Astro Foorumi

Olen joskus kuullut, että ihminen erottuu eläimistä fyysisesti juuri käsien vuoksi.

Millaiset kädet sinulla on?

Mitä niillä mieluiten teet?

Tulee mieleen myös se, että onko käsillä ja astrologialla mitään yhteistä. Kummastakin luetaan ihmisluonnetta.

Itselläni on laihat pitkät sormet, vähän kyhmyiset, ehkä filosofimaiset kädet, mutta myös aika nokkelat monenlaiseen askareeseen. Jotkut sanovat, että ne tuntuvat hyvältä.

Ja kynnenreunat ovat useimmiten riekaleena ja verillä. Puren ja näplään niitä heti, kun aikani käy pitkäksi tai olen hermostunut. ;D

Minulla on taitelijan kädet eli suippo ::) ja rakastan tehdä käsillä töitä..piirtää maalata jne jne :smitten:

Minulla on pienet, sirot ja sopusuhtaiset kädet (pitkillä kynsillä).
Surukseni ne on AINA olleet ryppyiset, varsinkin nivelten kohdalta..
kuin vanhan ihmisen..  ???
Rakastan tehdä käsilläni työtä.. paitsi kutoa, neuloa tms.

Ai niin, tulipa tästä mieleen että minulla on kuulemma tulikäsi  :D Se on siis semmonen, että kämmenosa on pidempi kuin sormet. Muistaakseni toisinpäin olisi vesikäsi. Ilma- ja maakätösiä en muistakaan miten määriteltiin. Kuulin tän yhdeltä jalkojenhoitajalta aikoinaan.

Mieluusti teen käsilläni kaikkea, olen oikeestaan tosi näppärä käsistäni. Ehkä enemmän tekninen kuin taiteellinen. Minulle on sanottu joskus hoitoa tehdessäni, että käteni tuntuvat "hyväksyviltä", kuulosti kivalta.

Itselleni oli opiskellessani yllätys, että myös käsiin voi jäädä jumiin purkautumatonta energiaa, tunnelukkoja. Siis voihan noita lihaspanssareita olla missä vaan, mutta jotenkin en ollut tajunnut että käsiinkin voisi niitä jäädä.

Käteni on nyt kun tarkemmin ajattelen aivan älyttömän rakkaat ja hienot kapistukset, joilla voin toteuttaa kaiken mitä mieleni ja sydämeni valmistelee.

Minulla on hyvin pitkat sormet ja kynnet ja tulikasi, peukaloni taipuu jannasti taaksepain.

Minulla on myös kaareva peukalo.
Ennen ainakin sanottiin, että se tarkoittaa sorminäppäryyttä.

Aikaisemmin tein AINA käsitöitä. Jos en ommellut jotakin niin virkkasin kaikkea mahdollista, jopa pitsiä jne.

Nykyisin olen tehnyt vähemmän käsitöitä.
Aikaa kuluu täällä astron sivuilla.

Minulla on yhtä pitkät sormet kuin kämmenkin. Kapenevat sormenpäät.

Käteni ovat kuulema hyvin herkät koskettelemaan ja hyväilemään.

Minulle on tärkeätä käsissä luja kädenpuristus tervehdittäessä.


 :smitten:    maarita           :smitten:

Mulla on tosi neliönmallinen käsi, eikö se oo maakäsi?

Tota vähän ihmettelen ku mun kartallani ei juurikaan oo maata enkä oo ikävä kyllä missään käsientaitoo vaativassa todellakaan elementissäni.

(mistä löysitte nuo "elementit" käsillenne  ??? )

Minulla on kait aika pienet ja suht sirot kädet. (minun 8-vuotiaalla pojallani on leveämpi/isompi nyrkki kuin minulla, ;D mutta hänellä onkin todella isot kämmenet ja jalat, suhteessa muuten pieneen pojan kehoon)
Lisäksi käteni ovat kuin jostain muinaisajoilta, eli täynnä viivoja, uurteita, uomia yms... ja on ollut ihan lapsesta asti, ettei siis ole mitään iän tuomaa ryppyisyyttä.
Sormet ovat suht pitkät ja joustavat.

Se mitä todella rakastan tehdä käsilläni, on koskettaa toista ihmistä. Jostain syystä voisin esim hieroja toisten jalkoja vaikka kuinka kauan. Silti en ole ihmistyyppi joka yleisesti ottaen kokoajan hipelöi muita.

Koska rakastan myös tanssimistä, käytän myös käsiäni siinä ja liehuttelen siis myös käsiäni.  :D

Käytän käsiäni myös maalaamiseen ja remontoimiseen ja esineiden asetteluun.(seinien maalamiisenn, sillä vaihdan silloin tällöin seinien väriä)

Lopun viimeksi olen tainnut laiminlyödä käsiäni..  :o Ovat saaneet ahertaa vain arkisissa töissä enimmäkseen. Uskon, että näistä käisistäni olisi johonkin luovempaankin...

Käsistäni myös näkee, jos jännitän (tai muu tunnekuohu)todella paljon, silloin ne vapisee...  :-\

Ja näillä voi naputella... kirjoittaa..  :)
Ja silitellä lapsen hiuksia... halia...onhan sitä vaikka mitä  :coolsmiley:

 :o
Metsätonttu - sama täällä  :angel: kaikin puolin... käsistä-kin  ;)

Täysikuun kädet ovat kuin täysikuu, yhtä pyöreät ja pulleat(ei nyt ihan).Käteni ovat pehmeät ja nykyään myös hiukka ryppyiset.
Kaipaavat rasvaa usein ja ovat kylmänarat.

Synapsi, minullakin on tulikäsi aivan selkeästi.

Teen käsilläni taidetta, hoitoa, käsitöitä, normaalia kotityötä ja pidän usein kädestä lastani, ystävääni, hoidettavaa. Käsi kädessä on hyvä olla.
Huidon, heilun ja puhun paljon käsilläni :smitten:

Hyviä asioita kirjoitatte!

Käsiä on todella syytä kunnioittaa. Mietin tässä, että käsi on se ensimmäinen fyysinen tuntoaisti, joka lähentyy toista ihmistä, toista asiaa, uutta, outoa jne.... Jalkakin, mutta se ei tiedosta meille asiaa niinkuin käsi. Jalka ei kerro toiselle sitä, mitä käsi toiselle.

Kuvittelepa, että olet sokea.  ???

Tuli mieleen eräs nainen, joka kertoi, että lapsena hän koki mummon käden niin ihanaksi, että kun mummo kuoli, hän katseli vain mummon kättä ja mietti, miten saisi sen irti, että voisi säilyttää sen itsellään. Huomasin jujun ja sanoin, että oletko huomannut, että se sama käsi on sinulla itselläsi omille lapsille ja rakkaillesi, hänellä tuli kyyneleet silmiin muistosta ja uudesta ajatuksesta. :smitten:

Minullakin on aikoja että käteni vapisee. En oikein tiedä, onko se stressiä vai verenkiertohäiriöitä. Jotkut sanovat, että kilpirauhasen ylitoiminta tekee sitä. Tietääkö joku muuta?

http://www.edcampbell.com/HandAna1.htm

Tuollainen löytyi...sen mukaan mullakin on maakäsi, en tosin jaksanut vielä lukea sitä analyysiä..
Oikeastaan minulla on kaksi vasenta, kroonisesti haavoilla, palorakoilla tai vastaavaa..Suonet ovat aika pinnassa ja rystysnivelet? koholla, kämmenet hikoavat todella herkästi..

Naputtelen sormiani, ristin ne, venyttelen nyrkkin ja auki ynnä muuta levotonta..En kuitenkaan rusauttele ja paukuta niveliäni, jota tuttavapiirissäni harrastetaan.. muuten  kuulostaa aika häijyltä

Noista energiatukoksista. Minunkin herkät kädet ovat niitä toisten käsistä löytäneet. Kerran jopa pikkulilli oli kummasti vesipöhöä täynnä, ei kipeä, ja se purkautui, kun nätisti sitä hieroin. Usein myös ranteesta heti ylöspäin keskellä on tällaisia pusseja.

Muistan isäni, joka oli muusikko, teki jouten ollessa aina hieromaliikettä juuri tuosta ranteen kohdalta kämmenen keskelle ja sieltä laajentaen hierontaa sormiin. Sanoi, että se tasapainottaa käden herkkyyttä.

Toivon lisää käsitietoutta ja hoitovinkkejä.  :)

Käteni ovat pienet ja sormeni ohuet.
Minulla on aina ranskalainen manikyyri,
oli kynteni sitten pitkät tai lyhyet.

Kynteni ovat kumimaisen joustavat
ja tarvitsen akryylivahvisteen,
koska kynteni taittuvat hyvin helposti,
vaikka olisivat lyhyetkin
ja olisi ilman sitä hyvin kivulias.

Minulla epämiellyttävä muisto käsistäni.
Ollessani 4 vuotias, äitini lakkasi
kynteni vaaleanpunaisella lakalla.

Äitini suomalainen miesystävä suuttui asiasta
ja kaatoi happoa pesuvatiin huutaen huoriskeluja
ja muita nimittelyjä, joiden merkityksen ymmärsin
vasta paljon myöhemmin oppiessani tälläisiä
suomalaisia sanoja.
Tuolloin ymmärsin vain, että niiden täytyy merkitä
jotain hyvin pahaa.

Hän kantoi minut pesuvadille puristaen kyljistäni
niin lujaa, että ne mustuivat ja olivat
kosketusarat ja tuottivat suunnatonta kipua monta viikkoa.

Rimpuilin niin lujaa vastaan hänen yrittäessään
kastaa käteni happoon, että ranteisiini ja
käsivarsiini tuli isoja mustelmia ympäriinsä.

Iho käsistäni paloi ja paraneminen vei aikaa.
Arpia käsiin kumma kyllä ei jäänyt, johtuenko
sitten siitä, että olin 4 vuotias ja lasten
ihon toipuminen on ihan eri
luokkaa kuin se on aikuisilla.

Ikävä arpi siitä jäi mieleen.

Äitini ei koskaan enään käyttänyt
tuon jälkeen värillisiä kynsilakkoja,
eikä lakannut enään koskaan minun kynsiäni,
saati sitten auttanut enään hiusten harjaamisessa tms.

Tunnen oloni erittäin epämiellyttäväksi
värillisissä kynsilakoissa, kuten myös
jos joku suomalaismies osoittaa
huomiota minulle.

Joskus minua on täällä Astrossa
sanottu rasitiksi, mitä tulee suomalaismiehiin,
mutta en voi epämiellyttävälle tunteelleni vain
mitään.
Voisin kirjoitaa kirjan kokemuksistani
suomalaismiesten, siis todellakin aikuisten miesten,
ei poikien, suhtautumisesta pikkutyttöön,
joilla on erilainen tausta kuin muilla,
niin lastentarhaopettajina kuin peruskouluopettajina
ja naapureinakin.

Se minun käsistäni rönsyillen.

luettuasi kirjoituksesi nimimerkki sign laskee kymmeneen, pihisee ja opettelee hallitsemaan aggressioitaan.

 virtuaalihuuto:  Aaaaaaaaaqarghhhhhhhh!!!!!!



  no, kyllä ajan henki vielä paranee.

minäkin sain taistella oikeudesta käyttää kynsilakkaa, ja vasta tänä vuonna ilmaisin vapaudenjulistukseni aiheesta suoraan sanallisesti tahoille jotka kynsiäni vartioivat.(niin...eihän se mun keho ole mun yksityisomaisuutta...eipä ei....huoh. ärhhh) Nämä pitävät myös tarkkaa kirjaa käytänkö hajustetta, ja onko mulla pitkät housut vai hame.


supistunut tajunta rampauttaa koko elämän. haloo....mun keho!

tykkään hopeisesta ja vaaleasta kynsilakasta. kultakin on kaunista.


muoks. nyt olen saamassa tosin eko-herätystä, joten en osta enää meikkejä niin paljon, enkä mitään muutakaan.

Asterix  :'( Surullista, miten kukaan voi käyttäytyä noin ketään kohtaan.. Vieläpä aikuinen lasta kohtaan.. :knuppel2:
 On väärin, että olet joutunut moista äijää sietämään.. :tickedoff:
en voi kirjoittaa kaikkea mitä haluaisin, menisi pahasti ohi topicin ja
luultavasti koko viesti poistettaisi..  :-X

Voi Asterix, mitä sinun kätesi kertoivatkaan!

Koen hyvänä asiana, että purit sen tähän. Ja aivan hyvin voisit kirjoittaa kirjankin. Kyllä suomalaista kulttuuria saa kritisoida ja pitääkin. Usein se mielestäni on hyvin musta-valkoista. Marianne Alapeus on myös sitä kritisoinut ruotsalaisesta näkökulmasta kirjassaan 'Pimeyden ydin'.

Luulen, että moni suomalainenkin nainen on joutunut miehen mustavalkoisen mielen uhriksi, jossa ilmenee miehisen mielen hallinnan pelko.

Saanhan kertoa aika paljon pienemmän tarinan kynsistä ja kynsilakasta, mutta aikoinaan kasvatti myös minua.

Olin 10-vuotias. Pyöräilin 4 kilometriä kaupungin kirjastoon, koska oman kyläkoulun kirjaston olin jo lukenut. Siellä oli aika tuhti kirjastonhoitaja. Hän näki maalatut kynteni, kysyi vihaisesti, kenenkä tytär minä olen. - Ai sen syntisen soittajan (soitti tansseja) tytär! Ei sinun tarvitse täältä lainata, mene oman kuntasi kirjastoon (matkaa sinne 7 km).

Itkien tulin kotiin ja kysyin isältä, miksi häntä kutsutaan syntiseksi soittajaksi. Silloin isä sanoi minulle yhden suurista viisauksista: -Hän ei vain ymmärrä kaikkea musiikkia. Jos sinä oppisit ymmärtämään sen, kuinka paljon maailmassa on ymmärtämättömyyttä, se helpottaisi sinun elämääsi paljon.

Jotakin opinkin siitä. Mutta kirjastoon en mennyt moneen vuoteen vaan hinkkasin liian isolla pyörällä sen 7 km ees taas.

kiitos Metsätonttu.

(ja anteeksi että taas tuhlasin tilaa kiitos viestillä, mutta oli sellainen tunne. ehkä ensi kerran lähetän kiitokseni ajatuksen tasolla, niin en ole "huomionhakuinen")

Sign! Mitä höpiset? Minä vain jatkoin sinunkin tunteenpurkaustasi. Kyllä lakat ja käsistä heräävät tunteet saavat olla esillä. Käsi on fyysinen tie sydämestä, aivoista ja hermostosta. Siis tärkeä!

Jos jotkut täällä kritisoivat ajatusten vaihtia ja hurmaa, pysykööt omassa lestissään ja antakoot muiden elää. Ollaan siis reilusti kaikki huomionhakuisia... ainakin niin kauan kunnes meidät lennätetään muihin sfääreihin.  ;D

Minulla on molemmissa käsissä RSI (hiirikädeksikin kutsuttu). Kädet siis eivät enää toimi kuten pitäisi, eivät ole kovin näppärät ja ovat välillä hyvinkin tuskalliset. Niiden tärkeyden tosiaan huomaa vasta kun on liian myöhäistä...

Minun käteni ovat aika isot (tosin kapeahkot), ja siinä mielessä hassut, että sormet ovat kämmenselän puolella noin sentin pidemmät kuin kämmenen puolella  :o :D ;D. Johtuu siitä että sormien välissä on sellainen räpylämäinen osa (en minä silti miltään lepakkokädeltä näytä).

Osaan taivuttaa pelkkää ylintä sormen niveltä, ja mulla on ns. liftarin peukalo. Muutenkin saan väänneltyä sormeni ja käteni outoihin asentoihin. Yksi pikkupoika sanoi kerran että mulla on kutittavat sormet, ja se pitää paikkansa, olen hyvä kutittamaan.

Minulla on tasainen ja vahva kosketus, ja käsistäni tuntee kyllä vuosien Reiki-harrastuksen. Joskus kun olen oikeassa vireessä, pystyn tuntemaan käsilläni mielettömän herkästi. Välillä vaikkapa voin siippani kanssa kiihottua hurjasti siitä millaisen tuntoaistimuksen saan käsiini hänen ihostaan (varsin hauskaa  ;)). varsinkin kämmenpohja voi olla mielettömän erogeeninen alue!

 Asterixin tarina , sai minut unohtamaan omat käteni
 

Onpas sinulla kädet, Ve!

Olen tavannut monta reiki-ihmistä, ja kerran minua hoiti kaksi, toinen toisella puolella ja toinen toisella. Se oli mielenkiintoista, sillä toisen käsi tuntui toiselta, toisen toiselta. Mutta vika voi olla minun raajoissanikin.

Vai oletko sinä jakanut tällaista huomiota toisten kanssa? Toisen käsi vain kuumottaa, panee veret kiertämään paremmin kuin jonkun toisen.
Sanotaan, että reikiä voi kaikki oppia. Mutta kun kuitenkin ihmisillä on erilaisia käsiä...myös energian kulkea.

Vai mitä se on?

Minulla on pienet ja ilmeisesti sirot kädet, joista olen saanut ihasteluja (tosin en itse näe, mikä niissä on niin ihanaa :D). Sormeni nivelet, kuten kaikki muutkin nivelet, liikkuvat liikaa ja sormeni taipuvat normaalisti yli 90 astetta kämmenselkään päin. Löysät nivelet myös kerryttävät ilmaa joka sitten naksahtelee pois.

Olen tutkiskellut joskus vuosia sitten käsiäni. Niistä tulkinnoista, joita sain, mieleeni on jäänyt se, että kämmenistäni löytyy paljon harvinaisia piirteitä, kuten sisäänpäin kääntyvä pikkirilli ja etusormen ja keskisormen väliin kaartuva Sydämenviiva (kai se oli sydämenviiva!). Kohtalonviivaa minulla ei ole oikeastaan ollenkaan, se on hyvin sökeröinen ja katkeileva. Kuulemma se merkitsee sitä, että olen ikuinen kulkija, joka ei malta pysähtyä yhteen kohtaan/ammattiin/maahan/tilanteeseen jne.

Mieluiten käytän käsiäni piirtämiseen ja kirjoittamiseen (kirjoitinpa käsin tai koneella). Halaan ja kättelen myös paljon.

Aika hurjiakin juttuja käsistä. :o Ilmeisen tärkeät kapistukset ovat ne, ja toimivat symboleina tai välikappaleina isoillekin asioille. Koen, että kädet ovat itselleni ehkä eniten "mielen jatke", käsieni kautta siirrän sanoiksi sen, mitä ajattelen. En  varsinaisesti ole koskettelijatyyppi (tällä olemattomalla maa-elementin edustuksella astrokartallani), mutta kyllä kädet ovat tärkeät tunteiden ilmaisussa, usein paremmat kuin sanat.

Minulla on melko pitkät ja suipot kämmenet ja pitkät kynnet. Peukalo ei taivu taaksepäin ollenkaan, mutta sormet taipuvat, minulla on kuulemma "pianonsoittajan sormet" - mitä se sitten tarkoittaakaan. Pianonsoittoharrastukseni kylläkin loppui aikanaan lyhyeen, kun oli siinä iässä muitakin kiinnostuksen kohteita (kuten Ritari Ässä telkkarissa pianotuntien aikaan... :crazy2:).

Vaikken reiki-juttuihin ole juuri tutustunutkaan, niin käsien kautta välittyvään energiaan muuten kyllä, mm. aikanaan Tai Chia harrastaessa - siinä on harjoitus, jossa kämmenten välissä ikään kuin venytetään kuminauhaa ja pyöritellään "energiapalloa". Ei tarvitse tehdä sitä kauaakaan, kun jo tuntee käsissä lämmön ja pistelyä.

Näin on, energiapalloja on mukava tehdä ja lähetellä!  :)

Minullakin pitäisi olla soittajan kädet, mutta kävi kuten Ajatuksenkin!
Pienenä ollessa muistankin, kun isä yhden tunnin opetti minua pitämään viulunjousta kädessäni.  :crazy2:

Sehän ei onnistunut ja sain jäädä rauhaan!

Varpaissa se minun musiikki on, eli tanssin! ;D

Energiapallo?!? Lähetellä niitä?!?!?!  :o Sitäkö se on?
Toisinaan kun on tylsää tai em. ei nukuta alan leikkiin tuolla tavalla! Käsien väliin tulee melkein konkreettinen (ei näkyvä) "voimakenttä", jota voi pyöritellä ja venytellä, hieroo kroppaa tai kasvoja sillä. Olen aina pitäny sitä vaan jonkin moisena omana hassutuksena, jota on kiva tehdä kun on edellä mainituissa olotiloissa  :uglystupid2:

Oma kokemukseni kurssien pitämimisessä on se, että kaikki tosiaan oppivat Reikin. Kaikilla se alkaa siis toimia jollain tavalla. Jotkut ihmiset tosin ovat avoimempia kuin toiset, mutta ei se siihen energian laatuun vaikuta, hoidon "nopeuteen" vain.

Monesti kurssilaiset sanovat miten hassua on, kun kurssin alussa täysin erilaiset kädet muuttuvat loppua kohden kaikki "saman tuntoisiksi". Shiatsuhoitaja ystäväni mies (molemmat olivat kurssilla) sanoi tunnistavansa eron shiatsu-annan ja Reiki-annan käsien välillä, riippuen siis siitä mitä tekniikkaa hän kulloinkin käyttää.

Toisaalta olen kyllä itsekin törmännyt tuohon että toisella on kylmät ja toisella lämpimät kädet. Usein kyllä kädet tuppaavat muuttumaan lämpimämmäksi, mitä enemmän Reikiä harrastaa. Kylmä ei kuitenkaan tarkoita etteikö energia virtaisi!

Minullakin on traumaattinen kokemus kynsilakan käyttämisestä pikkutyttönä! Olin ujo, kiltti, pieni ekaluokkalainen tyttö... Odottelimme koulutaksia siskoni ja naapurin pojan kanssa. Sisko huomasi, että minulla oli kynsilakkaa ja sanoi, että opettaja suuttuu (pian eläkkeelle jäävä hyvin vanhoillinen, uskovainen mies)... Tästähän menin paniikkiin ja juoksin kotiin itkien äidin luo että en voi mennä kouluun ja taksikin on varmaan jo mennyt! Äiti otti minut syliin ja puhdisti kynteni... Hän nosti minut pyörän ritsille ja ajoi körötteli koululle, joka oli 3km:n päässä... Minua pelotti kauheasti, että olen myöhässä ja kaikki ihmettelevät, miksi äiti tuo minut kouluun. Mutta tarina päättyi onnellisesti; ehdin kouluun ja kaikki meni hyvin. Kiitos äiti.  :smitten:

Käteni ovat hyvin notkeat, sormeni pitkät... Ne eivät ole erityisen sirot, mutta eivät pulskatkaan. Ne ovat jäntevät ja vahvat, puristusvoimaa löytyy. Minulle on monesti sanuttu, että käteni tuntuvat hyviltä. Minulla on parantajan kädet, niistä virtaa energia. Sormeni ovat myös hyvin näppärät, soitan pianoa, askartelen, piirrän ja tulevassa ammatissani tulen tarvitsemaan näppäryyttä ja tarkkuutta monissa asioissa.

Olen kiitollinen käsistäni, ne ovat sellainen ruumiinosa, jota kohtaan ei ole ikinä ollut mitään "miksi noi on tollaiset"-tuntemuksia. Niiden avulla olen päässyt pitkälle... Ne ovat tärkein työkaluni.  :)

Ihana juttu, kun käsiä rakastetaan ja kunnioitetaan! Kaikki kädet ovat tarkoitetut luovaan ja rakentavaan työhön, hellyyteen, rakkauteen ja hoivaan.

Energiapalloista vielä!

Minulle opetettiin, että kun esim. meditaatiotilanteessa, jossa on rauhoittunut, energinen olo (hyi, joku kavelee niskassa!) ja hieroo käsiä yhteen, välillä etäännyttäen venyttämällä toisistaan, syntyy ja sen tunteekin, sellainen sähköinen energia siihen väliin. Sitten kun tuntee tuon pallon, pyörittelee sitä, asettaa sen kämmenelleen, keskittyy johonkin ihmiseen ja puhaltaa sen energiapallon menemään, sen energia siirtyy ajattelun kohteeseen.

Näin olen monesti tehnyt ja tuntuu ihan hyvältä.  :smitten:

No, katoha... täytyypä lakata leikkimästä niillä ja alkaa lennätteleen  :D
Thanks, metsätonttu! Hyvillä mielin painun pehkuihi, opinpa tänäänkin jotakin uutta  ;)

Kädet ovat rakkaat ja niiden kosketus tärkeä...Hierontaa opiskellessa sen on nyt erityisesti huomannut, miekin kun olen ollut kosketus- ja halauskammoinen. Ovat muuten aika tehokkaasti moiset kammot lähteneet! :D Ja miten ihana on koskettaa hoivaavasti, se kyllä sydänchakrassa asti tuntuu.
Tuo energiapallojuttu kuulostaa kivalta, täytyy kokeilla!
Miekin olen käynyt reikikurssin ja tosi on, että käsien lämpimyydessä on eroja, mutta ei se haittaa mitään.

Kas, kas, metsätonttuuu :)

Minulla pitkähköt, sirot sormet, joittenka kynnet on kauniisti muodostuneet. Minun sormia on sanottu pianonsoittajan sormiksi. Tuntamattomat ihmiset jotka ovat kätelleet minua, ovat sanoneet;sinulla on hyvin hennot oloiset kädet ja sormet. Joskus sormeni ovat kylmät ja silloin ne ovat herkästä sinipunaiset. Mutta kun juon lämmintä juomaa, käteni verisuonet oikeen pullistuvat kukoistamaan :) Tykkään lakata ja viilailla kynsiäni. Kynsilakka on sitten sellaista maanläheistä ruskeaa taikka kermanväristä vaaleaa. Joskus kynteni ovat kanssa kovilla, koska kun piirrän ja jynssään, niin ne saattavat joskus kynsienpäistä hieman halkeilla. Ne ovat siis tuon piirtämisen, eli taiteilun takia usein mustat lyijystä ;D

Eli minun sormeni ovat oikeen oivat kaikenlaiseen näpräämiseen :)