Astro Foorumi

mitä todellisuus on ja ketä sen määrittää?? eikö jokainen näe oman "todellisuutensa" omien lasiensa kautta? mikä ketään on sanomaan että toisen todellisuus ei ole todellista? minun todellisuus on totta minulle sillä koen sen. toisen todellisuus on minulle mysteeri, mutta kuitenkin pystyn käsittämään että hänelle se on totta...

onko todellisuus vain mielen luoma illuusio? näkevätkö toiset "laajemman" todellisuuden? henkimaailman? mistä tietää että se maailma on todellinen?

itse olen nähnyt ja kokenut henkimaailman jo useita vuosia ja elänyt täysin uskossa että se on todellinen vaikkei kaikki sitä näe... Nyt olen käynyt terapiassa ja psykiatri diagnosoi minut dissosiaatiohäiriöiseksi... henkilöksi jolla on hankaluutena käsittää todellisuus...

Mistä enää tietää mikä on totta ja mikä ei? onko sillä loppujen lopuksi edes väliä?

"Reality is that which, when you stop believing in it, doesn't go away." -Philip K. Dick

Hyvä zanah,dissosiaatiolla tarkoitetaan tilaa jolloin ihmisellä on tarve sulkea jotain elämässään olevaa aluetta pois. Yleisimmin dissosiaatiotilaa on havaittu ihmisillä joilla on lapsuudessaan jotain hyvin rankkoja kokemuksia(esim.hyväksikäyttö)ja he ovat sulkeneet ne muistot jopa useiksi kymmeniksi vuosiksi pois. Jossain elämäntilanteessa saapuu ahdistus ja muistot alkavat palata "välähdyksittäin" takaisin. Mietinkin yksi päivä kuinka voit, luin aikaisemmasta topicista että olit ahdistunut tuossa alkuvuodesta..

Tottahan on se mikä on itselle totta.Se on sinun todellisuutesi ja sillä siisti. Mielestäni asia "kuuluu" silloin muille jos ihminen kärsii.Ilmeisesti olet johonkin halunnut apua jos olet psykiatrin puheille mennyt? Muista, hänelläkin on kuitenkin vain oma ihmisyytensä ja todellisuutensa sekä opiskeltu tieto jonka hän on omaksunut.
Valoa ja Rakkautta Sinulle :angel: :angel:

Sisältö?

Minkä sisältöä Lumor mietit?

Elämän ja sen luonteen ilmiöiden ja olemustaustojen multiversaalisuutta sen kaikkeudellisessa yksinkertaisuudessaan :angel:

Samoin Mielen sisältö mietityttää...

 :idiot2: :D ::) :uglystupid2: :smiley6600: :smitten: :-* :o

Todellisuus on aina yksilöistä ja kulttuureista riippuvainen. Todellisuuden määritelmiä ainakin meditiedoissa (mediahan pyrkii kuvaamaan todellisuutta) on kahdenlaista:

1. Todellisuus on ihmisistä riippumaton vakio. Esim. aurinko nousee uskoimmepa siihen tai emme.
2. Todellisuus on ihmisten oma luomus. Jos ihmiset lakkaisivat ajattelemasta malariaa, sekin katoaisi, koska se ei ole todellista.

Nuo nyt ovat kaksi ääripäätä, eikä minusta kannattaisi pompata vain yhteen kohtaan, vaan seilata siinä välissä. Aurinko nousee, vaikka emme uskoisi siihen - elämälle välttämätön vakio. Sairaudet taas esimerkiksi saattavat kadota, kun vain lakkaa ajattelemasta niitä. Hoe itsellesi 5 minuuttia, että päätäsi särkee, niin sitä myöskin alkaa särkeä. Se on yhtä todellista kuin auringon nousu. Muut eivät ehkä näe päänsärkyäsi, eivätkä tunne sitä, mutta sinulle se on todellista. Siksi en tiedä, onko kukaan välttämättä pätevä sanomaan, että "hei, tämä on totuus". Jeesuskin sanoi "minä olen tie, totuus ja elämä". Sillä hän tarkoitti (minun totuuden mukaan) universaalia rakkauden energiaa, Jumalan ilmentymää, ei ainoastaan häntä persoonana itsenään. Meissä jokaisessa on tuo samanainen Jumalan energia, eli me kaikki olemme itsellemme tie, totuus ja elämä, kun vain vaalimme sydämemme ääntä.

Jokaisella on oma määritelmänsä ja näkemyksensä todellisuudesta. Henkimaailman puolella on oikeastaan aika vaikeaa sanoa, mikä muu olisi absoluuttiinen totuus kuin Universaali Rakkauden Energia. Se toimii aina meidän parhaaksemme, mutta ilmenee eri tavoin sieluista ja niiden menneistä elämistä ja valinnoista riippuen. Mikä on minulle todellista henkimaailman kokemusta ei välttämättä ole muuta kuin harhaa toiselle.

Totuus löytyy sydämestä - niin minä sanoisin :smitten:

naurettavan helppo kysymys

hah

Mitä todellisuus on?

se on sellaista

Eikö tällaista?

Todellisuus on sitä mitä haluat nähdä ja kokea, mielestäni todellisuus lähtee itsestä ja miten näet ??? hmmm...*Pisti miettimään syvemmin*
...jäi pähkäilemään ja palaan asiaan tuonnempana.... :)

millimilia-> paremmin mulla menee kuin alkuvuonna, tai siis ainakin hetkittäin. tunnen olevani täynnä intoa ja elämäniloa, kuin liekki sisällä roihuaisi =) harmikseni tämä yleensä päättyy siihen, että erilaisissa tilanteissa tapaan yleensä tuntemattomia ihmisiä, jotka lähestyvät minua pyytäen apua erilaisiin ongelmiinsa. Yleensä tavalla tai toisella saan heitä autettua, mutta valitettavasti samalla luovutan heille energiani ja olen itse taas alkupisteessä... Toisaalta minulla diagnosoitiin myös maanis-depressiivisyys, joten kai se on ihan normaalia  :uglystupid2:

siitä dissosiaatiosta... mulla se yhdistettiin mm.siihen, että olen muutamiin otteisiin puhunut vääristyneellä äänellä ja tehnyt asioita mitä en ikinä tekisi, sen jälkeen muistamatta itse niistä mitään. mulle sanottiin, että se on tiedostamaton osa minua, se osa johon olen kerännyt kaikki negatiiviset tunteeni ja patoutumani....? itse olen aina selittänyt nämä minussa asuneen hengen näyttäytymisiksi... ??? tiedä siitä sitten.

Olen kokenut hengen läsnäolon yli viisi vuotta elämästäni, ja nyt minulle sanotaan että se onkin ollut vain osa minua, mieleni luoma, ei mitään henkimaailmaan liittyvää. Siksi tämä todellisuuden pohtiminen etc. Pistää kyllä miettimään, että jos mieli on noin voimakas niin on todellinen sääli ettemme me osaa hyödyntää enempää sen voimavaroja!!!!

Tyhjää?

?

Jokaiselle meista todellisuus on oma mielen sisalto.
Diamond

Entä jos todellisuus onkin vain simulaatio universumista:
http://www.simulation-argument.com/
Mistä epäkohdista simulaation ja todellisen universumin erottaa?
Miten simulaatiosta pääsee takaisin todelliseen universumiin?

Mitä muiden mielten sisältö silloin on?

SAMAA MIELTÄ.  

YHTÄ TODELLISTA, MUTTA ERI TOTUUTTA. SE, ETTÄ JOKIN ON - ON ÄÄRETTÖMÄSSÄ ELI MAAILMANKAIKKEUDESSA. YKSI AJATUS RIITTÄÄ, JOS KÄRJISTÄISIN.

Oman mielen sisältö on sitten äärellistä,
kun kaikkien muiden on ääretön?

Kerran se on eri...

...Peace...

 :)

Puma
Jokaisella on oma todellisuus, minun todellisuus ei valttamatta ole sinun todellisuus ja siihen esim. vaikuttavat eri kulttuurit, uskonnot ja opinnot
jotka muuttavat varmasti todellisuutta ja nakokantoja eli erilainen mielen sisalto seka menneisyydessa ja tassa ja nyt.
Terkkuja Diamond

Eihän näkökantani muuta todellisuutta
sellaisena kuin se on. Ainoastaan kokemusta.

Puhumme varmaan samasta aiheesta, mutta eri nimillä.

ehkä pilkunviilaukseeni vaikuttaa se että Asc - Jousimiehillä
on 9. huoneen kärjessä Leijona  :D

Puma
Ehka nakokannan kokemuksesta todellisuushan menee energiana mieleen ja sen syysta naemme todellisuuden erilaisina.
Diamond
ps:pilkun halonta on ihan ok

Eikös kokemuksemme nimenomaan ole sitä, mitä tarkoitamme todellisuudella?

Kukin kokee asiat tavallaan; katsoo maailman kalvoa omaa taustaansa vasten.

Valon määrä säätelee objektin ulotteisuutta  :o

JEP
dIAMOND

Todellisuuden vaihtamisesta juttua:
http://realityshifters.com/pages/articles/articleindex.html
:)

Juttelee maailmankaikkeudelle.

Mihin perustat väitteesi siitä, että millään ei ole pohjaa? Entäpä kengänpohja ja kattilanpohja? Perustat sen ajatukseen, joka totta kai pohjautuu johonkin havaintoon tai kokemukseen. Ajatus ei kuitenkaan ole todellinen, se on vain päässäsi kehittelemä illuusio ja sinänsä sinun pääsi on minun luoma illuusioni, koska en voi todellakaan perustella, että sinä olet olemassa. Siksi koko hemmetin pohjalla ei ole mitään väliä, jos lähden miettimään mihin pohja pohjautuu.

Maailma, tehdäänkö sanaton sopimus, jonka kuitenkin julkistan näin kirjoittamalla, koska pelkään, että et kuule jos vain ajattelen hiljaa mielessäni, juuri siinä mielessä joka pohjattomilla ajatuksillaan ei pysty perustelemaan edes itselleen olemassaoloaan. Voitaisiinko me rakentaa yhteiset säännöt siitä, mikä on todellista ja mikä ei?

Ja näin päätimme sen, että autolla ajetaan tiellä, ei vedessä. Silloinhan me hukkuisimme. Kello seitsemän jälkeen tulee kahdeksan, emmehän me voisi elää taaksepäin. Se olisi pohjaton imuri menneisyyteen, joutuisimme jauhamaan ruuan isommaksi suussamme ja ottamaan sen lusikalla lautaselle ja imemään ulosteet takaisin sisäämme. Yäk. :crazy2:

Entäs jos todellisuuden ja illuusion väli on hiuksenhieno, joiden vaihtelusta luomisen taika syntyy?  :o

Todellisuus on sitä mitä itse haluat nähdä ja kokea. Tuolla tavalla mie sen ainakin käsitän, tietysti on niin monta mielipidettä kun on ihmistäkin.

Tämä aihe sattui todella sopivasta, kun viime yönä keskustelin erään ihmisen kanssa siitä mitä on todellisuus, tämä hetki yms.

Noiden käsitteiden rajoja on todella vaikea määritellä. Joskus nuo tuntuvat tärkeiltä ja sellaisilta termeiltä mitkä pitäisi selventää jossain. Mikä on taasen todellisuus ja mielikuvituksen raja? Se on mielestäni joskus liiankin häilyvä.

Tänään aamulla oli tosi epätodellisen todellinen fiilis,
kun kävimme mieheni kanssa äänestämässä Itävallan
vaaleissa.  :idiot2:

Hetken kaikki tuntui olevan moniulotteista,
aivan kuin olisi saanut jotkin 5-ulotteiset lasit silmille,
moniulotteisen kuulon ja ymmärryksen toisten ajatustenvaihdolle.:idiot2:¨

Tunsin jopa maan hengityksen jalkojeni alla
ja avaimen pyörähdyksen oven lukkopesässä.

Tosi hassu fiilis! :crazy2: Mieheni epäili krapulaa! :2funny: :D

Hetki meni ohi noin reilussa 20 minuutissa.

                            :coolsmiley:

                     Holokrammi, jonka me,

                      ihmiskuntana koemme.

                       Miljoonilla muilla

                        todellisuuksilla

                         on jokaisella

                           omansa.


                              :angel:

Todellisuus avautuu ja piirtyy silmienvälityksen kautta kaikensisältävän valkeuden 'tyhjyyspohjan' syntymäväritaustaa vasten..

Tuolilla (kuten millä tahansa muullakin nähtävissäolevaan liittyneellä) on hentoiset ääriviivarajat, mutta se missä se on, on täysin rajaton! :o

Se mitä näemme ja pidämme todellisena.
On vain karman aiheuttamaa ajatuskontaktia.
Reaalinen entiteetti pysyy siitä syystä pimennossa
niin kauan kunnes olemme onnistuneet puhdistamaan
negaatiot mielestämme.

Kokemusten summaa

Sellaiset konkreettiset asiat.
Sellaiset jotka pystyy sisäistämään ja jotenkin ymmärtämään...
Oliskohan?  :uglystupid2: Mistä sitä koskaan tietää?

Kaunis mieli-elokuvan jälkeen olen alkanut miettimään ihmisvilinässä,
että ovatko kaikki näkemäni ihmiset todellisia vai mieleni tuotoksia. :2funny:  ::)

Kokeilepa hävittää joku ihminen ajatuksen voimalla.  :buck2:

Ei varmaan mistään. Sillä aistiemme takia kykymme ovat riittämättömiä
minkään absoluuttisen suoranaiseen aistimiseen sellaisena kuin se on
relatiivisesti.

miten kuulla hiljaisuutta korvien avulla?

Mitä on tuo absoluutin kaipuu?

Mitä on tuo hiljaisuuden tavoittelu maailmassa, jossa elämä pitää ääntä?

Olemme niin helposti harhautuvia..... mutta elämää sekin on..

Soimalla sitä mitä kuuntelee - omaa Hiljaisuuden ääntään,
henkisen olemuksensa soivuutta.

Siitähän pikkulinnutkin lirkuttavat, mutta kuka hiljentyy kuuntelemaan?

 :smiley6600:

Löysin sivuston joka on jossain määrin mielenkiintoinen. Ehkä todellisuus on sitä mitä olemme luoneet, toisten luomistöistä lainanneet tai muokanneet, tai johon luomistulokseen me olemme päättäneet osallistua. Taisi olla neljäskin mahdollisuus mutta en nyt sitä muista. Jokaisella on oma luomuksensa eikä yksikään luomus ole toisia todellisempi tai oikeampi.