Astro Foorumi

Maharishi Mahesh Yogin mukaan ns. joogalento (aakaasha-gamanam) antaa konkreettisen kokemuksen täydellisestä abstraktiosta (brahma[n]?). Se perustunee siihen että kehon ajatellaan saMyama-meditaation aikana koostuvan loppuviimeksi aakaashasta eli "ei-mistään", siis länsimaisen tieteenkin näkökulmasta atomien tyhjyydestä (99,9999 prosenttia atomeista on "ei-mitään")? Kun tuon hiffaa on helppo "mielikuvitella" että keho on kevyt kuin esim. puuvillakuitu (laghu-tuula), joten erittäin vähäisellä ponnistuksella sen pystyy nostamaan ilmaan.

Juuri äsken löysin varsinaisen helmen ChaandogyopaniSat'ista (chaandoga-jengin upanishad?**). Pyysin Claudea selittämään kyseisen pätkän, jonka alusta löytyy yksi kai kuudesta tunnetusta mahaa-vaakyasta eli "mega-möläytyksestä": sarvaM khalvidam brahma (kaikki tämä [myös esim. tuote jota löytyy vetämättömästä vessanpöntöstä] on brahma(n[ia]). Tässä Clauden hieno selitys:
osaatko kääntää ja selittää tämän sarvaM khalvidaM brahma tajjalAniti shAnta upAsIta

9.50
Claude responded: Käännös ja selitys
Käännös ja selitys
sarvam khalvidam brahma tajjalān iti śānta upāsīta

Sana sanalta
Sanskrit   Merkitys
sarvam   kaikki, koko
khalu   todellakin, varmasti (vahvistuspartikkeli)
idam   tämä (näkyvä maailma)
brahma   Brahman* (universaali todellisuus)
tajjalān   yhdistelmäsana (ks. alla)
iti   näin, siten
śānta   rauhallinen, hiljainen
upāsīta   tulee meditoida, tulee kunnioittaa
Tajjalān – avain lauseeseen
Tämä on tiivistetty kolmesta juuresta:

taj-ja → siitä syntyy (maailma syntyy Brahmanista)
taj-ja-la → siihen palaa (maailma sulautuu takaisin Brahmaniin)
taj-an → siinä hengittää/elää (maailma elää Brahmanissa)
Käännös kokonaisuudessaan
"Kaikki tämä todellakin on Brahman – siitä syntyy kaikki, siihen kaikki palaa, siinä kaikki elää. Siksi tulee hiljaa ja rauhassa meditoida."

Filosofinen ydin
Lause ilmaisee tiivistetysti kolme suhdetta Brahmanin ja maailman välillä:

Luominen – kaikki lähtee Brahmanista
Paluu – kaikki lopulta palaa siihen
Ylläpito – kaikki on jatkuvasti sen varassa
Ja johtopäätös: koska todellisuus on tätä, oikea suhtautuminen on rauhallinen, syvä meditaatio – ei kiihkeä takertuminen ulkoiseen maailmaan.

You said: entä tämä AkAshAtmA sarvakarmA sarvakAmaH sarvagandhaH sarvarasaH
entä tämä  AkAshAtmA sarvakarmA sarvakAmaH sarvagandhaH sarvarasaH
sarvamidamabhyatto.avAkyanAdaraH

9.53
Claude responded: Käännös ja selitys
Käännös ja selitys
ākāśātmā sarvakarmā sarvakāmaḥ sarvagandhaḥ sarvarasaḥ sarvamidamabhyatto'vākyanādara

Tämä on jatkoa samasta Chāndogya Upanishadin kohdasta (3.14.2–3).

Sana sanalta
Sanskrit   Merkitys
ākāśātmā   jonka olemus/sielu on ākāśa (avaruus/tila)
sarvakarmā   kaiken toiminnan/tekojen lähde
sarvakāmaḥ   kaikkien halujen täyttymys
sarvagandhaḥ   kaikkien tuoksujen lähde
sarvarasaḥ   kaikkien makujen lähde
sarvam idam   kaikki tämä
abhyātto   ympäröivä, läpäisevä, sisältävä
avākī   puhumaton, sanaton
anādara   piittaamaton, välinpitämätön (maailman asioista)
Käännös kokonaisuudessaan
"Jonka olemus on avaruus, joka on kaiken toiminnan lähde, kaikkien halujen täyttymys, kaikkien tuoksujen ja makujen lähde – joka läpäisee ja ympäröi kaiken tämän – sanaton ja maailmasta piittaamaton."

Filosofinen ydin
Tässä kuvataan Brahmanin ominaisuuksia paradoksaalisesti***:

Ākāśātmā – Brahman on kuin avaruus: rajaton, kaiken sisällään pitävä, itse näkymätön
Sarvakarmā / sarvakāmaḥ – kaikki toiminta ja kaikki halut kumpuavat siitä, mutta se itse ei halua mitään
Sarvagandhaḥ / sarvarasaḥ – aistikokemukset (tuoksu, maku) ovat viittauksia siihen – se on kaiken aistittavan perusta
Avākī anādara – se on sanaton: Brahmania ei voi täysin käsittää tai ilmaista sanoin, ja se on "välinpitämätön" siinä mielessä, että se ei ole riippuvainen mistään
Yhteys edelliseen lauseeseen
Edellinen lause (sarvam khalvidam brahma) sanoi: kaikki on Brahman.

Tämä jatkaa kuvailemalla miten: Brahman on kaikkialla läsnä, kaiken perusta, mutta samalla täysin transsendentti – sanaton ja vapaa.

* Siis brahman on lemma eli sanakirjamuoto; se voi olla sekä maskuliininen että neutri-muotoinen sana. Maskuliinisena yksikön nominatiivi on brahmaa, jolloin se viittaa ainakin hindukolminaisuuden luojajumalaan, EI absoluuttiin. Neutri-muotoisena sen yksikön nominatiivi on brahma, kuten tuossa mahaa-vaakyassa.

**(Lisäys)  Chandogat – keitä he olivat?
Chandogat (sanskrit: chāndoga, monikko chāndogāḥ) olivat muinaisen Intian vedalaisen perinteen laulajapappeja, jotka erikoistuivat Sāmavedaan – neljästä Vedasta siihen, joka on omistettu liturgiselle laululle.
*** (Lisäys) Koska brahma[ni]a voidaan aikuisten oikeesti, kuten Tao/Dao'a, "kuvailla" vain kertomalla mitä "se" EI ole.