Astro Foorumi

Tehdäänpäs tälle ihan uusi aloitus, kiinnostaa kuitenkin :)

Itse suhtaudun aika vaihtelevasti. Joskus on kausia, ettei tee yhtään mieli piiiitkiin aikoihin, mut nyt mulla(kin) on tehnyt mieli tavallista useammin, ja oon nautiskellutkin normaalia useammin. Kännissä en tykkää olla. (saatika sitten krapulassa...) Alkoholi on mulle ihan seurustelujuoma, tai rentoutumisjuoma, esim. saunan päälle. Ja hyvän ruoan kans on ihan absolut pakko saada hyvää viiniä tilaisuuden tullen.

Itse en enää käytä lainkaan.Noin 2v tulee pian viimeisestä humalasta.
En ole tehnyt sen suhteen mitään päätöksiä,on  vaan jäänyt itsestään.

En halua enää kokea krapula aamuja.Saati morkkuja,kun on sammakoita päässyt oikein laumana suusta. :-[  :buck2:

Toisten käyttäminen ei häiritse,kunhan en joudu sitä mokellusta kuuntelemaan.
Saatan vielä nauttiakin jonain päivänä,en ole absolutistiksi julistautunut.
Nyt en käy tilaisuuksissa missä alkoholia tiedän nautiskeltavan runsaasti.Olisin vain toisten ilon pilaaja. :crazy2:

               

Hmmm..
Shampanja ja wein spriza (valkoviini mixattuna kivennäisvesi).
On todella harvinaista, että mitään muuta nauttisin. :idiot2:

Poikkeuksen teki flunssa kausi tuossa jokin viikko sitten,
jolloin tein flunssalääkettä teestä ja konjakista parina iltana.
Auttoi! :)

Inhoan humalan tunnetta. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi jotkin ihmiset tykkäävät siitä olosta. :idiot2:

Myöskään en pidä siitä nousu-humalasta,
joka tulee väkevistä alkoholeista, joka on painostavan tuntuinen ja kivistää ohimoita. :idiot2:
Väkeviä alkoholeja voi nauttia vain,
jos menee heti nukkumaan tai on sairas,
vaikka lomalla tulee jostain allasbaarista nautittua
jotain Pina Coladaa, mutta kyllä se silloinkin tahtoo
taipua shampanja drinkkien puolelle. ;D

Monet drinkit ovat niin äiteliä sokeripommeja,
joilla saa päivässä selluliittia bikini rajan alle. :buck2:

Tykkään iloisesta meiningistä
ja pari lasia shampanjaa sopii siihen. :)

Joskus valko/punaviiniä illallisella riippuen ruoasta,
mutta kyllä se usein on wein sprizaa. :)

Olen aika tiukkapipo alkoholin suhteen.
Ja se taas juontaa juurensa siitä, kun olen ollut alkoholistin lapsi ja nähnyt mitä se viinan kiro on.
Hyväksyn alkoholin seurustelujuomana, se on ihan ok.
Mutta,en ymmärrä humalahakuista juomista ja joka viikonloppuista saatikka vielä arki-illat päälle työpäivän päätteeksi.
Itse nautin joskus saunaolusen taikka siiderin,siinä se.
Mun ei tarvi humaltua.
Liikun paljon tilaisuuksissa missä on alkoholia tarjolla ja sitä nautitaan. Ja en ole omalla kohdallani kokenut sitä ongelmaksi, kun kieltäydyn juomingeista. Toki selitellä saan vakaumustani.
Sitä pidetään outona asiana.

Kuten kirjoittelinkin tuonne toiseen ketjuun aiheesta, olen itse sanoisin olevani 95% absolutisti, kasvanut absolutistiperheessä (sisarukset ja vanhemmat suorastaan vihaavat kaikkea alkoholiin liittyvää, hyvä kun liköörikarkkeja suostuvat syömään ;D). Ystäväpiirini kuuluu sekä känniörveltäjiä että sivistyneesti ja harvoin juovia. Suurin osa kaikkein läheisimmistäni on juuri näitä sivistyneitä, harvoin mitään alkoholipitoisia juomia juovia. Nekin, jotka ottavat reippaamalla kädellä tuntevat minut niin hyvin, etteivät ala mankumaan, miksi minä en ole vetämässä kimpassa perseitä. Humalassa en ole ollut koskaan, enkä aio. Kauhutarinoita känniseikkailuista ja tappokrapuloista olen kuullut niin paljon, etten voi käsittää, miten joku suostuu siihen tieten tahtoen :idiot2: No, ryyppäämistä voisi puolustella nuorella iällä esim. kokemusten keräämisellä ja muistoilla, mutta millaisia ne muistot oikein ovat, joita ei itse muista vaan kuulee jälkeen päin kavereilta ;D

Minua alkoholi itsessään ei haittaa, mutta suomalaista juomakulttuuria en ymmärrä. Vedetään perseet aina kun mahdollista, hukutetaan tunteet alkoholiin, aloitetaan jo nuorena. Vakaumuksestani tuhistaan usein, että "oletpa vanhanaikainen" (viimeksi, kun paheksuin ääneen, miten ystäväni 15-vuotiaan serkkutytön piti saada serkkujensa kautta pullo kossua viikonlopuksi). Saan yhä selitellä, miksi en ota esim. viinaa (onneksi närästysherkkä vatsa yleensä kuittaa asian ihmeemmiltä tenttauksilta) puhumattakaan siitä, miten paljon sain selitellä vakaumustani täysabsolutismin aikaan! :-X

Lisäksi olen huomannut sen, että suomalainen sietää kanssakulkijaltaan oikeastaan ihan mitä tahansa, jos tämä on kännissä, mutta sietoraja tipahtaa hurjasti, jos kanssakulkija on selvinpäin. Esimerkiksi nauraminen julkisissa kulkuvälineissä on tuonut minulle ja iloiselle ystävälleni erittäin murhaavia katseita, vaikka lyön pääni pantiksi, ettei ketään olisi häirinnyt, jos olisimmme örveltäneet kännissä ja oksentaneet lattialle! :crazy2: Muut olisivat vain tuumanneet, että "jaha, vai näin, jatkampa lukemista, toivottavasti joku siivoaa tuon yrjön pois pian...."

Kotoa löytyy pullo viskiä, sen myönnän ;D Otan siitä joskus kossukolan, tosin minulla se kossukola on lähinnä hirveä määrä pepsiä ja ihan miniaavistus viskiä ;D Sitä drinksua on mukava naukkailla hyvän luettavan tai pelattavan lomassa, mieluiten hyvän ystävän kanssa. Flunssaikaan laitan viskiä myös teehen. Baarireissuilla (joita on tosin hyvin harvoin) olen yleensä limpparilinjalla, sillä siideri, lonkero ja olut ovat iso hyi ja jos olen oikein rahoissani, otan yhden drinkin. Niitä on kiva maistella :laugh:
Punaviiniä en pysty juomaan, mikä harmittaa. Olisi mukavaa joskus nauttia hyvistä juustoista viinin kera, mutta kahden päivän närästys tuosta ilosta ei kannata :buck2:

Rommitoti/rommigayennekaakao talvella kurkkukipuun käy lääkkeestä. Muista väkevistä en pidä.

Rakastan erästä valkkaria silloin kun se ON hyvää, mutta siinäkin näköjään laatu vaihtelee huomattavasti, riippuen kai sadosta yms...  Tuota Sashan ohjetta pitääkin kokeilla joskus  :)

Punaviiniä olen vuosikymmenten jälkeen varovasti kokeillut (päänsäryn pelossa), onhan se sentään terveyspommi   ::) Ei ole särkenyt  :D

Ah, kylmä siideri on joskus hyvää, mutta olutta inhoan  :buck2:

Humalaa en enää hae - nuorena tuli rajansa kokeiltua siinäkin  :saturnus:

Minäkin olen kuten AthaMaarit 95% absolutisti. Koskaan en ole ollut kova juomaan, nyttemmin kuitenkin vähentynyt entisestään. Juon todella harvoin ja vähän. Nykyisin jos lähden johonkin "pippaloihin" juon korkeintaan kaksi siideriä tai muuta mietoa jos sitäkään. Juon paljon mielummin limuja ja mehuja. En kuitenkaan tuomitse alkoholia paljon kuluttavia, vaikken sitä oikein ymmärräkään.  ::)

Oma suhtautumiseni alkohomiin on hieman sama kuin tulee... hyvä renki, huono isäntä  :)
Myönnän käyttäväni toisinaan varsin määrätietoisesti alkoholia humaltumiseen (n.3-5. kertaa vuodessa) ja satunnaisesti tapahtuu myös ihan p... vetäminen (n.kerta vuodessa)  :buck2: Kun sen keksis miksi tulee se himo ja millä sen vois ohittaa, niin säästyis siltä n.3vrk. krapulalta  :o Edes tieto tulevasta tuskasta ei estä  ::)
Muutoin tykkään nauttia toisinaan oluen saunan jälkeen tai kun on ollut oikein kelju päivä takana hieman terävemmällä paukulla, mutta ne jää aina siihen. Samoin oikein hyvän ruuan kera maistuu puna- tai valkoviini  :-*
Tykkään oikein huonoa kun näenkin aikuisia tuiterissa lastensa kanssa ja pidän kovan rotin sen asian suhteen... juontaa myös omaan lapsuuteen ja tunteisiin, joita herätti nähdä vanhemmat pinna superpiukalla kunnes saivat kännin päälle  :'( saatikka miltä tuntui katsella vk.nlopun rientoja aamuyöhön myöhään  >:(

Olen juonut alkoholia elämäni aikana ihan tarpeeksi   ???
Koskaan se ei ole ollut mulle ongelma, mutta täytyy myöntää, että juotu ja juhlittu on. Aika paljon senkin takia, että ystävien kanssa on ollut tapana järjestää kaikenlaisia kotipippaloita, kesäjuhlia, grillibileitä jne. Väkevistä en ole koskaan tykännyt, joten olen ollut vain viini, siideri ja olut -linjalla.

Mutta aikansa kutakin ja nykyisin ei edes tee kovasti mieli. Humalaiset ihmiset tuntuvat surullisilta.
Juon lähinnä lasin-pari viiniä silloin tällöin tai siiderin tai oluen saunan jälkeen. Myös se valkoviini spritellä/kivennäisvedellä on mun suosikkini, etenkin kesäisin.
Nyt tuntuu hyvältä olla mahdollisimman vähällä alkoholilla ja jos menen keikoille/baariin, en ota kuin ehkä pari lasia valkkaria tai pari lasia siideriä ja olo on paljon parempi kuin vetäisi kännit :)

Se vaan on kumma, että tällaisesta asiasta tulee ongelma enemmänkin ystävilleni kuin itselle. Että mikä "hihhuli" musta on tullut  ;D ? Kuuluu siis kysymys...
Tosin en myöskään ole asettanut itselleni tästä asiata mitään sääntöjä, jos haluan joskus vetäistä kännit niin voin niin tehdä, luulenpa vain että aika hiljaista on sillä haluumislinjalla.

Olin 25-vuotiaaksi absolutisti, koska en pitänyt suomalaisten juoma"kulttuurista"(kännissä riehuminen). Sitten opiskelut vei Ruotsiin ja opin sivistyneen punaviinin litkimisen. Siis tyyliin jos oli joku juhla missä 5 henkilöä, niin niille oli varattu 2 punaviinipulloa, mikä nyt suomessa ei missään tapauksessa riittäisi  ::)

Nyt sitten tulee juotua punaviiniä aterian kanssa n.1krt/vko ja voin ottaa jälkiruoaksi viskin, mielummin 15 vuotiasta skottiviskiä  :D Tämän tavan tosin opin miesystävältäni...

Joskus, n.1krt/2kk tulee juhliessa otettua hieman enemmän, mutta ei koskaan niin paljon että kontrolli menisi ja aamulla olisi huono olo. Eihän siinä olisi mitään järkeä.

Alkoholia nautin silloin tällöin, pieneen hiprakkaan saakka.
En tykkää läträtä viinalla usein. Lähelläni on paljon alkoholisteja ollut aina joten en pidä itse kontrollin menettämisestä. Alkoholi ei sovi kaikille ja sitä tulee käyttää harkiten.

Wein Spritza on hyvin tavallinen juoma täällä
ja joka ravintolan listalla. :)

Ohje on, että puolet valkoviiniä
ja puolet poreilevaa kivennäisvettä tai maun mukaan.

Siihen voi käyttää myös huonompilaatuiset valkoviinit
ja jäljelle jääneet avatut valkoviinit,
jolloin niitä ei tarvitse säästellä ruoanlaittoon tai kaataa pois. :)

Mahtava kesäjuoma, eikä teetä selluliittia tai läskiä. ;)

Jos käydään ulkona syömässä, ruokaviini ruokaviini maistuu. Ja kyllä sitä muutama siideri tai paukku tulee otettua jos ollaan viihteellä. Nykyään kyllä harvemmin.  Kotona pelkästään oltaessa käy saunasiideri tai pari, rentouttaa mukavasti. Mutta tuotakaan ei tule harrastettua liiemmälti, ettei elimistö totu iltasiidereihin. Rentoutua voi monella muullakin tavalla.

*Suosittelen hyvää elokuvaa (Cold Mountain on muuten ihana!!!!!!) tai hyvää kirjaa... Mutta ei niin hyvää että se on pakko lukea heti loppuun.. ei ole mitään järkeä valvoa aamuviiteen sen takia ja nukkua kolmeen iltapäivällä... Kuten minä tein tässä taannoin.

Suhtaudun alkoholiin periaatteessa ihan positiivisesti; itsekin juon sitä silloin tällöin. Tuntuu kuitenkin kurjalta nähdä, miten alkoholi on sairastuttanut hyviä ihmisiä, vienyt työpaikkoja, rikkonut perheitä... Kaikille se ei sovi, ja siinä mielessä en pitäisi pahana sitäkään, jos koko alkoholia ei olisi. Suomalainen alkoholi-kulttuuri on oikeastaan aika surullista katsottavaa silloin, kun juomisesta tulee itse-tarkoitus ja kuppia kaatuu, kunnes taju lähtee.

Nuorempana tuli kokeiltua rajoja ja löydettyäkin ne. Toisaalta välillä käytiin tanssimassa parin janojuoma-lonkeronkin voimalla, ja hauskaa oli yhtäläillä! Nykyisin en jostain syystä enää viihdy ravintoloissa, vaikka tanssimista rakastankin. Tosi harvoin tulee käytyä. Kavereitten kanssa kokoonnumme muutaman kerran vuodessa porukalla kyläilemään ja silloin on yleensä tarjolla alkoholiakin. Ja viiniä on tietysti ihana juoda ruoan kanssa ja olutta terassilla!

Se, mistä en pidä, on ns. "pakkojuominen"... Esimerkiksi työpaikan tilaisuuksissa törmää usein juuri tuohon, mistä kirjoititte: lasketaan toisten juomisia, ihmetellään suureen ääneen, jos joku ei halua juoda tai pitää taukoa, ja kannetaan vaikka tarvittaessa lisää juomia pöytään, että saadaan "ilonpilaajatkin pitämään hauskaa"  :buck2:. Itselläni on yleensä vauhti päällä vähemmälläkin (ja vaikka ilmankin, kiitos nousumerkkini  :D) - ja tuollainen pelkästään latistaa tunnelmaa! Menee sellaiseksi velvollisuudentunteesta hymyilemiseksi koko hauskanpito...

              :buck2:

       Mielenkiintoista!!  Täällä kertovat enimmäkseen  HE!

     Jotka eivät juo, tai, eivät ainakaan koskaan, ole juoneet??

   Äkkiseltään luulisi täällä olevan, heitä ?? Joilla on jotain

 kerrottavaa omasta ns. ???         Kuka, ei nyt tunnusta??


                               :-*

alkoholi on pako keuno todellisuudesta eikös se ole selvää?

No kyllä mun täytyy ainakin tunnustaa, että tässä nyt kun olen raskaana ja ollut joulukuusta lähtien täysin juomatta, niin nyt on kyllä iskenyt VIININ himo.  :D

En ole koskaan ollut mikään himoryyppääjä, mutta en myöskään lasiin sylkenyt..silleen kohtuudella ja tilanteiden mukaan otan.

Mutta nyt...olen haaveillut jopa krapulasta! Ja kaiholla muistelen miltä hyvä punkku maistuu. Alkoholittomat litkut kun on lähinnä sellaista kitkerää marjamehua.

Itselleni viina (tai omassa tapauksessani viini, kirkkaita yms en juo) ei ole koskaan ollut mikään pakkopulla tai pakokeino, mutta kyllähän sitä on hauskaa ystävien kanssa tissutella muutama  lasi..ja kesällä tietty puistot ja pussikalja.  ;)

En ole myöskään koskaan kokenut ongelmaksi olla ilman viinaa, PAITSI NYT.  :uglystupid2: Tätä ne hormonit varmaan teettää..

Keskustelun aiheena on alkoholiin suhtautuminen. Preesens, ei imerfekti tai perfekti tai pluskvamperfekti, mikä lie. Varmasti meistä on jokainen osuutensa Suomen alkoholivarannoist saanut. Tavalla tai toisella.

..Jos on jokin ongelma, on se myönnettävä ensin itselle ennen kuin voi puhua asiasta muille.

Ja itse en ainakaan ymmärtänyt että tässä odotetaan nuoruuden tarinoita kanniörveltämisestä ja sekoilusta. todennäköisesti suurin osa meistä kaikista ovat perskännit joskus kokenut, ehkä useammankin kerran. Mutta eihän se nykysuhtautumista siltikään muuta, mihinkään suuntaan.

Ongelma alkoholin käytön suhteen vai suhtautumisessa
omaan tai muiden käyttöön..
- Siinäpä pohdittavaa. :)

Molemmissa tapauksissa, alkoholi on silloin ongelma. ;)

Kaikki on niin suhteellista.

Olen huomannut, että usein ihmiset,
joila on jyrkempi suhtautuminen muiden käyttöön,
ovat usein myös niitä, joilta mopo karkaa käsistä sitten oikein kunnolla
ja ne, joilla se mopo karkaa käsistä usein, arvostelevat kärkkäimmin
juuri niitä, jotka suhtautuvat jyrkimmin muiden käyttöön. :)

Peilaavatko he vain omaa heikkouttaan/vahvuuttaan toisissaan..?

Voiko alkoholin käytössä olla tasapainoa ja balanssia..?

Onko alkoholi hyväksi vain itsensä kanssa tasapainossa eläville..?

Antiikin jostakin ajoista (olipas hienosti aloitettu ja muotoiltu  :crazy2:)... on kait sanonta, jotta "viina on viisasten juoma". itse ajattelen näin tuohon jatkoa, "jota harva osaa käyttää oikein"
 :angel:
Nim. pulloon kompastunut ja hukkunutkin :2funny:

Minäpä uskon, että minulla on alkoholistin luonne, vaikka en olekaan hirveesti ryypännyt. Kun aikoinaan olin kimpassa alkoholistin kanssa, niin silloin en voinut sietää viinaa. Aiheuttihan se riittävästi pulmia, vaikken itse juonutkaan känniä.  ;D
Nyt kun oma Rakkaani on balanssissa, niin koklasin tuota uskomustani turvallisessa ympäristössä ja ryyppäsin kunnolla jonkin aikaa. Totta se on - minulla on aito alkoholistin luonne! Senpä takia vältän juomista, koska se on varmaan yksi haaste tässä elämässä minulle. Oppia ikä kaikki, joten eiköhän tätä läksyä (itsekuria) saa treenata ihan lopun ikää. Siispä jätän juomisen toisille ja minä treenaan balanssia.  :knuppel2:

 ;D
Kehittelen jotain.. ::)

Tällä hetkellä 100%:sti absolutisti, 2v sitten olen käynyt viimeksi viihteellä, ja ei sitten nappaa yhtään baarit tai ns. iltakaljat  :buck2: aikansa kutakin, tiedän miltä viina maistuu ja mitä se tekee minulle ja tiedän mitä on ravintolaelämä, joten en tarvitse sitä kokemusta enään  :)

                            :coolsmiley:

      Ehkä sittenkin parasta on rehellisyys itseään kohtaan.

       Ottaa itsensä, minut ( sinut ), noinniinkuin käden

        päähän, ja katsoo suoraan silmiin, tunnustaa.

         Tai ainakin kertoo miltä tuntuu, onko kaikki

          hyvin, tai edes sinnepäin? SIIS, aloitetaan.


                                 :smitten: