

Yli 3000 vuotta vanha aamurukous? Wiki:

Gaayatrimantra on hindulaisuuden kunnioitetuin mantra. Se koostuu Yajurvedasta peräisin olevasta alkusäkeestä oṃ bhūr bhuvaḥ svaḥ (devanagari: ॐ भूर्भुवस्वः) ja Rigvedan (gaayatri-mittaisesta) säkeistöstä 3.62.10. Gaayatrimantra sisältyy kaikkiin Veda-kirjoihin, sillä kolme muuta kirjaa sisältävät paljon Rigvedasta muokattua tekstiä. Mantraa kutsutaan myös nimellä Sāvitrī, sillä siinä mainitaan hindujumala Savitar.*

Ortodoksihindulaisuudessa Gayatrimantraa käyttävät vain kolmen ylimmän kastin Upanayana-rituaalin läpäisseet miehet.

    Devanagari-kirjaimistolla:

   ॐ भूर्भुवस्वः ।
    तत् सवितुर्वरेण्यं ।
    भर्गो देवस्य धीमहि ।
    धियो यो नः प्रचोदयात् ॥

    IAST-latinisaatio:

oṃ bhūr bhuvaḥ svaḥ
tát savitúr váreniyam
bhárgo devásya dhīmahi
dhíyo yó naḥ pracodáyāt

Sidis-summittainen lausuntaohje:

oom bhuur bhuvas svaha ||
tat savitur vareeniam
bhargoo deevasja dhiimahi
dhijoo joo naf pratshoodajaat.

(Jos haluaa vimpan päälle lausua, nuo aksenttimerkit ilmeisesti tarkoittavat
udaatta-aksenttia, joka lienee noin sävelaskeleen korkeampi kuin an-udaatta...
tai sitten ei! Emme ole juurikaan perehtyneet veda-aksentteihin!)

* Lemma eli sanakirjamuoto: savitR (savitri = stimuloija, tjsp, eli siis suulpäri!   :aurinko: )

gaayatrii mantra resitoituna:

https://www.youtube.com/watch?v=P26ZvKY--KY

Ralph T. Griffith'in käännös (1896):

(om bhuur bhuvas svah)
10 May we attain that excellent glory of Savitar the God:
So May he stimulate our prayers.

dhiimahi -- may we attain
tat... vareNyam bhargo -- that excellent glory
savitur...devasya -- savitri (savitar) the god
dhiyo -- prayers
(yo -- joka)
naH -- meidän ...-mme
pracodayaat -- may he stimulate

Vähän stilisoitu resitaatio, yleensä taustalla ei ole sitaria sun muutakaan instrumenttia.

Lausuntatavat vaihtelevat jonkin verran mm. eri puolilla Intiaa. Nämä lausuvat esim. svah, toiset
taas svaha tai jopa kai svahaa! "Aidossa" resitaatiossa mielestämme mahaapraaNa eli isohönkä-
konsonantit, kuten dh ja bh, ovat selvästi voimakkaampia, niin että hönkä-h kuuluu melko
lailla selvemmin esim. sanassa dhiimahi, siis vähän kuin d-hiimahi tai bhuur, b-huur!

Kuunnelkaamme tuota mantraa  Eklen rauhanmeditaation aikana, vai mitä?!   ::)

 :o

Wiki:

Vedic Soma*
Further information: Somayajna and Mandala 9

In the Vedas, the drink, and the plant refer to the same entity. Drinking Soma produces immortality (Amrita, Rigveda 8.48.3). Indra and Agni are portrayed as consuming Soma in copious quantities. The consumption of Soma by human beings is well attested in Vedic ritual.

The Rigveda (8.48.3) says:

     ápāma sómam amŕtā abhūmâganma jyótir ávidāma devân
     kíṃ nūnám asmân kṛṇavad árātiḥ kím u dhūrtír amṛta mártyasya

apaama (joimme) soomam (soomaa) amritaa (kuolemattomiksi) abhuuma (tulimme)
aganma (menimme) dsjootir (valoon) avidaama (hiffasimme) deevaan (jumalat)
kim (mitä) nuunam (nyt) asmaan (meille) krinavad (?tekee? äähh...) araatih (vihollinen)
kim (mitä) u (täytesana?) dhuurtir (vahinkoa) amrita** ([oi sinä] kuolematon [sooma])
martiasja (kuolevainen; tarkemmin ottaen genetiivi: kuolevaisen; oli helpompi
kääntää kuitenkin tälleen vähän epätarkasti...)

Ralph T.H. Griffith translates this as:

    We have drunk Soma and become immortal; we have attained the light, the Gods discovered.
    Now what may foeman's malice do to harm us? What, O Immortal, mortal man's deception?

Maharishi Mahesh Yogin mukaan soman esoteerinen merkitys, tai mikä lie, viittaa sellaiseen
ihmisen systeemin tuottamaan yhdisteeseen, jota valaistunut yksilö hyödyntää selvästi
tehokkaammin kuin me tavalliset pulliaiset. Hän arveli, että kyseessä voisi olla esimerkiksi
serotoniini, jos oikein muistamme...




* soma    m. the Soma (plant or juice, often personified as a god); the moon or the god of the moon.

** amRta (a-mrita; subst. maras, kuolema; vrt. esim. immortal; sm. (marto?), marras)    m. immortal. m. a god. n. immortality (also concr. = the gods); the drink of the gods, i.e. nectar; anything sweet, delightful, or wholesome, e.g. water, milk, medicine, the remainder of sacrifice, alms unasked.

 yoga-suutra II 16:

हेयं दुःखमनागतम्

heyaM duHkham anaagatam

heejan (vältettävä)  dukham (tuska) an-aagatam (ei-tullut)



 [HA]:
Pain Which Is Yet To Come Is To Be Discarded.

[IT]:
The misery which is not yet come can and is to be avoided.

[VH]:
[BM]:
Suffering that has not yet come can be escaped.

[SS]:
Pain that has not yet come is avoidable.

[SP]:
The pain which is yet to come may be avoided.

[SV]:
The misery which is not yet come is to be avoided.

draShTR^idR^ishyayoH sa.nyogo heyahetuH .. 17..

draSTRdRshyayoH saMyogo heyahetuH .. 17..

drashtr(i)-drishjajoos sanjoogoo heejaheetuhu.

Näkijän [puruSan, "hengen"] ja nähdyn [prakritin, materian] [virheellisestä havainnosta seuraava?] yhteys [on] vältettävän [tuskan, kivun, yms.] syy.

 [HA]:
Uniting The Seer Or The Subject With The Seen Or The Object, Is The Cause Of That Which Has To Be Avoided.

[IT]:
The cause of that which is to be avoided is the union of the Seer and the Seen.

[VH]:
[BM]:
[SS]:
The cause of that avoidable pain is the union of the Seer (Purusha) and the seen (Prakriti, or Nature).

[SP]:
This pain is caused by false identification of the experiencer with the object of experience. It may be avoided.

[SV]:
The cause of that which is to be avoided is the junction of the seer and the seen.

Johdanto

Intian filosofiassa on kuusi ortodoxista (siis: veda-kirjallisuuden auktoriteetin tunnustavaa)
koulukuntaa, jotka paritetaan yleensä seuraavalla tavalla:

nyaaya (njaaja, logiikka) & vaisheSika (~vaisheeshika, vai se sika!?)

saaMkhya (saankhja; ateistinen) & yoga (jooga*, "haukutaan" joskus nimellä seshvara-saaMkhya eli teistinen saaMkhya)

miimaaMsaa & vedaanta (veda-anta: vedan loppu, vedakirjallisuuden syvähenkisimmän aspektin analyysi, tai mikä lie...)

Noh, yksi saaMkhya-filosofian (siis kaiketi myös yogan) peruskäsitteitä  on tattva (tat-tva: that-ness, "tuo-ous, tuollaisuus").
MaharSi Kapilan saaMkya-suutra - pläjäys luettelee 25 tattvaa seuraavassa suutrassa (väliviivat ja pilkut lisätty lukemisen helpottamiseksi):

sattva-rajas-tamasaaM saamyaavasthaa (saamya-avasthaa) prakRtiH, prakRter mahaan, mahato 'haMkaaro (ilman sandhia:
mahataH; ahaM-kaaraH), (a)haMkaaraat pañca tanmaatraaNy ubhayam indriyaM tanmaatrebhyaH sthuula-bhuutani, puruSa
iti pañca-viMshatir gaNaH.

Käännöksen löytäminen tuntuu olevan kiven alla. Noh, en minä nyt niin kovin innokkaasti sitä yrittänytkään.
Häätyy kai koettaa sitten itse väkertää jonkinmoinen kiännös:

[Kolmen guNan] sattvan (Totuus ***), rajas'in (Intohimo) ja tamas'in (Pimeys) keskinäinen tasapainotila on [avyakta, ilmentymätön] prakriti. [Kun tuo tasapainotila järkkyy syntyy] prakritista mahat eli kosminen mieli tai äly; älystä
syntyy ahaM-kaara eli "minän-tekeminen" eli individualisaatio, josta puolestaan syntyy viisi tanmaatraa elin "sen-
mittaa"** (aistien toimintaperiaatteet: kuulo [aisteista hienoin, liittyy aakaashaan], tunto [vaayu], jne) ja molemmat indriyat (aistin- ja toimintaelimet); noh, tanmaatroista syntyvät karkeat elementit (hienoimmasta karkeimpaan: aakaasha, vaayu, tejas, apas, pRthivii); [sitten on vielä] puruSa eli puhdas henki [jolla ei ole yhtikäs mitään tekemistä muiden tattvain kanssa.] [tämä on ] siis 25:n joukko.



[jatkuu myöhemmin ?]


* Jälleen kerran syytä painottaa, ettei joogalla ylläolevassa merkityksessä ole juuri mitään tekemistä länsimaissa
tutun "aasana-joogan" kanssa...

 ** tanmAtra    mfn. = %{-traka} MBh. ix , 1806 Pan5cat. ; = %{-trika} BhP. iii , 10 , 15 ; n. merely that ,

*** Vertaa kvarkkien ominaisuuksien nimiin: Outous, Lumo, Kauneus, Totuus!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kvarkki    ;D

Eilissä iltana 5 - 10 minsaa pähkäilin, mitenkä nuo 25 tattvaa liittyisivät syvämeditaatioon,
eli puhtaan tietoisuuden tilaan, transsendenttiseen, ajatusten "tuolla puolen" olevaan tilaan
johtavaan meditaatioon.

Tämä on sen verran kimurantti aihe, että ei tiedä oikein mistä alkaisi....

Ensiksi lienee syytä painottaa, että puruSa eli puhtaaseen tietoisuuteen, siis aatmaniin ("aatamiin"),
neljänteen tietoisuuden tilaan liittyvä tattva on totaalisen erillinen (atyantaasaMkiirNa, ati-anta-a-sam-kiirNa,
siis "täysin yhteenkirnuamaton") muista saaMkhyan tattvoista, jopa sattvasta eli Totuudesta, kolmen guNan joukossa
hienoimmasta. Syvämeditaation voidaan siis todeta "onnistuessaan" transsendoivan 24 muuta tattvaa, jotta puruSa pääsee tyypin tietoisuudessa esille kaikessa loistossaan.

Nyt voidaan siis ajatella, että syvämeditaatiossa tapahtuu seuraavaa: lähdetään liikkeelle jostakin tanmaatrasta eli aistitoimintojen
periaatteesta. Helpoiten se useimmilla tapahtunee shabda-tanmaatran eli Äänen avulla, koska Ääni liittyy sthuula-bhuutaista eli
karkeista elementeistä hienoimpaan, siis aakaashaan ("akasha", pthyi!) eli "tyhjään" tilaan (joka on esim. atomissa elektroniverhon ja ytimen välillä).

Hindut luokittelevat puheen (vaak) /äänen (shabda) karkeasti seuraaviin neljään kategoriaan:

vaikharii (vaak)  -- korvin kuultava puhe
madhyamaa  -- "keskimmäinen" ( pään sisällä kuultava puhe, siis verbaalinen ajattelu??)
pashyantii -- "näkevä"??
paraa -- transsendenttinen

Syvämeditaatiossa on ainakin aloittelijan hyvä käyttää (hänelle) merkityksetöntä äännejonoa,
koska kielen semanttinen komponentti lienee ns. pintatason ilmiö, joka voi haitata transsendoimisen
välineenä käytetyn äännejonon hienontumista, päätyen se lopulta paraa-tasolle, jolloin äännejono
on identtinen totaalisen Hiljaisuuden (Shivan) kaa.

(Tuosta nyt tuli vähän tynkä, mutta saanee kelvata näin pyhäuamuna, LOL!)

(Lisäys) Huomautettakoon, että Ilman elementtiin liittyvä sparsha-tanmaatra eli Kosketus/Tunto
on toiseksi hienoin tanmaatroista. Myös sillä lienee mahdollista päästä likelle transsendenttisia "tiloja",
kun kosketusta sovelletaan tiettyihin kehon osiin, jotka ovat sille erityisen herkkiä...

 ::)

Kukas kissan hännän nostaa, ellei kissa itse?   ::)