Astro Foorumi

Tässä linkki mun kokemukseen tai se siis on tässä ketjussa jonka pistän linkiksi.

http://www.astro.fi/forum/index.php?topic=19251.240

Mutta miksi ne kokemukset on joskus pelottavia? Tuo ei ole tuo mun kokemus tuossa linkissä ja kaikki muutkaan ei ole mutta sitten on joitakin pelottavia niinkuin että lähden ilman haluani tai sitten jopa että kiskotaan pois ruumiista, ainakin sitä tuntuu ja noissa kummissakin on pelottava tunnelma. Osissa sitten jos antaudun sille ja olen rentona niin tunnelma vaihtuu tai nukahdan enkä muista mitään. En kyllä ole ihan hereilläkään vaan puoliunessa tms. tilassa kun nuo irtautumiset tapahtuu. Mutta joskus jotenkin vain tappelen vastaan ja toisinaan niinkuin viime yönä huusin siis (en ääneen) suojelusenkeliä. Se auttoi ja auttaa. Viime yönä koin olevani kuin kahden ison enkelinsiiven :D sisällä niinkuin makuupussissa. Kun kosketinkin niitä niin ne tuntuivat makuupussilta se materiaali siis. :D Enkä nukkunut makuupussissa vaan normaaleissa pussilakanoissa. Tuossa ei kai välttämättä ollut pelottavaa jospa vain mä säikähdin, siis siinä irtautumisessa. Se enkelinsiipikokemus oli rauhoittava ja turvallinen. Mutta joissakin on inhottava tunne niinkuin joku/jotkut olisivat kimpussani. Eri kuin unihalvaus kuitenki. Niihin auttaa tuo joko vastaan tappelminen tai sitten suojelusenkelin apuun huuto.

Tälläisen kirjoittaminen tuntuu kyllä musta ihan kahjolta. Mä siis en ole mikään yliluonnollisia jatkuvasti kokeva ihminen, olen tavis ja toivottavasti ette pidä mua hulluna mutta tämmönen kokemus oli. Tuntuu toisinaan tälläiselle palstallekkin näistä kirjoittaessa että mua pidetään varmaan hulluna.  :uglystupid2:

Jaa, oli sitte niin omituinen viesti jotta on 20 lukijaa mutta ei kellään mitään sanottavaa. Taidanpa olla liian outo tännekkin. :D

No hei, kyllä mä ihan suht koht normaali oon. :D

Mua vain ihmetyttää se, että välillä menee noin helposti ja mukavasti kuin siinä linkissä se mun kertomus ja sitten välillä se tuntuu pahalta?

Nostanpa tän ketjun. Nyt mulla oli iltapäivästä semmonen kokemus jotta lähdin ruumiista ja kohosin ensin tuli sellaista taivaansinistä oli joka puolella ja sitten kirkas valo. Sitten tulin takasin kun mua alkoi pelottamaan jotta en mä halua kuolla.  :D Tää oli erilaine kokemus kuin mitä ennen, täs ketjus on mun kokemus. Sitten oli vielä silläkinlailla erilainen jotta tuntui jotta oli vakea hengittää. Itse asiassa kaks irtautumista, toinen jäi puolitiehen kun oli vaikeata hengittää ja kai sen pelästyksen takia tulin takas ja toinen meni tuonne kirkkaaseen asti mutta sieltäkin tulin sitten alas kun pelästyin. Ja olin mielestäni hereillä silmät kiinni lepäilin sängyllä. Aiemmin olen ollut joko unessa tai siinä jännässä tilassa ei uni eikä valve.

Mulle nää tapahtuu ihan pyytämättä ja yllättäen. Toisaalla (siis toisella palstalla) joku ihmetteli jottei sen pitäisi muka olla noin helppoa vaan pitäis olla harjoittelua. Mä olen aina lähteny tuosta vain noin paitsi että joskus olen laittanut vastaan enkä sitten ole aina lähtenyt mutta joskus silloinkin.

Säikyinkö turhaan?

No siis joo en ole nyt sillälailla suojannut jos tarkoitat jotta pitää kutsua Mikaelia eteen, taakse..jne...tai mitä minä käytän viiskantoja samalla lailla. Siis en ole suojannut itteäni mitenkään nyt viime aikoina paitsi nukkuman mennessä pyytänyt Jumalalta, Jumalattatelta, suojelusenkeliltä ja oppaalta suoajaa. Kun joku sanoi että ei voi antaa esmes parannusta selkävaivohin jos mulla on suojaus. Ja Mietin sitten jotta jos mulla on suojaus pääseekö sitten nämä positiivisetkaan tapahtumat tai vierailijat? Ilmeisesti tyhmiä kyselen :D Mutta olen ihan melkei aloittelija näis jutuis. Ja kun tuo ei tuntunut pahalta vaikka säikähdinkin ja se kertomus oliko se nyt tuossa linkissä tässä ketjussa yhdessä mun jutussa niin se kokemus oli hyvä missä mua ikäänkuin opetettiin irtaantumaan ja tämä kokemus mistä nyt viimeksi kerroin oli hyvä vaikka säikyinkin, se sininen ja se valo nimenomaan tuntui hyvältä.

Mä liputtaisin enneminkin tuolle mitä keskiyön vahinko sanoi jotta jäi kokematta jotain mahtavaa kun säikyin.

No ei mulla ole kurjaa olla...  :D Eikä tämä ollu pelkoa vaan pelästymistä joka on mun mielestä eri...Pelkoa kyllä uskon... Mutta kiitos A (Aminthir?) , mutta maadoitus lienee myös a ja o näissä jutuissa? Ei pelkkä suojaus.

Mitenkäs tuo viisikanta oikein menee? :-[

Kuvittele viiskanta eteen, taakse, sivuille, ylle ja alle, suojaksi. Ja Aminthirin tyylinen mantra jotta näiden läpi voi vain rakkaudella ja hyvällä tulla on kans hyvä.

Sit vielä Aminthirille (toivottavasti meni nikki oikein  :)) jotta en mä ole mitenkään "mennyt sarvet ojossa"  :D näitä juttuja ehdointahdoin kokemaan vaan olen jotenki yllättäen joutunu (en nyt ehkä pyytämättä  ;)) Mutta siis annoinkohan vähä liian negatiivsen kuvan siis tuo sininen/kirkas oli ihan positiivinen ja se myös missä mua opetettiin irtautumaan ruumiista, ja on ollut myös negatiivisia mutta niihin sain kerran oppia miten estää niitä. Esmes sitä unihalvaustakin. Ja kerran näin myös oppaani. Unen ja valveen rajamailla. Ja ongelmien ja stressin aikana henkieläin on auttanut ja tais siinä olla muutakin populaa.

Kunpa minä tietäisin mikä on viisikanta, niin voisin sitten visualisoida. ::)

Joo aivan oikein. Ja noin päin sitten jottei vaan väärinpäin kärjellään mikä tekee siitä saatanapalvojain tunnuksen...

Elikkäs tämä visualisoidaan neljälle sivulle joka ilta vai riittääkö tämä toimenpide kerran? :-[

Kehosta irtautuminen on merkittävä ja voimallinen kokemus; se antaa todistuksen fyysisestä kehosta riippumattomasta olemassaolosta ja avaa uusille maailmoille. Aluksi se voi olla myös pelottava kokemus, koska se on matka entuudestaan tuntemattomaan maailmaan, toiseen ulottuvuuteen tai miten asian ilmaiseekaan. Pelko voi tulla siitä, ettei vielä tiedä mitä tapahtuu ja millaiseen maailmaan on siirtynyt.

Suojaus on hyvin tärkeää. Katso ohjeet tästä (http://www.astro.fi/forum/index.php?topic=3645.0).  Jos on unohtanut suojautua, hädän keskelläkin voi pyytää korkeimman apua ja myös enkelit ja omat auttajat voivat olla suureksi avuksi.  On hyvä muistaa, että koskaan ei ole liian myöhäistä pyytää apua. Siitäkin huolimatta kannattaa suojautua ennakkoon, koska sen avulla voi välttyä monilta harmeilta.

Yksi perusasioista on, että oman elämän aikana luodut ajatukset ja tunteet vaikuttavat siihen millaisissa maailmoissa unien ja kehosta poistumisen aikana liikkuu. Mielentilalla juuri ennen nukahtamista/kehosta irtautumista on suuri vaikutus. Kaltainen vetää puoleensa kaltaistaan. Niinpä nukkumaan mennessä iltarukouksella, valomeditaatiolla tai ihan vaan myönteisellä ajattelulla voi olla ihmeitä tekevä vaikutus. Mieli kannattaa suunnata valoon ja rakkauteen.
 :smitten:

Nämä ovat varmaan aika yksilöllisiä juttuja. Minulla on automaattinen suojaus ja maadotus, jodun elelemään todella pieleen että kumpikaan heikentyisi.

Niinpä minulla onkin tapahtunut ruumiistairtautumisia vain voimakkaan fyysisen+henkisen stressin seurauksena. Jos menen nukkumaan tilassa, jossa olen yhtaikaa fyysisesti yliväsynyt ja henkisesti liian kovilla kierroksilla, tapahtuu ruumiistairtoaminen. Valitettavasti en edes pääse paljon mihinkään, vaan jään lillumaan siihen 5-50 cm päähän kropastani.  ;D

Itse en koe näitä toivotuiksi tapahtumiksi, vaikka ne eivät olekaan epämiellyttäviä. Minulle ne toimivat varoitusmerkkinä; on syytä rentoutua ja ottaa lisää aikaa itselleen.

Minulla vaikutti hyvin paljon ympäristö kokemukseen: Edellisessä kämpässäni naapurissa oli perinteinen mutta viinaton perhehelvetti, heräsin aina aamulla siihen, kun sen perheen äiti karjui lapsilleen 'teistä ei kyllä tule ikinä mitään kun ootte tuommosia.'  :-\
Siinä kämpässä ruumiistairtautumiset olivat epämiellyttäviä, koska siinä tilassa alkoi aina kuulua kovaa pauketta ulko-ovelta, kuin jokin olisi tulossa siitä läpi ja tulikin sitten, nimittän sen jälkeen alkoi aina kuulua ilkeää säksätystä ihan ympäriltäni. Tuohon aikaan en vielä kämpän suojaamisesta tiennyt mitään, joten kestin näitä ja riuhtaisin aina kauhuissani itseni takaisin kroppaan.

Nykyisessä kämpässäni - myöskin kerrostalo - ne harvat irtautumiskokemukset mitä on ollut (en enää aja itseäni liian uuvuksiin, niin en sitten irtoilekaan) ovat olleet todella miellyttäviä. Ensinnäkin kämppäni on nykyään suojattu ja lisäksi rapussa ei ole mitään perhehelvettejä meneillään.

Muttasiis: Minulla on selkeästi sielunsuunnitelmana olla TÄÄLLÄ. Siis kun olen inkarnoituneena, pyrin todella olemaan läsnä täällä fyysisellä tasolla. Sen vuoksi on varmaan tullut otettua automaattimaadotukset ja -suojaukset matkaan. Sen vuoksi varmaan minulla myöskin tämä ruumiistairtautuminen on lähinnä signaali liian suuresta stressistä eikä mitään sen kummempaa.

Suojauksen lisäksi kehottaisin myös maadottamaan. Irtoilen itse niin hankalasti ja pääsen korkeintaan muutaman kymmenen senttiä eroon  kropastani ehkä juuri sen automaattimaadotuksen vuoksi. Tältä sivustolta löytyy varmaan maadotusohjeitakin. Jos on huonosti maadottunut - vähäinen uni ja väliin jätetyt ateriat heikentävät maadotusta - niin irtoilu ruumistakin varmaan tapahtuu helpommin.

Vaaleanpunaiset norsut men kyllä ohi ja ylitte lujaa..  :)

Kiitos. Joo olen pyytänyt suojelusenkulia hätiin joskus kun on ollu tarve ja hää on tullu. Kerrankin kun oli joku häirikkö niin kun huusin sitä enkulia suorastaan niin tuli ja lujaa ja tuli semmonen jännä niinkuin voisin kutsua termillä "jumalan tuuli" joka tavallaan huuhtoi sen häirkön pois.

Ahaa!!  :D

Siis mä olenkin tosi tyhmä. Jotenkin musta tuntuu, että mun on nyt ymmärrettävä tää asia. Vääntäkää nyt herranenaika tää rautalangasta? :-[ :-[

No eise niin vaikeaa ollutkaan, mutta sitä toivoa pitää tulla ilmeisesti sieltä sydämmestä, niin kuin tämäkin, että toivoin jotakin tapahtuvaksi, vaikka en tiennyt mitä, mutta tuli henkinen herääminen.