Astro Foorumi

Täällä Hesassa, missä itse vielä toistaiseksi hetken aikaa joudun olemaan, alkaa ilmeet ja kehonkieli olla jengillä sitä tasoa, että ei paljon viitsi enää neljän seinän ulkopuolella käydä kuin ruokakaupassa.

Ja jo silläkin reissulla olo on kuin itä-Berliinissä, mutta jotenkin pelottavampi ja surullisempi.

Onko samanlainen depis ja flegmaattisuus sekä vain vaivoin pidätelty sopivaa purkautumiskanavaa haeskeleva raivo vallalla kaikkialla Suomessa vaiko vain täällä?


http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=92278&tstart=0

...hämärästä ne kaikki mönkii, päivällä vaikka seesteistä ois...

Olen pitkään kokenut isot kaupungit Suomessa ahdistaviksi ja ihmiset "susiksi". En myöskään omalla "kylällä" tykkää kulkea ilta- ja yöelämässä ilman miesseuraa... koen olevani turvaton  :(
En sen enempää ole siihen puuttunut, hieman pistänyt omaan piikkiin  ::) olen niin vähän ollut liikenteessä nyt aikoihin... mutta toisaalta tietyn tyyppinen turhautuminen ja sosiaalisten erojen kärjistyminen väestössä on omiaan kaatamaan isompiakin valtioita... että antaa vaan palaa Suomen pojat! Hyvää tulee kun tältä sakilta loppuu ne syyt olla tekemättä herrojen metkuista lopun  :buck2: Ja jos oikein arvailen ja kuulostelen suuntaa jos toista, kaukana ei ole tuo aikapommin räjähtäminen... vaikka kuinka yrittävät ekonomit ja talousnerot ennakoida ja estää tulevaa... kyllä se tulee ja köyhän niskaan jälleen kerran  :-X

Ihan omien (tiedostamattomien?)asenteiden heijastumaa kaik.
Sitä poimii näkymästä just sen mihin tuntee vetoa.
Jos tilaa kurjuutta, saa sitä.

Ihmisten kollektiivinen mentaliteetti maassa tai kaupungissa on toki aistittavissa,
mutta hyvinkin erilaisista yksilöistä sekin muodostuu.

Sopeutuminen, joka on kaiken kehityksen johtotähti,
ei välttämättä tarkoita vallitsevan ilmapiirin imemistä itseensä,
vaan ehkäpä oppia löytämään siitä sen hyvätkin puolet,
jolloin epämukavilla oloilla on jalostava eikä lannistava vaikutus.
 :)

Suomessa ei homeopaattina toimiminen taida kovin helposti lyödä leiville.
Hiljan soitin eräälle homeopaatille/magneettiterapeutille. Hän kertoi ryhtyneensä
kirjanpitäjäksi. En tiedä toimiiko enää lainkaan homeopaattina, mutta magneettiterapialaitteet
kertoi olevansa myymässä pois.

Itsellä on muutama hyvä kokemus homeopatiasta, mm. se kun korvatulehdus, johon olin
saanut antibiootti- ja korvatippareseptin, mutta joita en käyttänyt, parani muistaakseni
muutamassa päivässä homeopaattisilla "sokeripillereillä".

Tiedätkö mikä leivän lyömisen ( ???) pahin este homeopaattina toimiessa ainakin minun kokemukseni mukaan on -
parin ensimmäisen käyntikerran jälkeen asiakkaat ovat parantuneet vaivoistaan,
ja palaavat luokseni enää vain pari kertaa vuodessa, siis aina kun jotain akuuttia ilmenee.

Siis joo, olen todella iloinen hoidon onnistumisesta, mutta ymmärrän kyllä nyt miksei tämä ole business ;D


Jos potilasyhdistyksen foorumin hiljaisuutta ihmettelet, niin sivut ovat käsittääkseni vasta nyt kesällä avatut, eikä niitä ole mainostettu vielä missään.
Sinähän voisit sinne kertoa kokemuksesi noinniinkuin esimerkkinä :)

Noh, alkuperäiseen kysymykseen vastaisin että mikäs tässä?

Ja jos ottaa pattiin, niin eikö sulla ole ystäviä?

Rakkauden valon ja IkitosIn henkilökohtaisesti tavanneenna voin sanoa että kyllä täällä Stadissakin on Ihmisiä isolla I:llä.

Vai onko nyt kyse siitä, ettet osaa markkinoida osaamistasi?

Jaspis mainitsi tuon turvattomuuden tunteen.. Se on kyllä totta, mutta riippuen toki paikasta. Viime talvena oli aika, jolloin ei esim. Martsarin "steissille" voinut mennä ilman linkkaria saappaanvarressa.
Mut musta tuntuu, että se olen minä, jonka takia ne ihmiset vaihtaa hämärässä kävelemään kadun toiselle puolelle  ::) Vaik en mää ymmärrä, pikkuinen tyttö mustissa vaatteissa, panosvyöt lanteilla ja nahkarotsi niskassa, huulessa joku ihmeen rengas.. Hey, I won't bite, people!  ;D

HellSinGin ( ;D) katuja jonkin verran tallanneena voin sanoa, että on niitä pahempiakin paikkoja. Yöelämä on kiitettävä ja porukat (joissa siellä liikun) mahtavia. Ainut mikä mua Stadissa ärsyttää on siellä ajaminen ja erityisesti julkinen liikenne. Bingostako ne bussikuskit on korttinsa voittaneet?! Niin ja ne poliisit ja niitten samperin ratsiat.. "Onkos sulla korttia tähän menopeliin? Tai edes papereita?" "Ei oo ei. Mä muistan tän kuvion, kirjota vaan se lappu ni päästään molemmat helpommalla."
Juuh, mulla on aina ollut ongelmia auktoriteettien kanssa.  ::) Ja poliisisedät on pelottavia.

Kiitos KaurisE :smitten:
Kohtaamansa ihmisyydenkin laadun kokeminen on aina oman sisäisyytensä heijastumaa :coolsmiley:
Ja sitä paitsi usein varsin molemminpuolinen kokemus :)


Voi koettaa mennä vaikka martsarin steissille elämänluottamuksen täyttämänä, maailmaa rakkaudellisesti katsoen, ja katsoa mitä tapahtuu. Lempeys lievittää pelon. Turvattomuuden tekijät kaipaavat itse turvaa.


Monet, todella monet ovat rakentaneet elämänsä turvattomuudelle, yksinäisyydelle, sairaudelle ja kärsimykselle.
Ei ihme, että kaikenmaailman turrutteita kuluu koppa kaupalla joka kaupungin steisseillä.
Miten herättää ihmisissä halu parantua, ottaa vastuu omasta elämästään?

Voihan niitä ihmisiä katsoa valoisinkien linssien läpi, eikä jäädä siihen mörtsimäiseen ensivaikutelmaan kiinni.. Siis sillä silmällä että jokaisen taustalla on kuitenkin se pyhä henkisieli eikä kasa atomeita ja erilaisia mielentilamuunnoksia laidasta laitaan... Psykologiset humpat kun voi joskus jättää ihan huoletta narikkaan  ;)

Mä odotan sitä päivää kun tuon taidon opin. Joskus se voi hetkittäin onnistua, mut sitten sitä tulee "palattua taas tähän maailmaan".

Martsarin steissille voi mennä valosalla ilman huolen häivää mutta lauantaina yön pikkutunneilla se mesta on.. karmiva. Ei tarvii ku tyyliin kattoo vähän väärin joitain niitä ihmisiä niin joutuu juoksemaan ettei saa morasta.. Mut kyllä mä tiedän, ettei ne ihmiset ole sisimmässään (välttämättä) niin pahoja kuin miltä heidän egonsa saa heidät näyttämään.

Alkuperäinen kuvaus oli Kauppalehden keskustelupalstalta. Halusin vain tietää, onko tuollainen
kokemus Hesasta kovinkin yleinen. Olin hieman yllättynyt tuosta negatiivisuudesta, koska Hesassa
kuitenkin tietääkseni on lähes ainoat Suomessa säännöllisesti "ohjelmaa" tekevät joogalentäjät,
joten siellä pitäisi "kaiken järjen" mukaan olla Suomen parhaat fiilarit.  ::) Tällä hetkellä tosin useimmat
aktiiviset pompottelijat lienevät Nurmijärven Kiljavalla viikon kestävällä ns. rondauksella, joka
alkoi maanantaina.

Joku tottijarvelainen muuten ennusti Kauppalehden Kahvihuone-palstalla heinäkuun 5. päivä, että
tällä viikolla on mitä parhaat lomakelit, verrattuna alkukesän miltei syksyisiin ilmoihin. Taisi
aika hyvin osua kohilleen ainakin etelä-Suomen osalta, jota ennuste lähinnä koski. Hän perusti
ennustuksensa siihen, että tiesi joogalentäjien kokoontuvan etelä-Suomessa tällä  viikolla.

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=91812&tstart=0

 :o

Tuosta tuli mieleen tämä "aforismi" jooga-suutrasta:

ahiMsaa-pratiSThaayaaM tat-saMnidhau vaira-tyaagaH

Suomennos kirjasta Idän viisautta:

(Yogin) pysyessä lujasti väkivallattomuudessa (ahiMsaa) lakkaavat
kaikki vihollisuudet hänen läheisyydessään.

Stadissa myös.
Mä olen ollut tänään kiroileva siili, ja onnistunut olemaan purkamatta sitä kanssakulkijoihin, olen saanut hymyjä ja päiväkin jo paljon parempi!

Välillä hesa tuntuu kahlitsevalta, välillä täynnä nopeita tähtipurskahduksia  :idiot2: :smitten:

Minä en ole ikinä oikein tykännyt Helsingin keskustasta. En pidä ihmisjoukoista tai ruuhkista tai siitä kiireestä miten ihmiset siellä laukkaavat.

Mutta tällä viikolla olin siellä 3-vuotiaan Leijona-poikani kanssa. Poika on kuin Aurinko, aina suloinen hymy pienellä naamallaan ja kieltämättä meillekin hymyiltiin takaisin!  :) Tultiimpa juttelemaankin.

Kerran eräs vanhempi nainen tuli kaupasta vähän stressaantuneen näköisenä, ja poikani hymyili hänelle koko naamallaan. Nainen hymyili takaisin ja sanoi minulle, että kylläpäs sain kauniin hymyn pojalta.  :)

Minä en koskaan oikein viihtynyt Helsingissä. Olen kokenut sen stressaavana paikkana. :idiot2:
Vaikka itse olisi kuinka hyvällä tuulella kotiovesta ulos astuessa,
niin kyllä se migreeni ja epämukava olo pian valloittaa olemuksen. :idiot2:

Rakastan asua Wienissä, mutta senhän te jo tiedättekin. :)
Minusta on ihanaa astella kaduilla myöhäänkin olematta varuillaan muita ihmisiä.
Kaupunki on huomattavasti isompi kuin Helsinki yli 2 miljoonan asukkaallaan,
mutta jostain syystä kaupunki ei ole niin hiton korvia ja hermoja riipivä kuin Helsinki,
en tajua miksi. :idiot2:

Wieniläiset ovat etupäässä rentoja, he hymyilevät ja ovat kohteliaita
ja kaupunki on kaunis, siisti ja huolitellun ja hoidetun näköinen ja täynnä elämää ja kaikenlaisia menoja.

Toki meilläkin on ongelmaporukkansa ja täällä ne ovat turkkilaiset. >:(
He häiritsevät naisia ja pitävät meteliä aivan liikaa.
Heitä on paljon taxi-kuskeina ja iltaisin yksin en ota turkkilaisen ajamaa taxia,
koska niihin ei voi luottaa. Kyllä se ajaja pitää olla Itävaltalainen. :P
Ne vähintään kierrättävät sightseenia tehdäkseen isompaa laskua
ja hyvin usein, ovat liian innostuneita ja kiinnostuneita yksin matkaavasta naisesta. >:(

Tiedossani ei ole mitään vakavaa, mitä taxissa olisi tapahtunut,
mutta epämukavaa se vain on. >:(
Kukaan ei pidä turkkilaisista täällä.  >:(

Jos se Wien noin hieno paikka on asua niin..

..mää muutan sinne kun oon iso  ::)

Ellen ole vielä saanut perustetuksi sitä omaa Lionlandiani. Se se vasta upea paikka oliskin.  ;D

Olen myös sitä mieltä, että joka paikasta löytää hyvät puolet, jos haluaa - ja varmasti myös ne huonot puolet, jos haluaa. Luulenpa, että jos kysyisi vaikkapa sadalta minkä tahansa kaupungin asukkaalta tuntemuksia, niin saisi sata erilaista vastausta.

Minä olen viihtynyt Helsingissä kokonaisuutena oikein hyvin. Helsinkihän ei onneksi ole vain se kiireinen keskusta jonka useimmat näkevät, vaan täältähän löytyvät myös esim. merelliset Lauttasaari ja Vuosaari, idyllinen Suomenlinna, mukavan rauhallinen keskuspuisto ja muutaman kilometrin kauemmaksi kun keskustasta menee, niin on jo melkein kuin asuisi maalla. Esim. meidän nurkilla viihtyvät fasaanit, jänikset (ei siis villikanit), oravat ja siili sekä hirvikin on tullut bongattua. ;) Ne ihan oikeasti maalla asuvat kaverini ovat yllättyneet tästä luonnonläheisyydestä, kun ovat tulleet ekaa kertaa käymään. Huonoina puolina en näe kiireisyyttä (siihen voi mukautua mutta sitä ei tarvitse sisäistää), vaan enemmänkin esim. huonon ilmanlaadun keskustassa aina aika ajoin. Näin kesäisin myös välillä tuntuu, että keskustan ovat valloittaneet pelkästään turistit. >:(

Btw, se Martsarin steissihän ei muuten kuulu Helsinkiin, mutta eivät nuo juna-asemat Helsingin puolellakaan aina kovin mieltäylentäviä paikkoja ole. Martsarissa hetken asuneena tiedän paikan, enkä minäkään kovin iloisella mielellä sieltä kotiin kävellyt yöaikaan...ko. asema on tosin päivälläkin kyllä yksi rumimmista, mitä olen nähnyt.

Kysymys kai on lähinnä omasta valinnasta ja arvostuksista - nekin vaihtelevat elämäntilanteen mukaan. Lapsia en kasvattaisi täällä, mutta niitä ei ole olemassa eikä tulemassa, joten toistaiseksi Helsinki on ihan jees. Joskus vanhempana voisin muuttaa kotiseudulle eli maalle, mutta vielä ei reissaaja-minäni ole valmis niin rauhalliseen elämään. :)

Juu ei kuulu ei, ihan vaan yleisesti meinasin niinku ohi aiheen, että on niitä paikkoja, mitä Jaspis sanoi, että tulee se turvattomuuden tunne  ;)

Helzinkishä oli tänään eräs mukava spuge joka tuli juttelemaan kun venasin kaveria. Häivyin kyllä siitä sitten kun tää osotti min rintavarustusta ja kysäs että "onko noo aidot?" "On, pit men mo..". Näin kans kun joku pikkupoika taisteli jäätelöstään lokin kanssa..  ::)

;D Helsingissä sattuu ja tapahtuu... Kas minultakin Kerran Helsingin Korkeasaaren eläintarhassa ollessa lokki ryöväsi jätskini suoraan kädestä ennen kuin ehdin edes maistaa. Soo soo lokki, mutta eihän sille voinut olla vihainen ja eikun uutta jätskiä ostamaan.  ;D

On se ja paljon parempi, mitä täällä uskallan edes kertoa (kun heti tulee känkkäränkkää takaisin). :smitten:
Tervetuloa lämpimästi. :smitten:

 :D Lionland kuullostaa ihanalta paikalta! :D

Joskus tosiaan on päiviä, jolloin ne kaikkein oudoimmat ihmiset tuntuvat kävelevän vastaan - mutten sitten tiedä, onko siinäkään kysymys niinkään paikkakunnasta kuin jostain ihme synkroniteetista noin ylipäätään. Itse tosin koen aina pienimuotoisen kulttuurishokin, kun vietän lomaa rauhallisella kotiseudulla ja palaan sitten Helsinkiin, mutta pikkuhiljaa erilaiseen elämänmenoon taas sopeutuu. Esim. viimeksi palatessani matkaseurana Helsingin päässä oli alkoholisoitunut vanhempi nainen, joka kovaan ääneen välillä nauroi kippurassa itsekseen, välillä kirosi ja haukkui kaikki kanssamatkustajansa. Seuraava kokemus oli kaksi nuorta miestä/poikaa, jotka olivat ilmeisesti jo aamukahdeksalta ehtineet joitain nappeja nappailla ja suunnittelivat koko matkan, mitä ainetta seuraavaksi menevät ostamaan.

No, jos täälläkin päässä vain ajelisi omalla autolla, jäisivät nuokin "kohtaamiset" suurelta osin kokematta. Mutta minkäs teet, ihmisiä tänne maailmaan mahtuu ja suuressa kaupungissa valikoima on vähän kirjavampi kuin pienessä kylässä. Jos joku näitä "Helsingin hörhöjä" kauhistelee, niin totean yleensä, että kai niitä kylähulluja on suhteessa enemmän, kun on suurempi kyläkin. Ainut ero on siinä, että kotipaikkakunnalla ne hörhötkin tiesi tai tunsi, täällä ne ovat yleensä itselle ennalta tuntemattomia.

Juu, kaikki on suhteellista. Eihän tämä mikään suurkaupunki sentään ole, päin vastoin. Vastaavasti eron huomaa selkeästi myös toiseen suuntaan, kun palaa matkoilta jostain hieman suuremmasta citystä. :)

Jou!

Se miten ihminen ympäristönsä kokee, on heijastusta omasta sisäisestä maailmasta. Kaiken kauneus ja täydellisyys lämmittää kokijaa jos sisimmässä kaikki on hyvin, oli sitten Helsingissä tai Kolin huipulla.

Ai ku kiva huomata, että muutama vuosi sitten (kun 'rytsölää' alkoivat aiemman itäisen vallaskansamme imigrantit kaduillamme puhua) lanseeraamani Helsinky tai Helsinskij kirjoitusasulla ja puhekielessä Helsinski on tarttunut muittenkin huulille ja näppiksiin.
Nämä rytsöläis-imigrantit ovat maamme suurin vähemmistöryhmittymä. Kohta alamme keskustella pakkovenäjästä nykyisen pakkoruotsin sijaan.

Varsinaisesta aiheesta:
Todella helvetillisen huonosti ihmiset voivat, siitä saa joka päivä 'näytteitä' liikkuessaan ryvettyneen pääkaupunkimme kaduilla. Huono henkinen vointi kärjistyy helposti ruokottomaksi kielenkäytöksi, henkiseksi tai fyysiseksi väkivallaksi.
Ja suuri osa luulee olevansa moisella käytöksellä maailmankansalaisia.
Heitä kun ei meikäläinen luokittele 'tavallisiksi' millään muotoa. minun silmissäni moinen käytös on vallan 'tavatonta'. ???? Siis vailla minkään maailman tapoja. Oi perskule! Unohdin alamaailman. ;)


O tempora, o mores!

Off-topic:
Mieluummin pakkovenäjä kuin pakkoruotsi. ;)

Sinänsä kun miettii, niin jos ei itseään pitäis niin saakelin hyvänä niin saattas huomata, että nämä toiset, erilaiset ihmiset kuin mitä itse on, ovat myös ihmisiä kuten minä, sinä, naapurisi ja posteljooni. Eriasia on sellaiset tyypit, jotka tahallaan tuottavat tuskaa toisille.

Tää saatto mennä asian vierestä, mutta tuli vaan mieleen.

Kun siellä pohjalla on käynyt niin huomaa, että esim. sen viinanhuurun takana on myös ihminen, verta ja lihaa, sielullinen olento. Aivain kuin minäkin.  :)

Mitähän mä selitän.. ::)

Helsingissä kyllä näkee persoonallisuuksia laidasta laitaan, jotkut kulkevat niin ylpeenä ja ja ovat NIIN ollakseen että huh huh... Jotkut taas ovat selvästi elämässä pahasti ryvettyneitä.

Jälkimmäisestä esimerkki. Olin muutama vuosi sitten ratikassa menossa Kalliosta keskustaan, ja Hakaniementorilla ratikassa alkoi varsinainen show. Eräällä laitapuolen kulkijalla oli pieni laulukirja, vanhoja suomalaisia lauluja, ja hän päätti laulaa jokaisesta laulusta yhden säkeistön. Hän lauloi itseasiassa varsin hyvin mutta kuuluvasti ja me selvinpäin ratikassa olijat katselimme ensin toisiamme, yritimme olla nauramatta mutta välillä tuli sellaisia naurunpuuskia että se tarttui...

Nauratti vielä kotonakin.

Hmmm... Minun kokemukseni Helsingistä on se, että se on liian pienellä
pläntillä siihen auto määrään ja 500 tuhanteen ihmiseen
ja siksi stressaava ja meluisa.

Wienissä on yli 2 milj. ihmistä ja varmaan saman moinen määrä turisteja,
mutta se on mielestäni huomattavasti
hiljaisempi ja vähemmän stressaavampi kuin Helsinki. ??? :idiot2:
Sellainen kiireetön meininki. Katutaiteilijoista -ja soittajistako se johtuu..?  :idiot2:

Mutta mitä Helsinki toisaalta olisi ilman tylyjä ihmisiä, röyhkeitä lokkeja
ja iän ikuista katuporien jäkätystä joka kadun kulmalla ja alkoholisoituneita,
elämän raatelemia "virtuaali-lemmikkejä"? ::) ;)

Sekin on eräänlainen elämys, kun oikein ajattelee. :)

No eipä sillä, etteikö täältäkin löydy jotain sanomista,
-voi vtun turkkilaiset taksíkuskit! :tickedoff: :knuppel2:
-hevosen kusen ja paskan haju Stephandomin läheisyydessä
(missä meillä on myös asunto)
-liikennettä hidastavat hevosvankkurit
-kyyhkyset, siis pulut, jotka vilistävät jaloissa
pelkäämättä mitään.

Kyllä olisi täälläkin konekiväärille töitä..  :knuppel2:
...mutta sentään täällä ei talvi ole niin pitkä ja kadut ovat
siisteinä lumesta ja sohjosta. :)

En tiedä onko Hkissä vielä niin,
mutta viimeisinä vuosina, mitä siellä asuin,
niin talvisin kaupunki ei aurannut katuja talvisin
säästösyistä ja kyllä voi hatutuksen hatutus, :tickedoff: kun sai
unohtaa kaikki kivat kengät ja housut ja pitkät takit, ettei ne olisi pilalla
ja aina oli flunssa kylmettyneistä ja märistä jaloista.  :-[

Helsingissä autoilu tai moottoripyörällä liikkuminen on huonommat hermot omaavalle täys itsari.  :) Kuvaakohan tää nyt tarpeeksi tarkasti sitä, että ajan siellä vain jos on pakko. Ei tosin, faija ajaa siellä jotain kuorma-autoa ja faijalla on tunnetusti ehkä maailman lyhyin pinna, mutta hyvin se siellä ajelee. Osaa ottaa työnsä rennosti. ::)

Niin no nyt alan olla hiukan iloisempi noista kaupunkimme methwursteista
neljällä kaviolla, kun ajattelen tarkemmin ::)
-ja tuottavathan ne ihan hyvin, kun ihmiset maksavat hevoskyydeistä
ja loppuviimein nehän tulevat egologisesti käytettyä,
kun sitten viimein päätyvät wieniläisten sämpylän
väliin kaikilla mausteilla snäkäreillä yön huikopalana. ::)

Täällä on erityisiä "hampurilaisia", jossa on hevosen liha pihvi sisällä.
Se on muuten pirun hyvää. :)

Eipä tuohon tarvitsisi kuin laittaa jokainen käyttäjä maksamaan matkansa, niin ei syntyisi taretta kuin kerran viidessä vuodessa nostaa hintaa noin 10% per lippu. Tällä hetkellä hyvin moni ajaa pummilla julkisilla. Se johtaa siihen, että jokainen maksava joutuu höllentämään kukkaronsa nyörejä entistä enemmän. Toivon kovasti, että tähän jatkossa kiinnitetään tarkempaa huomiota ja käteismaksuna ns. tarkastusmaksu. Sama yksityiseen henkilöautoliikenteeseen, jos ajetaan ylinopeutta tai päin punaisia. Eiköhän lopu kaahailu, kun ei sitä hynää ole monellakaan muutamaa sataa euroa joka kaahailun maksuun. Tapakaahareita useimmat kuitenkin.
Ehdotuksena on tullut vietyä eteenpäin ns. puolipitkien bussien lisäys, jotta mahdollisimman monelle palvelu istuisi. Tämä toisi väljyyttä kaduille ja toreille. Onhan se kumma, ettei tämmöisen kansanryhmän kuljetus onnistu.
Mitä enemmän kuljetusta olisi, riittäisi tuloksesta myös kuljettajien palkkoihin rahaa ja se taas olisi työllistävä näkökulma. Verotuloja tuottaisi myös kaupungille ja eurojen kiertovirta toimisi kaikille eduksi ja mukavuudeksi.

A kassellaan koska tuo alkaa jytätä.

Tiedoksenne kerron senkin, että ns. Palvelulinjoja voi käyttää kuka tahansa. Nykyisin ne kulkevat vajaateholla, kun ihmiset luulevat niitten olevan vain invalidien tai muitten erityisryhmien käyttöön takoitettuja. Tarkistkaa ihmeessä www.ytv.fi-sivuston linjakartastolta, josko niitä on seudullanne olemassa.
Ne kulkevat P-tunnuksin. Ovat siis rakennetut n. 20 matkustajaa varten. Ne saavat ajaa pienemmillekin kaduille, jos kuljette raskaitten ostosten kanssa. Saavat siis poiketa lyhyesti reittikaduiltaan.
Valitettavasti, kuten jo sanoin,  ns. suuri yleisö ei ole näitä linjoja vielä 'löytänyt' ja turhaan siis tuskailee linjojen puutetta Pohjolan Valkean Helmen kaduilla ja toreilla.

Ei siis ole pakko tulla Helsinskiin omalla autolla ja epävarmana sekä hermostuneena tukkia kaikilta muiltakin liikennettä. Ja uskoisin, että taksejakin saa käyttää, jos on vaikea hahmottaa minne olette menossa ja mikä reitti toimisi parhaiten. Osa kuljettajista kuulemma neuvoo, jos matka on lyhyt ja selkeä, kuinka pääsette kävellenkin määränpäähänne. Ei siten tule vierailu piäkaapuntiin niin p*run kalliiksi.

Helsingissä ja miksei koko Suomessakin oli historiaamme halveksuvia päättäjiä, joita kiinnosti vain kavereitten rakennusfirmojen menestys. Näin meni suuri osa kulttuurihistoriaamme hukkaan.
Suurimmat tyräykset alalla tehtiin 60-, 70- ja 80-luvuilla. Mm. ns. Heimolan talo (nykyisen Kluuvikadun ja Yliopistonkadun risteyksessä), jossa aikoinaan annettiin Suomen itsenäisyysjulistus pistettiin maan tasalle 80-luvun alkuvuosina. Jos joku tämän jälkeen kutsuu suomalaisia sivistyskansaksi niin  :knuppel2: täältä pesee. Mikä se sellainen sivistys on, jossa oma historia pitää repiä alas, kun joku ei hyväksy pitkällistä Ruotsin vallan alla oloa -josta osa Tanskan Margareta I alaisuudessakin(Kalmarin Unionin aika)- eikä osa taas Venäjän vallan alaisuutta suodata. Minkä sille voi.
Suomea, eikä sen kummemmin Helsinkiäkään, olisi olemassa ilman Ruotsin ja Venäjän välistä taistelua alueesta, joka nyt Suomen tasavaltana tunnetaan. Samoin ilman vallansiirtoa Tukholmasta Pietariin ei olisi Helsinkiä, ainakaan pääkaupunkina. Venäjän tsaari tahtoi omaan valvontaansa, pois Tukholman vaikutuspiiristä eli Turusta, Suomen alueen hallinnon sekä antoi mahtikäskyn että pakkosiirrätti väkeä asumaan mutaisille rantamaille ja rakentamaan uljasta uutta pääkaupunkia autonomian sittemmin saaneeseen Suomen suurruhtinaskuntaan, Venäjän tsaari hallitsijanaan.

Tämän historian kantaa Helsinki, josta nykyisin on tullut -ainakin öisin- örisijöitten ja räkijöitten sekä nurkkiin kuseskelijoitten sekä tappelijoitten, taskuvarkaitten ja raiskaajien valtakunta. Suvereenisti.

Schade!

Niin totta, olinkin jo unohtanut tuon yksiytyiskohdan,
mikä on täysin Helsinkimäinen, miksei myös täysin
suomalainen piirre, että se kuola ei sitten millään pysy suussa,
vaan sitä pitää sylkeä joka paikkaan.  :idiot2:

Useimmissa maissa ihmisillä se kuola/räkä-rauhanen
surkastuu tuossa noin parin vuoden ikäisenä
ja tuleeko siihen sitten aivot tilalle vai jokin käytöstapa-elin vai mitä lie.. ::) :P

Vitsi... ;D :2funny:

Olikos se Lönnroth vai kuka, joka kirjoitti jo ajat sitten
suomalaisille kunniakkaasta ja hyvästä käyttäytymisestä,
mutta... :idiot2:

Siinä oli myös, että syljeksemistä ympäriinsä harrastaa vain metsäläiset,
kouluttamattomat ja mielenvikaiset tai miten se nyt menikään. ::) ;)

Mä kyllä viihdyn stadin yöelämässä kun on seuraa. Yksin en öisin viitsi lähteä kuin kaverin kakkoskerroksen asunnosta jokusen metriä kauempana sijaitsevalle huoltsikalle. Mutta ajella tykkään Helsingin yössä kun ei ole ruuhkia.

Mut kuten sanottu, mä oon kai ihmisten mielestä se ketä kannattaa kadulla väistää.  :) Turhaan tuomitaan ulkonäön perusteella. Mistä tuleekin mieleeni mun mummi, joka oli joutunut kaupungista asti käymään hakemassa jonkun ystävänsä ja kertoi sitten nähneensä niitä "saatananpalvojia niinku sinäki" (öhh..? woot? ???). Noh, mummi on mummi. Musta paita päälle ni se on heti päivittelemässä kuinka "nykynuoriso on niin mustanpuhuvaa ja kauheeta sakkia, mielenvikaisia ja hulluja täynnä. Ei oo tapoja ja kaikki on hirveitä kriminaaleja paitsi se sun serkkusi Maija.." (nimi muutettu).  ::) Joo-o.

Hyvä pointti, Lionheart. Ja onhan aina välillä kiva yllättyä myös positiivisesti, kun se hurjan näköinen (tai muuten "epäilyttävä") tyyppi osoittautuukin hauskaksi juttuseuraksi. JOS uskaltautuu/joutuu juttusille, siis. Useimmiten se on kuitenkin se toisten vihamielisenä käytöksenä purkautuva paha olo, jota tuntuu ikävältä seurata ja joka saa aina välillä miettimään, voivatko ihmiset maalla oikeasti paremmin, vai eivätkö sosiaaliset normit vain siellä salli samanlaista "pahan olon purkua" kuin täällä.

Hah! Kuinka totta puhutkaan. :2funny:  ;D :D


Muutama päivä sitten lainasin kuormuria tuttavani yrityksestä. Viedessäni sitä takaisin hän ihmetteli kovin:
'Miksi sulla on roskispussi ohjaamossa?'
Vastasin: 'Ajattelin laittaa ne roskikseen täällä.'
Y: 'No miks helvetissä et vaan heitelly niitä ikkunasta. Sinne ne heittää muutkin. Tien varret täynnä roskia. Jollet o sattunu näkemään.'
V: 'En nyt vaan kuulu siihen porukkaan, joitten jälkiä tarvii muitten siivoilla tienposkista tai kadunnurkista.'

Otti mokoma herneet. No se on hänen asiansa. :-[

Eilen tapasin kurdeja. Ei lentänyt räkä, ei syljeskelty. Tupakka stumpattiin sinne minne kuuluu. Koko tapaamisen aika meni rattoisan huumorin, tämän ajan maailmantapahtumien ja heidän maansa historian läpikäymiseen.

Ajattelin mielessäni, että kohta on pakko nuolaista kuola suupielestä. Maltoin odottaa hetkeen, jolloin kävelin ulos tilanteesta.
Hyvä mieli silti jäi miesten mainiosta käytöksestä, siististä ulkoasusta ja AITOUDESTA.

Otetaan opiksemme sydämensivistyksestä. Ei se ainakaan pahaa tee.

 :smitten: ::)