Astro Foorumi

Muita keskusteluaiheita => Henkimaailman ilmiöitä => Aiheen aloitti: Valo - 03.03.2007 15:15:11



Otsikko: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Valo - 03.03.2007 15:15:11
Tuota rukoilua olen miettinyt asiain tapahtumisen puolesta. Olen tarkastellut elämässäni tulevaa isoa muutosta siten, pyrinkö siihen siksi että tietoisuusessani se jo on, vai tahdon niin kovasti että en näe uppiniskaisesti muuta. Laitanko asian rukoiltavaksi puolestani rukouspyyntöaiheeseen.

Onko rukoileminen pyyntöä siitä että oma tahtomme tapahtuu kun sitä haluamme sydämemme pohjasta egomme voimalla?

Kuvittelen..että aito pyyntö Luojallemme on vapaudelle kuuluen pyyntöä omalle jumaluudellemme viedä asioita eteenpäin siten kuin se kokonaisuuden kannalta on parasta, liittyy siihen mitä tahansa mutkia tai mäkiä. Olen huomannut useasti sen oman halun tapahduttaa asioita myös piilotellen - myös toisen edun nimissä, ja siten asettunut tietämään mikä itseni lisäksi muillekin on parasta että sen pitäisi tapahtua.

Rukoilu tuo mieleeni polvistumisen - sen saamiseksi mikä on jo olemassa mutta jonka on tapahduttava ehdoitta. Tiedän että vain itselläni on avain pyytää tulla jumaluuteni ohjaamaksi niin että tekisin kantavia päätöksiä, muuntaisin ristiriidat ja näkisin sydämessäni ne vastaukset kaikkeuden parhaaksi, koska silloin myös oma parhaani toteutuu, vaikkei ehkä se halu.

Onko, eikö, luulenko?


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: inkivääri - 03.03.2007 18:59:27
Useinhan käy kuitenkin niin, että saamme sen mitä tarvitsemme, mutta ei välttämättä niinkuin olemme halunneet. Koska viisaampi (itsemme, Luojamme, ?)taso on nähnyt asian taakse tulevaisuuteen.

Risteyksessä ja oven takana on aina vähän tukala odottaa...

 :smitten:


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 03.03.2007 19:02:29
Minun nähdäkseni jotkut rukoilevat toisaalta Jumalan tahtoa, toisaalta omia tarkkoja toiveitakin voi saada toteen. No jos ne eivät ole kenenkään harmiksi vaan kaikkien eduksi, niin kai ne saavat toteutuakin.  :coolsmiley:


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: inkivääri - 03.03.2007 19:05:10
Eikös tämän maailman ole tarkoituskin siirtyä tähän omaan luomisen tilaan.
Sepä onkin mielenkiintoinen juttu.

Miksipä kaikilla ei voisi olla kaikkea hyvää, kun päätetään niin... :smitten:


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Yulunga - 03.03.2007 19:22:32
mutta kun tuo oma luomisen tila saattaa olla niin tukossa, että siihenkin pitää pyytä apua että joku rukoilee puolestani että pystyisin taas rukoilemaan itse...


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Terhi35 - 03.03.2007 19:29:32
Rukoilemisen tulisi olla pyytteetöntä.
Ei se saisi olla oman elämän tavotteidenetua ajavaa.
Rukoilla voi avosydämmin että olisi kaunista jos elämässäsi tapahtuisi hyviä asioita, mutta ei ole oikein mielestäni jotain ns.pyytää/vaatia.
Rukoilla voi apua muille ja voimia itselle että jaksaa normaalia elämää.
 :angel: :angel: :smitten:


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 03.03.2007 22:13:25
Minä taas heitin ilmaan sellaisen rukousvahvistus tyyppisen jutun. Jos tietyn asian on määrä toimia minulle, sen kanssa pitää tapahtua näin, miel 48 h sisällä. Jos ei, mieleni voi unohtaa sen. Tämä tuli hyvänä välipalana, eräs ongelma, jonka jätän tyynesti korkeamman haltuun.

Ja parista muusta asiasta sama. Rukoilin (vaadin?) tiettyjä tapahtumia tälle vuodelle henk koht ja bisnes. Kieltämättä mieli rauhoittuu aina. En kuitenkaan ihan ilman materiaalisia asioita+suhdetta aio olla luostarissa, eli siksi.  ;)

Ja siis sehän ei toimi jos ei usko.  :-*


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Valo - 03.03.2007 22:24:18
mutta kun tuo oma luomisen tila saattaa olla niin tukossa, että siihenkin pitää pyytä apua että joku rukoilee puolestani että pystyisin taas rukoilemaan itse...
Minulle tuo oli hankalinta siksi että se juju ryhtyä elämänsä luojaksi oli vain siinä että uskoi sen olevan jo totta ja ilmaisi tahtonsa valolla avata se kanavansa. Kun siinä vaiheessa juuri tuli se nääkähtäminen ja tukossa olo sillä jos aloin mennä kohti sydämen ohjausta niin egohan se tempoili minkä ehti ja teki kaikkensa että en luottaisi itseeni ja lakkaisin tahtomasta sydämen avautumista. Silloin tarvitsin tukea siihen itseeni luottamiseen.  :police:


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Yulunga - 03.03.2007 22:26:55
Valo,

tuossa on pointtia. Luulen että minäkin tiedän että itse voi ohajata elämäänsä, kaiken saa mitä pyytää... mutta sitten tulee näitä tapahtumia jotka tulevat pyytämättä ja niistä selviytymisen keskellä ei enää uskokaan siihen että saa mitään ihanaa ja kaunista. Eli usko ja luottamus menee.


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 03.03.2007 22:28:39
On tummia raitoja, on vaaleita raitoja elämän kudoksessa. Saat kummatkin. Saat myös keinot laittaa asiat perspektiiviin. NDWalsch voisi auttaa joissain oivalluksissa, Keskusteluja Jumalan kanssa. Tai Richard Bach tai moni muu.

Walsch esim sanoo, kukaan ei tee sinulle mitään, mitä et jollain tasolla salli hänen tehdä. Miten voisit tuon ajatella?

JA: olet kutsunut jokaisen henkilön näytelmääsi itse.


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Yulunga - 03.03.2007 22:38:59
juu, kyllä minä kaiken tuon ymmärrän älyllisellä tasolla. elämässä nyt vain ryvettyy ja asoihin reagoiminen (lopulta) on tietenkin oman vallan alla. kuitenkin elämä on yllätyksellistä ja hyvä niin. nyt vain kun on takana aika pitkään jatkunut erityisen rankka jakso, ei ole ehtinyt muuta kuin keskittyä siitä selviämiseen. Ei ajatustakaan esim. rakkaussuhde-toiveelle eli vaikka kuinka toitotan välillä sitä, että saat sen mistä luovut niin nyt en enää usko siihenkaan. Olen jo luopunut. Silti mitään ei sieltäkään suunnalta ole tullut. Ok, voisin rukoilla, mutten yksinkertaisesti vaan jaksa. En usko tällä hetkellä sen voimaan, vaikka tiedän älyllisellä tasolla että siinä on voima. En vain tunne yhtään mitään.


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Valo - 03.03.2007 22:58:09
juu, kyllä minä kaiken tuon ymmärrän älyllisellä tasolla. elämässä nyt vain ryvettyy ja asoihin reagoiminen (lopulta) on tietenkin oman vallan alla. kuitenkin elämä on yllätyksellistä ja hyvä niin. nyt vain kun on takana aika pitkään jatkunut erityisen rankka jakso, ei ole ehtinyt muuta kuin keskittyä siitä selviämiseen. Ei ajatustakaan esim. rakkaussuhde-toiveelle eli vaikka kuinka toitotan välillä sitä, että saat sen mistä luovut niin nyt en enää usko siihenkaan. Olen jo luopunut. Silti mitään ei sieltäkään suunnalta ole tullut. Ok, voisin rukoilla, mutten yksinkertaisesti vaan jaksa. En usko tällä hetkellä sen voimaan, vaikka tiedän älyllisellä tasolla että siinä on voima. En vain tunne yhtään mitään.

Kuulostaa mahdollisuudelta (vaikka arvaan että nyt on kauhia olo), ainakin sen minkä jyrän alle jäin useasti, sillä minut lopulta py-sä-y-tet----tiin, ja kun kaikki voimat oli viety niin pysähdyin. Minusta tuntuu jälkeenpäin että tietoisuuteni tietenkin teki työtään, mutta se ego (vähän kulahtanut sana mutta minkä teet) oli se joka koki kolhuja. Ja rukoilu, perinteinen style, lisäsi armoilla riutumisen tuntua, vaikka se ei niin edes ole. Minusta taisin vain päästää irti, maata ja hengittää. Sitten pyysin, silloinkin vaikka E tahtoi vielä nauttia kurjuudestaan. Tuliheppa sanoikin sen, risteyksessä ja oven takan on tukala odotella. Silloin auttaa vain tämä hetki, liikutan sormea, siis elän.

Ai niin, ja siksi tuo nikkikin, jotta muistaisin olevani se avain.


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Yulunga - 03.03.2007 23:16:45

Kuulostaa mahdollisuudelta (vaikka arvaan että nyt on kauhia olo), ainakin sen minkä jyrän alle jäin useasti, sillä minut lopulta py-sä-y-tet----tiin, ja kun kaikki voimat oli viety niin pysähdyin.

siis mikä sinussa pysäytettiin? ego? sitäkö tämä voisi olla? täydellinen uskon menetys...


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 03.03.2007 23:19:53
Kyseinen leijonamieli oli kans luovuttanut täysin, kuten myös aiempi Sininen Enkeli, ja sittenpä löytyi kun rukoili.. luovutanko uuden tietokoneeni dvd aseman kans vai rukoilenko et pelit toimii..  :2funny:


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Valo - 03.03.2007 23:50:25
.. luovutanko uuden tietokoneeni dvd aseman kans vai rukoilenko et pelit toimii..  :2funny:

Emmie tiiä kun en elä mitenkään alistussuhteessa jumaluuteeni että rukoilisin. Jotta toimisko se dvd-asema sitten rukoilemalla :D vaan siinähän se sinunki stoppi on, joku muu juttu menee etiäpäin kun tietokone jumii.  ::)


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 04.03.2007 00:01:30
Alistussuhteessa? Miten olisi, yhteistyössä? Ja se dvd juttu ratkeaa datamiesten kanssa kuten yleensä.. isommissa jutuissa kannattanee kysyä, välillä, että miten päin tämän kannattaisi ratketa.


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Valo - 04.03.2007 00:08:35
siis mikä sinussa pysäytettiin? ego? sitäkö tämä voisi olla? täydellinen uskon menetys...

Pysähdyin tajuamaan sen miten ego-ohjautuneena rämmin aina vain pahemmin. Ja sitten ryhdyin puhdistelemaan sitä eloani epämääräisistä motiiveista, asenteista ja turhista murheista  - teen sitä vieläkin. Mutta kyllä se sydän nyt ohjaa aidosti tekemisiäni jolloin se tietoisuuteni tuoma ajatus siitä miten elämä voisi olla on muuttunut todeksi. En rukoillut, avasin vain valoröörin tai miksi sitä voisi sanoa, rakkausaparaatin, opettelin rakastamaan itseäni siten että en enää juurikaan sitä murhetta maailmassa näe peilautuneena.

Ja kohdallani se oli ego joka taltutettiin ja kokemuksissani se oli se jonka teot muunsin/muunnan rakkaudella häivyksiin. Se elo vaan todella piti ihan oikeasti luovuttaa kivutta sille korkeammalle ohjaukselleen eikä näennäisesti, kuten välillä oli tahti.


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Rakkauden enkeli - 04.03.2007 00:12:42
Rukoileminen on ennenkaikkea tietynlaista nöyryyttä ja luottamusta. Luottamusta, että asiat järjestyvät kyllä niin kuin on tarkoitettu, vaikkei aina niinkuin äkkiseltään haluaisi.
"Tapahtukoon sinun tahtosi" onkin eräänlainen mottoni rukoillessani. Luotan täysin Korkeimman näkökykyyn ja viisauteen.  :angel:  :smitten:


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Valo - 04.03.2007 00:34:28
Alistussuhteessa? Miten olisi, yhteistyössä? Ja se dvd juttu ratkeaa datamiesten kanssa kuten yleensä.. isommissa jutuissa kannattanee kysyä, välillä, että miten päin tämän kannattaisi ratketa.
Olemme se luoja, jolloin ei tarvitse mitään rukoilla, siten kuin sen ymmärrän alistumisena ylemmän tahtoon. Tai rukoilla siten, että toivon oikeasti vain oman haluni toteutuvan itselleni tai toisille ihmisille enkä sittenkään luovuta sitä ohjausta jumaluudelleni vaan puen sen ikään kuin pyytettömän rukouksen muotoon jotta se näyttäisi paremmalta itsellenikin.

Silloin kun toimin egoni ohjaamana rukoilin perinteiseen Jumala (erillisenä minusta vielä) anna mulle -tyylillä, alistuen Jumalan tahtoon mutta silti haluten sitä omaa etuani. Siitä tämä puhe jonkun asian tapahtumaan rukoilemisen ja "tapahtumaan päästämisen kaikkeuden parhaaksi" välillä. Omista lähtökohdistani käsin.

En tiedä vielä mitä kaikkea Itsestä löytyykään, mutta luotan täysin siihen jumaluuteni ohjaukseen vaikka ihmismieli tekee tietty niitä loikkayrityksiään välillä oven toiselle puolen. On ollut vaikea tie luottaa ilman hapuilua vain siihen sydämensä tietoon - sen saamiseksi mikä on jo olemassa mutta jonka on tultava ilman omia ehtojani.





Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 04.03.2007 10:11:42
Sepä siinä juuri on, että Alempi minä ei välttämättä tiedä mitä Ylempi minä haluaa. Tai mitä Se tietää tai näkee. Itse asiassa minusta rukoukseen liittyvä nöyryys ei ole pahitteeksi kellekään - alempi tunnustaa ettei ole vielä ylempi. Jos rupeaa alemman minän toiveita rukoilemaan, voipi tulla monta juttua mieleen mitä haluaa.. jne. Itsellä taitaa ratketa eräs nettiongelma, ainakin oli hyvä sauma rukoilla että jos olen tän firman kanssa tekemisissä, jos se on minulle hyvä juttu, anna asian ratketa. Parin muun firman kanssa ei ole tarvinut rukoilla. Paitsi aina pyydän yleistä menestystä ja kaikkien hyvinvointia.

Mutta kukin kokekoon jumaluutensa itse. Itse EN ole selvänäkijä, joten en aina tiedä mikä veto on hedelmällinen. Onneksi tulee tilanteita, joissa rukoilla selkeyttä. Vaikka kirjoittaa asiat paperille. Ei aina tule mieleen, että vastaus voi olla yksinkertainen tekninen jippo, ei sen kummempaa..

"Siitä tämä puhe jonkun asian tapahtumaan rukoilemisen ja "tapahtumaan päästämisen kaikkeuden parhaaksi" välillä. Omista lähtökohdistani käsin."

En tiedä teetkö jyvästä asiaa, tai sitten en ymmärrä mikä tässä estää ajattelemasta, ettei itse kuitenkaan ole Kaikkeuden Ylin, eli nöyrtymistä. ;Mikä ei ole minulle helppo juttu itsellekään.


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Yulunga - 04.03.2007 14:48:54
Rukoileminen on ennenkaikkea tietynlaista nöyryyttä ja luottamusta. Luottamusta, että asiat järjestyvät kyllä niin kuin on tarkoitettu, vaikkei aina niinkuin äkkiseltään haluaisi.
"Tapahtukoon sinun tahtosi" onkin eräänlainen mottoni rukoillessani. Luotan täysin Korkeimman näkökykyyn ja viisauteen.  :angel:  :smitten:

kyllähän tuo tieto on sisällä. mutta sitä vastaan taistelee.  :idiot2: äitini eilen taas totesi, että "aina sinun pitää ensin vastustaa kaikkea!"  ???  ;D


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 04.03.2007 15:55:40
Mitä te rukoilisitte?

Rahaa, töitä, menestystä?

Villiä seksiä?

Mitä on sopiva rukoilla - miten paljon siinä ajattelee, että mitä halutaan?


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: astraali - 04.03.2007 16:09:40
Mitä te rukoilisitte?

Rahaa, töitä, menestystä?

Villiä seksiä?

Mitä on sopiva rukoilla - miten paljon siinä ajattelee, että mitä halutaan?

Minulle rukous on myös kiittämistä... Ei niinkään sitä, että haluaisin jotain. Rukouksessa kiitän taivaallista perhettäni ja annan positiivista palautetta myös heille. Yleensä myös rukoilen muiden puolesta ja pyydän itselleni voimaa tms. johonkin tilanteeseen. Johdatusta tms.


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 04.03.2007 16:12:46
Jees, kiitetään.

Mutta sanotaan että joku todella vaikkapa haluaisi villiä seksiä. Otetaan oletus. Kiinnostaako jonkun seksielämä Jumalaa? Järjestyykö? Vai järjestyykö rakkauden kanssa?  :2funny:

Mitkä asiat yleensä kuuluvat Jumalalle, mitä tehdään itse vaan?


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: *Alkmene* - 04.03.2007 16:14:24
Rukous on "sydämen hiljaista puhetta Elämän kanssa".

Elämä itsessään voi olla rukous.



Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Yulunga - 04.03.2007 17:04:51
Jees, kiitetään.

Mutta sanotaan että joku todella vaikkapa haluaisi villiä seksiä. Otetaan oletus. Kiinnostaako jonkun seksielämä Jumalaa? Järjestyykö? Vai järjestyykö rakkauden kanssa?  :2funny:

Mitkä asiat yleensä kuuluvat Jumalalle, mitä tehdään itse vaan?

tuo itse asiassa maailman helpointa pyytää...  :-X minulla se toimii max kahden päivän sisällä, joten lakkasin pyytämästä  ;D koska minulle ei kelpaa pelkkä seksisuhde!   ;D

se, miten seurustelusuhdetta pyydetään, onkin sitten taitojeni ulkopuolella.  :-[


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 04.03.2007 21:07:35
Jaa.. niin no.. olishan se suht helppo saada.. minä vain ajattelin, että onko tuo nyt RUKOUSASIA.. en tarvitse itse asiassa rukousta sellaiseen. Pistä vaatimuslistalle suhde, joka ei töki eikä raasta hermoja eikä lopu kun sen piti alkaa.  ;) Sellaiset voi ottaa kokemuksina, mutta jotenkin pöhköjä ne on.

Tai voihan sitä rukoilla hyvää fiilistä joka tulee mistä vain, ystävistä, bisneksistä, matkoista..  8)


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 04.03.2007 21:15:07
Laitetaankos tällainen esimerkki...

Minulla on liian suuri ongelma. Olen kiitollinen että sain ongelman.  Koska suurempi voima haluaa muistuttaa, että..?

Rukoilen, että suurempi voima ratkoo sen.

Kun näin tapahtuu, olen kiitollinen - vai koen olevani osa suurempaa voimaa, koska Sille kaikki on mahdollista, ja asiat voivat vieläpä ratketa NOPEASTI ja hauskasti, vai?

Oliko hyvä?

 ;) :smitten:

Muutunko minä samalla kaikkia ongelmia suuremmaksi, vai pysynkö.. edelleen ongelmien "uhrina"?

R Bach "Sinulle ei tule ongelmaa, ellei siinä ole samalla lahjaa annettavanaan.."


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 04.03.2007 21:29:37
Hei, katsos kun minä olen jo vuosia liitänyt lentävällä matolla, en enää tiedä mikä ON epätoivon syöveri.. se ei oikeen kosketa enää.. ja olen OSA korkeampaa.. olen sitten varmaan nöyrä suhteessa osaan Korkeampaa itseäni..


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Rakkauden enkeli - 04.03.2007 21:30:54
Aivan kuten Astraalikin sanoi, rukous on myös kiittämistä.  :smitten:


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: nauris - 04.03.2007 21:43:25
Rukoilen aika usein itselleni voimia jaksaa jatkuvat koetukset.Kyllä tosin muutakin anelen ;). Tunnen oloni jotenkin yleensä helpottuneeksi ja nimenomaan nöyräksi, ehkä kaikkeni antaneena?? oloksi. Olen tehnyt mitä voin. Mieli on yleensä hyvä tämän jälkeen. :smitten: Koen siirtäneeni  :idiot2: asiani jonkun muun mietittäväksi. Joskus tuntuu että lähinnä kerron mielessänipäätä askarruttavat asiat pyytäen neuvoa. ::)


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Yulunga - 04.03.2007 21:51:08
Enkä puhu rahasta, sitä ei saa rukoilemalla.


 :o saapas! pitää vain olla valmis tekemään työtä sen eteen, mutta työtä kyllä saa! tai sitten rahaa tulee joltain "tukihenkilöltä"  :)

miten minulla nyt menee nämä rukoilut ihan toisin päin kuin muille...  :idiot2:

Muuten, aloin lukea Raamattua ja sieltä pumpsahtikin heti vastaus sivut eteeni. Ymmärrän jo ne petoshommat, miksi niin minulle tapahtui, mutta siihen en ole vieläkään saanut vastausta, miksen jo ole kunnollisessa parisuhteessa...  :tickedoff:


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Yulunga - 04.03.2007 21:58:57
Minusta sinun ei kannata tuhlata energiaa siihen, miksi et ole vielä kunnollisessa parisuhteessa, vaan keskittyä siihen RUKOILEMISEEN, että HALUAT KUNNOLLISEN PARISUHTEEN.. :angel:

Siunausta :smitten:

tulipa kutittava jännä olo tuosta ajatuksesta ::)


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 04.03.2007 23:14:25
aha.. varo ettet lipsu opettajaksi.. ostin kirjan jonka piti olla bisneksestä niin olikin Jumalasta.. heh.. varokaa TR kanssa ettei tule sellainen liian ohjaava tapa kirjoitella, ikäänkuin me muut emme tietäisi miten toimia Jumalan kanssa.  ;)

Etkö Hittunen muka itse tuota älynnyt.

Eikä se edes mene niin, että haluat, vaan että, sinulla ON.  ;) Haluamisesta Kaikkeus antaa haluamista, olemisesta se antaa olemista. Siis esmes jonkun kanssa.  8)


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Valo - 05.03.2007 00:05:01
Kyllä se on niin kuin sen sanotte. Ykseyden moninaisuuskin voi joskus tuntua myös marionettinukkien lankoihin takertumiselta, sikäli kun eri näkökulmat peilaa itsestään erillisenä sen sijaan että hyväksyy ne oman totuuden rinnalle tasa-arvoisina tapoina ilmentyä kaiken läpäisevässä jumaluudessa, vapaudelle kuuluen.

Minä taidan tietää tulleeni siihen ajatukseen mistä lähdinkin, koska omiin kokemuksiini nojaten olen rukoillut siinä perinteisimmässä uskonnoille kuuluvassa katsomuksessa. Itkien apua ulkopuoleltani mutta myös kiitoksen osoittaen ulkopuoliselle Jumalalle, toteuttaen rukousta nöyrän, Jumalasta erillisen ja alemman ihmisen tavoin siten kuin se oman voimamme pois luovuttaminen vain on meille opetettu.

Se miksi tiedän rukouksen kohdallani kuuluneen egolleni oli se että siihen kuului tuon lisäksi halu että se minusta erillinen Jumala toteuttaa pyyntöni, vaatimukseni, aivan kuin toisinaan nelivuotiaani minulta tivaa kiukussaan tai sitten todella maireaksi heltyen - aivan kuin en näkisi homman läpi.. No, ja siis myös Jumalaa syytellen jotta miksei tapahdu ja miksen jo saa, tai jos hommat loksahtivat niin olin onnellinen että minä polo matonen sainkin jotakin. Tai rukoilin joskus myös että Jumala laittaa muut ymmärtämään minua. Niin että jokin siellä pysyi staattisena ja se oli egoni joka viskeli näitä toiveita, haasteita, vaatimuksia, mateluja ynnä muuta roskaa - joka tapauksessa itsestäni poispäin rukouksen metateknologialla.

Vaan ottaapa voimansa takaisin lapselliselta egoltaan, käydä läpi jokainen edellämainittu läpi siten, että etsiikin sen vastauksen itsestään, ottaen VASTUUN jokaisesta syystä ja seurauksesta, syyllisyydestä ja matelustaankin ja ylentämisestään suhteessa "muihin" ja suhteessa aiemmin koettuun erilliseen Jumalaan. Minne katosi rukous?  Annan nyt ajatuksella antaa valon virrata vähentyvien murheiden, halujen, syytöksien ja alistumisen päälle, alle ja ylle..olemalla valona valonkin läpäistävissä, olemalla vapaa ylistys- tai alistussuhteista :D.. Ngh, vai mitähän minä nyt yritän itselleni sanoa. Kiitos SA :smitten:, tämä  oli se jyvänen kun jäin miettimään miksi se todellakin ei (plutoihmisenä  ??? )jätä rauhaan, se rukoileminen,
tai ei, jotenkin nyt imelä hymiö tuo, joten ihan vaan kiitos *kädenpuristus*


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Valo - 05.03.2007 00:11:12
Enkä puhu rahasta, sitä ei saa rukoilemalla.


 :o saapas! pitää vain olla valmis tekemään työtä sen eteen, mutta työtä kyllä saa! tai sitten rahaa tulee joltain "tukihenkilöltä"  :)

miten minulla nyt menee nämä rukoilut ihan toisin päin kuin muille...  :idiot2:



Niin minustakin saapas   :) koska voihan sen vaurauden antaa virrata, sen lantteihinkin perustuvan. Eihän raha ole energiana paha, vai onko? Kyseenalaisia voivat olla vain motiivit sen saamiseksi tai haluamiseksi. Mutta jos ihminen sydämestään vaikkapa tekee mitä rakastaa, käyttää lahjojaan ja vaurastuu siinä sivussa niin ei kai se mitään haittaa.


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Valo - 05.03.2007 00:39:01
Hii, nyt minäkin tajusin miten sen tarkoitit. Niin että niinku Jumala vie meitä niinku marionettinukkeja. Hmm. Miten läheltä se liippaakaan ja siltikin.. Ja todellakin egohan sen väärin ymmärsi kun pelkäsi vapautensa katoavan joten teit palveluksen nostattamalla sen esiin itselleni käsittelyyn, kiitos.  :)

Ei se mammonan perässä juokseminen ole ollut kovin terveellistä, ainakin kun niin joskus tein - töitä vääristä syistä, köniin tuli. Sitten aloinkin pelkäämään raha jonakin pahana, tai että se hallitsisi jotenkin. Mutta jos mammonan saamisen pelko estää minua tekemästä asioita joita haluan tehdä niin silloinkin sen antaa hallita elämäänsä. Nyt aion tehdä mitä aidosti tahdon ja jos siitä seuraa mammonaa niin sillähän voi luoda hyvinvointia muillekin - kaikkeuden parhaaksi.


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 05.03.2007 09:05:14
Joskus on tietysti oman edun ja jaksamisen mukaista lähteä sellaisen ihmisen luota, joka sairastuttaa sinutkin siinä ohi mennen..varsinkin jos tiedät, ettet voi auttaa kuin rukoilemalla.Yksin jättäminen on tietysti pahinta, mitä sairaalle voi tehdä

*Narsistien kohdalla on sanottu, he EIVÄT parane rakkaudella tai niin kauan kuin joku on vierellä. Vasta kun kaikki rakennettu ympäriltä poistuu, ihan paljaana, terapia voisi auttaa. (meneekö diktaattori terapiaan)  :2funny:

Mutta pidät siis kaikkea pahaa sairautena?

A - Eikö kaikki paha ole vain juuri sitä, että Jumala sallii ihmisten valita muuta kuin Jumalan? No miksi toisen pitää rukoilla että toinen palaisi Jumalan luo, kun Jumala voi itse sen tehdä? On tietty surku kun näin ei usein käy. Näin eräästä narsistista että häntä oli todella ravisteltu, mutta koveni vain.

Heh, minusta oli äärimmäisen hauskaa sanoa eräälle, "entä jos muutun sellaiseksi mitä haluat" (minussahan oli vain 1 virhe hänestä) KOSKA sillä heitolla alensin itseni sille tasolle, missä hänen egonsa pelaa. Hän ei osannut sanoa muuta kuin "ihmiset ei muutu", ja tällä oikeastaan viittasi itseensä (syndrooman mukaan, varmisti että hänet jätetään myös ystävänä, ei osaa kuin olla narsisti). Voin kuvitella millaista hänen veljillään oli, kun rakasta veljeään yrittivät käännyttää. Tai toisen exäni kanssa! Miten veljet ovat varmaan surreet uppiniskaisia broidejaan.

Tiettyjä ihmisiä on kovin vaikea kuvitella rukoilemassa polvillaan.. tai muutenkaan.

B - Rukous "tapahtukoon Sinun tahtosi".. sisältää sen, että ihminen saa olla jumalaton! Koska se on Jumalan tahto! Koska Jumala tiesi mitä tapahtuu..niin se tapahtui.

C - Jotkut kyllä löytävät Jumalan, rukouksen jne kuten eilen lukemassani kirjassa..

Rahan valta! on eri asia kuin visualisoida vaurautta jne. käyttää se nk hyvin.

Et sinä peukkuja tarvitse, leijona nousuvaaka ei voi kuin menestyä. Ai niin ja suuntaa Aasian markkinoille, tuonti ja vienti, siellä kasvaa..  :2funny:  :smitten:

(http://hazel.forest.net/skjold/New_Folder7/Images1x2Pix30Jpg1/Religion/ReligiousVol1/C1691-07.JPG)

(http://images.acclaimimages.com/_gallery/_TN/0133-0701-1603-2144_TN.jpg)

(http://images.acclaimimages.com/_gallery/_TN/0433-0610-2310-1055_TN.jpg)

PS Minulla on rukouslistalla ennen kaikkea TERVE kumppani, nimittäin hyvät ja pahat KAHELIT saa riittää, vaikka joku sanoi, ei ole pakko olla hullu ollakseen töissä täällä, mutta se voisi olla avuksi.  :-*


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Hiisitär - 05.03.2007 12:52:52
Kyllähän rahaakin saa rukoilla itselleen. Maailmankaikkeus on ehtymätön lähde ja kaikki maailmassa koostuu Jumalasta: näin ollen myös raha on Jumalaa/energiaa jota riittää kyllä. Sitä rahaa tulee jos sitä oikeasti tarvitsee, sillä asioilla on tapana järjestyä tavalla tai toisella.

Rukoilemisesta tuli mieleen sellainen, että ei kannatta koko ajan rukoilla samaa asiaa uudestaan ja uudestaan. Rukous kuullaan kyllä ihan ensimmäiselläkin kerralla ja sen jälkeen se jätetään maailmankaikkeuden huomaan. Esimerkkinä vertauskuva, jossa pojalta hajoaa pikkuauto. Poika vie sen isälle ja pyytää tätä korjaamaan auton. Isä ryhtyy työhön, muttei pysty keskittymään siihen kunnolla, kun poika pyörii jaloissa mankuen "onko se jo valmis? Kauanko vielä? Minä haluan autoni takaisin - äkkiä!" Isältä sujuu työ paljon nopeammin, jos poika vain jättää autonsa isän huomaan ja menee leikkimään siksi aikaa, kun autoa korjataan.

Asioiden järjestyminen ja vastauksen saaminen rukoukseen voi kestää, koska henkimaailman täytyy noudattaa Maapallon aikakäsitystä ja olla sotkeutumatta liikaa Maan asioihin.


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Valo - 05.03.2007 13:53:05

Sairaiden ihmisten kohdalla heille sekin kokemus on yhtä tärkeä  kuin kenelle tahansa elämä ja mahdollisuus itse tahtoa parantuvansa ja löytää se oma voimansa - jos se on hänen ja kaikkeuden suunnitelman mukainen paras, ilman että siihen vapaaseen tahtoon kukaan puuttuisi.

Egohan kyllä säälii ja ojentaa kätensä, mutta tahtookin salassa muuttaa sairaasta terveen  - sittenkin normaaliksi koska ajattelee (tietävänsä) sen olevan parasta sairaalle, ja pyydämme sitten Jumalaa toteuttamaan tämän hyvän aikeemme normalisoida sairas. Sairaaksi tekevät teot ovat merkityksellisiä ja tarkoituksenmukaisia kuin ovat sairaudetkin. Ne antavat tilaisuuden kukin ITSESTÄMME aloittaa se aito parantuminen. Sen jälkeen vasta, ja silloinkin vain omalla esimerkillämme, voimme tuoda esille sen keinon parantumiseen, elämällä kuten elämä opetti sydäntään seuraamaan. Olemalla valo, kajoamatta kenenkään vapaaseen tahtoon, haluamatta ketään muuttaa normaaliksi tai terveeksi, hyväksymällä nämä ilmiöt tarkoituksellisuudessaan.

Se pahakin lakkaa olemasta kun tarkoituksen hyväksyy kunnioittaen, vaikka ei tietäisikään mitä se on toisen kasvulle. Paha on katsojan silmässä, koska se pimeys ei ikinä näy itsessämme kuin sen pahan kautta jonka maailmassa näemme. Silti sekin on vain oma hommamme setviä sitä eikä kenenkään "muun". Ja senhän voi tehdä sen valon tai rakkauden tai miksi sitä nimittääkin - avulla jne. jne.

Minusta muutes sen nöyryyden voi korvata kunnioituksella, se kuvastaa paremmin tasa-arvoa kaikkeudessa.




Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Hiisitär - 05.03.2007 13:55:19
Allekirjoitan Valon sanat. Jos rukoilee toisten puolesta tai jos ei oikein itse tiedä, miten omaa elämäänsä muuttaisi, pyytää vain, että "tapahtukoon sinun tahtosi".

Pahaa ja hyvää ei oikeastaan ole edes olemassa. Asiat tapahtuvat koska niiden on tarkoituskin tapahtuakin. Mutte ei siitä enempää, olen jo avautunut tästä aiheesta aiemmin! ;D


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Valo - 05.03.2007 14:09:26
Minulle tuli mieleeni, että rukouksen voi käsittää joko ihmisen ja Jumalan dialogina tai jumaluuden monologina. Sisältyykö jompaan kumpaan erilllisyys?


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 05.03.2007 14:17:37
Jooh, mutta silti, olen itse luovuttanut muutaman hullun kanssa, haluan todella kauas ongelmista ja sairauksista. Pidän sellaisesta ajattelusta että kaikki on rajatonta ja mahdollista, mutta en tietynlaisesta kaheliudesta. Raskas aihe.

Voihan sitä rukoilla, en tiedä mikä muuttuu.. tai sitten tuo maailman pahuus.. sitä on kai aina sekä hyvää että pahaa ja ihminen koettaa olla kaltaisessaan ympäristössä. Ilmankos minun elämästäni on riuhtaistu tietyt asiat pois ja tuotu paljon hyvää tilalle. Tämä näkyi itse asiassa tarotissakin.


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Hiisitär - 05.03.2007 14:20:09
Hhhmmm....

Mietin, että jos ihminen kokee rukoilemisen dialogina Jumalan kanssa niin, että minä olen tässä ja Jumala on jossain tuolla Taivaassa, jossain kaukana, niin silloin ihminen kokee olevansa erillään Jumalasta.

Jos kuitenkin rukoilee niin, että tietää Jumalan olevan läsnä kaikkialla ja asuvan sisällään, se on eräänlaista monologia. Kysyy itse (persoona) Itseltään (sielu/jumala).



Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 05.03.2007 14:21:12
Rukoiltuani heidän puolestaan, rukoilen etten joudu kohtaamaan vastaavaa enää enkä ole joutunutkaan. Rukoilen kaikille.. hyvää.

The card second from the bottom of the staff represents your environment and the people you are interacting with. Seven of Swords (Futility): An opportunity to withdraw from a hopeless situation and fight another day. Disengagement from a struggle you should never have been involved in. A desperate attempt to resolve a matter without conflict. The use of cleverness or outright deception to turn the tide in your favor.

"Rukous kuullaan kyllä ihan ensimmäiselläkin kerralla ja sen jälkeen se jätetään maailmankaikkeuden huomaan."

Onko henkimaailmalla muutenkaan oikeus vaikuttaa tiettyihin asioihin.. niin monta asiaa voidaan kokea väärinä tai rukoillaan niiden muutosta. Ilmeisesti tässäkään ei saa rukoilla toisten muutosta vaan vain itselle sopivia tilanteita. Ei vaikka tuntuisi että toisia voisi auttaa. No joo. Joskus on auttanut toistenkin puolesta rukoilu "älkää nyt antako sen tehdä sitä ja sitä tyhmyyttä.."


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 05.03.2007 14:24:36
ps jos RUKOILEN Itseltäni, periaatteessa minun pitäisi tietää MIKSI joku asia tapahtuu tai ei tapahdu nyt, eli tästä tulee se miten ihmiset selittelevät asioita itselleen.. loppujen lopuksi se palautuu rukoilijaan itseensä.

En ollut muuten RUKOILLUT oikeaa miestä.. vai olinko? Ennen viime suhdetta? Ajattelin, että jospa heittäytyminen kannattaisi.



Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Hiisitär - 05.03.2007 14:27:11
Lainaus
Onko henkimaailmalla muutenkaan oikeus vaikuttaa tiettyihin asioihin.. niin monta asiaa voidaan kokea väärinä tai rukoillaan niiden muutosta. Ilmeisesti tässäkään ei saa rukoilla toisten muutosta vaan vain itselle sopivia tilanteita. Ei vaikka tuntuisi että toisia voisi auttaa. No joo. Joskus on auttanut toistenkin puolesta rukoilu "älkää nyt antako sen tehdä sitä ja sitä tyhmyyttä.."

Samaa on tullut itsensäkin tehtyä, mutta tilanteissa joissa on intuitiivisesti ollut varma, että nyt tuo toinen munaa ihan totaalisesti jos hän tekee näin! Silloin pyytää apua toiselle, mutta itse yritän aina muistaa, kun rukoilen toisen puolesta, lisätä rukoukseen jotain tyyliin "tapahtukoon näin, jos se on sopivaa tälle toiselle henkilölle, ei aiheuta hänelle haittaa eikä sodi hänen sielunsuunnitelmaansa vastaan".

Muutosta ja apua toisille saa rukoilla, mutta pitää pitää samalla mielessä, että loppupelissä minä itse en voi tietää, mikä tuolle sielulle on parasta. Sen tietää Alkulähde ja sielu itse.

Sielu tietää kyllä miksi jokin asia tapahtuu tässä elämässä näin kuin tapahtuu, mutta harva kuulee/näkee tai muistaa sitä. Yleensä rukoillaan silloin, kun elämäon mullinmallin ja siinä tilassa on hyvin vaikeaa kuulla mitä sielu vastaa. Tällöin auttaa esimerkiksi hyvä juttutuokio ystävän kanssa.


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 05.03.2007 14:29:27
Mitäs kun joku ei opi.. vaikka Jumalat ja muut lähettäisivät tuhansia merkkejä ja pysähdyksen paikkoja.. niin, ei se siltikään ole minun asiani. Voin vain tarkkailla mitä tapahtuu/ tapahtuuko tietyn henkilön ja Jumaluuden välillä.

Joskus joku todella hakkaa päätään seinään, eikä ymmärrä mitä pysäyttäminen, esim kuoleman lähelle tulo saattaisi opettaa. Esimerkiksi, pysähdy, mene itseesi, tutki itseäsi.. niin.


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Hiisitär - 05.03.2007 14:34:07
Jos ihminen ei opi, vaikka hänelle annetaan merkkejä ja mahdollisuuksia oppia, me muut emme oikeastaan voi sille yhtään mitään. Sitten asian täytyy vain antaa olla, eikä ottaa sitä omaksi taakakseen, koska se ei auta yhtään.

Emme valitettavasti voi nopeuttaa toisten sielun kehitystä tai saada hänen silmiään aukeamaan, jos hän ei halua silmiään avata. Ketään ei saa pakottaa, eikä tällöin henkimaailmakaan voi oikeastaan rukouksistakaan huolimatta muuta kuin antaa merkkejä ja toivoa, että jokin niistä saavuttaisi ihmisen.


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 05.03.2007 14:43:18
No mitä sinä luulet että ihmisen TULISI oppia? Onko narsismi esimerkiksi jotenkin olennainen vaihe sielun kehityksessä? Pitääkö ihmisen olla nk hyvä.. kysymyslista on loputon.. minäkin aloin ajatella lopulta, ehkä se on sitten ok että ihminen on tuollainen, mistä minä olen sanomaan, kun Jumalakaan ei tee asialle mitään.


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Hiisitär - 05.03.2007 14:48:18
Jumala ei voi muuttaa ihmisen persoonaa. Me valitsemme persoonamme sellaiseksi kuin se on meille parhaaksi tässä elämässä. Olenhan minäkin ollut narsistinen, sadistinen, taistelunhaluinen, angstinen ja ties mitä menneissä elämissä ;) Nytkin olen ihan liian kärsimätön ja syrjäänvetäytyvät tässä elämässä!

Narsismi voi olla persoonan piirteenä sielun valinnasta joko siksi, että sielu kokee tuon narsismin tai siksi, että sielun olisi tarkoitus opiskella siitä pois. Ei ole ikinä varmaa, oppiiko sielu esimerkiksi juuri karsimaan tuon narsismin itsestään yhden elämän aikana vai meneekö siihen 15 elämää. Jokaisen kehitys on kuitenkin henkilökohtaista, eikä varsinaista yleiskaavaketta sielun kehitustahdista edes taida olla.

Jumala/henkimaailma ei puutu ihmisen oppiläksyihin näiden puolesta. Ei lapsikaan opi ikinä kirjoittamaan, jos vanhemmat kirjoittavat hänen puolestaan. Lapsi treenaa kirjoittamista niin kauan, kunnes oppii sen ja jatkaa sitten uusien oppien parissa.



Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 05.03.2007 14:52:18
Jumala ei puutu.. eikös Jumala ole luonut koko SYSTEEMIN missä on mahdollisuus mennä poispäin Jumalasta esimerkiksi haavoittamaan muita jne.. kyllähän koko hommelin pitää olla Jumalan hanskassa.. jos yksi iso rukousaihe on maailmanrauha tai että ihmiset eivät vahingoittaisi toisiaan..jos tätä kuitenkin tapahtuu, onko se vain sen saman vanhan leikin leikkimistä.. minä en kuitenkaan itse ainakaan tietoisesti koe loukanneeni jokaista menneessä elämässä, joka on nyt haavoittanut.

Ja siksi - miksi rukoilla niin KOVASTI heidän puolestaankaan. Itse asiassa en ole aikoihin rukoillutkaan muuta kuin, että itse ei tarvitsisi tiettyjä asioita kokea enää. Kuten, ehdottomasti TERVEJÄRKINEN kumppani.

 ;)

(http://www.west-crete.com/img/kiriakoselia.jpg)


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Lari - 05.03.2007 14:54:03
Nyyh, minusta on tullut laiska lukija.

Mieleeni juolahti ruokoileminen ykseyden hallintana ja kuuntelemisena. Ei olisikaan mistään muusta kysymys kun siitä, mitä jokainen voi tietää ja kyky luoda tulevaa halutessaan. Kuinka jokainen tavallaan palvelee ykseyttä ja ottaa ykseydestä sen minkä oikeasti tarvii.  ;)


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Valo - 05.03.2007 15:01:40
Minäkin jo luovuin tuosta rukoilemis-sanan vastustamisesta ;) sillä se voi käsitteellisesti kuulua sekä uskonnolliseen että uskonnottomaan, mutta se piti tehdä ensin itselleni selväksi. Sitenhän se totta onkin että se voisi olla vempele taajuuksissa kulkemiseen, mutta sittenkin sen omakohtaisen. Mitteemittee.


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Hiisitär - 05.03.2007 15:08:41
Lainaus
Jumala ei puutu.. eikös Jumala ole luonut koko SYSTEEMIN missä on mahdollisuus mennä poispäin Jumalasta esimerkiksi haavoittamaan muita jne.. kyllähän koko hommelin pitää olla Jumalan hanskassa.. jos yksi iso rukousaihe on maailmanrauha tai että ihmiset eivät vahingoittaisi toisiaan..jos tätä kuitenkin tapahtuu, onko se vain sen saman vanhan leikin leikkimistä.. minä en kuitenkaan itse ainakaan tietoisesti koe loukanneeni jokaista menneessä elämässä, joka on nyt haavoittanut.

Maapallon ja ihmisenä olemisen hienouksiin kuuluu vapaa tahto, kuten varmasti tiedät. Jos haluamme pistää pystyyn sodan, niin sitten me pistämme pystyyn sodan. Jos haluamme loukata toista, olipa hän loukannut meitä tai ei, niin sitten loukkaamme. Samoin voimme halutessamme mennä pois päin Jumalasta/Itsestämme kohti tätä harhaista maailmaa tai vastaavasti kohti Jumalaa/Itseämme.

Tällaisiin asioihin vaikuttavat mm. maapallolla olevat normit ja säännöt, kuten uskonnot, kulttuurit, yhteiskunnat, perheet jne. Monet tuskin edes kokevat tekevänsä mitään pahaa, vaikka tekisivätkin jotain sellaista, esimerkinä vaikka itsemurhapommittajat. Heille se on kunnia, räjäyttää itsensä ja muutama muu sivullinen siinä samassa, koska heidän maailmankuvansa, yhteiskuntansa ja tukipiirinsä kannustaa ja tulee tällaista käyttäytymistä hyvänä. Hyvin yleinen uskomus kaikissa maailman kulttuureissa on se, että jos sinua loukataan saat itse loukata takaisin, siihen on täysi oikeus.

Edelleen kyse on oppimisesta. Ihmisten täytyy itse oppia muistamaan universaalit lait, veljeyden ja tasa-arvon. Me tiedämme ne jo sielussamme, mutta emme muista niitä.


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 05.03.2007 15:10:31
Mentäiskö jo taivaaseen kun alkaa hiekkalaatikko tuntua niin ahtaalta.. jätetään ne muut leikkimään tänne..  :P

loukkaamis, sotimis, vallankäyttö ja muita leikkejään.. ei tarttis käyttää niin paljon aikaa rauhan rukoiluunkaan.. kun kuitenkin jatkavat..


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Hiisitär - 05.03.2007 15:14:11
Lainaus
Mentäiskö jo taivaaseen kun alkaa hiekkalaatikko tuntua niin ahtaalta.. jätetään ne muut leikkimään tänne.. 

loukkaamis, sotimis, vallankäyttö ja muita leikkejään.. ei tarttis käyttää niin paljon aikaa rauhan rukoiluunkaan.. kun kuitenkin jatkavat..

Joo, sopii! ;D Välillä tekee ihan oikeasti mieli hakata päätään seinään kun seurailee ihmisten toimintaa ja toilailuja täällä, mutta täytyy vain yrittää olla ottamatta muiden asioita henkilökohtaisesti ja keskittyä omiin tekemisiinsä.

Tiedä miten typeriltä ne omat jutut näyttävät toisten mielestä! :D


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Valo - 05.03.2007 15:21:36
Lainaus
Mentäiskö jo taivaaseen kun alkaa hiekkalaatikko tuntua niin ahtaalta.. jätetään ne muut leikkimään tänne.. 

loukkaamis, sotimis, vallankäyttö ja muita leikkejään.. ei tarttis käyttää niin paljon aikaa rauhan rukoiluunkaan.. kun kuitenkin jatkavat..

Joo, sopii! ;D Välillä tekee ihan oikeasti mieli hakata päätään seinään kun seurailee ihmisten toimintaa ja toilailuja täällä, mutta täytyy vain yrittää olla ottamatta muiden asioita henkilökohtaisesti ja keskittyä omiin tekemisiinsä.

Tiedä miten typeriltä ne omat jutut näyttävät toisten mielestä! :D

Kyllähän tämä hiekkalaatikko ihan hyvä on etsiä, ainakin valinnanvaraa on katsella millaisen kakun tahtoisi elämästään tehdä, joka olisi kaunis sisältä ja päältä, sitähän voi kuitenkin muokata, hiekka kun on niin muovautuvaa  ::)  :D Ja me voimme kokata sen niin hienoksi kuin halajamme, tehden siitä yli-ison ja lopuksi hakata muiden kakut tuusan nuuskaksi!! Ei sittenkään ;D kun vaan omasta kakusta hieno ja rakastettava  :)


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Lari - 05.03.2007 15:23:48
Mentäiskö jo taivaaseen kun alkaa hiekkalaatikko tuntua niin ahtaalta.. jätetään ne muut leikkimään tänne..  :P
Eihän me täältä minnekkään lähdetä. Arkkienkeleillä kova työ keräillä meitä kun hengissä emme tahdo pysyä. Olkaa armollisia luojia ja eläkää pitkä hyvä elämä.

Avatkaamme jo pikkuhiljaa silmämme ja nähkää se kauneus joka meissä jokaisessa on. Sillä ei ole mitään hienompaa kuin se luojan työ, kyky, joka meillä jokaisella on kun sen ymmärrämme.

Joko tuli teko tehtyä? Kuuletko onko se valmis jo, vai työstääkkö vielä täytyy  ;)


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Hiisitär - 05.03.2007 15:29:38
Ei mutta oikeasti välillä ottaa päähän tämä maailman meno niin hirveästi, että tekisi mieli jo lähteä takaisin sinne mistä on jo tullut! xD Ei siis mitenkään ahdistuneen agnstaavasti täällä elellä, elämä on hauskaa kaikessa hulluudessaan! :laugh:


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 05.03.2007 15:34:52
Taivaaseenhan se tie vie, mikä rukouksesta alkaa, vääjäämättä.. ei minulla ole angstia, vain lievä kyllästyminen.. oliko pallolla muuta tarjottavaa..


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Valo - 05.03.2007 15:37:39
Larppa vanha pelinrakentaja  :smitten: :smitten:
Juu tuli tehtyä  ::)

*lääh, lääh*


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 05.03.2007 17:03:32
Minusta onkin epäolennaista määritellä onko joku "paha" vaan aiheuttaako surua, tunteettomuudessaan, mikä on suht "pahaa" jne.  Rukoillaan me vaan.. mitä?

Henkeviä ja kunnon ihmisiä elämäämme?  ;D


Olet vakuuttunut - niin, ne joihin korkeampi koura saa otteensa. Minä en itse asiassa enää välitä, kunhan eivät tule tielleni..


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Yulunga - 05.03.2007 17:06:41
Ja te, kenelle mammona ja raha on tärkeää, rukoilkaa vaan niin paljon kun sitä haluatte, mutta minä en siitä onneani saa. Jos joku tarjoaisi minulle miljuunia..laittasin sen lähetystyöhön, afrikan aids-orvoille..  :)


niin, se mitä itse yritin sanoa on se, että raha ei ole paha asia vaan se, miten ihmiset siihen suhtautuvat. Itselläni tuo rahapyyntö lähtee siinä vaiheessa kun mietin miten saan maksettua laskuni tai rahaa kampaajalle, mikä on minulle hyvää olo tuottava lähde  :)

Olen täysin samaa mieltä asiasta siis ja itse satun tekemään työtäni juurikin em. asioiden parissa...  ;)


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 05.03.2007 20:10:37
Minä saatan olla rajoittunut, mutta en vieläkään ymmärrä mitä sielu oppii olemalla narsisti/psykopaatti, paitsi että silloin on rajoitusvapaa ja ainakin voi kuvitella tekevänsä muille mitä vain. Onko se henkisesti arvokas opetus? Se on minusta periaatteessa ääriesimerkki juuri siitä, mitä on.. jumalaton, epäinhimillinen olotila.

Minusta on hieman ontuva selitys "se opettaa muille suvaitsevuutta" tms.

Itse en muista ainakaan olleeni sadisti.. mitä sellaisesta voi oppia, Athamaarit?

Rukoilen että saan vastauksen ja että en kohtaa sellaista enää.  :coolsmiley:


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Valo - 05.03.2007 20:34:18
Hämmennän vain ihan pikkuriikkisvähän :)
Kuljen täällä ihmisenä, jokainen kokemukseni luojamme kokemuspankkiin tallentuen, ilmentäen ihmisen ja ihmisen elämän moninaisuutta yhtenä jumaluutena. Minun on mahdollista itselleni otollisena aikana katkaista perimänikin linja ja puhdistaa se, sairauskin. Kuta suuremman taakan olen sopinut osalleni sitä suurempi työ (jos sitä nyt voi määränä laskea) on sen totuuden kaivelemisessa, paranemistyön aloittamiseksi. Kaikki ne tekijät joista narsismi esimerkiksi koostuu - kuvittelen - on mahdollista puhdistaa, vääristyneet minäkuvat sun muut. Siinä vain on suurempi työ ja oppiminen sen totuutensa avaamiseksi. Sairaus on "pimeyttä" jumalassa, jotta se valokin jumalassa voisi siten olla vastakohtana mihin suuntautua. Sekä itse-parantajalle, että tätä sivusta seuraaville, joiden käsitykset kuvastavat heille itselleen omaa sisintään tai alitajuntaansa.
Niin monta keinoa on ilmentää jumalansa kuvan kirkastumista ja sen kristuksensa tuomista maan päälle. On kunnioitettavaa ottaa mikä tahansa ilmiasu, jopa hyljeksityin rooli tässä pelissä.

Ja nyt kiviä kiitos  ;D koska en todellakaan tiedä menisikö se näinkin.
(mieluumminen timangeja  ::) )


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 05.03.2007 21:09:42
Sairaus on "pimeyttä" jumalassa, jotta se valokin jumalassa voisi siten olla vastakohtana mihin suuntautua.

*Eli VOISI jos HALUAISI kokea pimeyden jälkeen Jumalaa, mutta mikä on prosentuaalinen parantumistodennäköisyys tässä lajissa? Siis teoreettisestihan kaikki on upeaa ja käytännössäkin narsistit voi jättää tunneliinsa.. mutta. Minusta vähän turhaa ajan hukkaa kokea sellainen elämä, ehkä olen totally wrong.

Tai ehkä se ei ole siinä mielessä, että voi elää kuin sika pellossa moraalisesti, eikä sen sellainen paina, ellei kaikki - romahda.


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Valo - 05.03.2007 21:54:10
En tiedä parantumisprosentteja, mutta tiedän oman keinon jolla hyväksyä niin että asia lakkaa olemasta ja pitämästä kipeää majaansa sisälläni. Se ei ole teoriaa vain, vaan aika raakaa työskentelyä - tai pikemminkin raakaa irtipäästämistä siitä että antaisin egoni velloa vielä asian ympärillä, arvottaen tai alentaen. En tiedä tietenkään miten sen koet, itse olen puhdistanut vaikeimman asian, isäni perheelle aiheuttamat "vääryydet" käymällä sitä valon kanssa läpi hampaatkin irvessä - eikä kirkastunut kuva ollutkaan kuin egoni taideteos "Piruja seinille". Hän tekee osansa opettaaksen "vääryyksillään" anteeksiantamisesta ja hyväksymisestä itselleni. Siksi sanoin aiemmin että se on kunnioitettavaa. Alin on ylimpänä ja ylin alimpana - minkä tahansa roolin egojemme kiusaajat ottavatkin. Sillä hyvin se ärsytys on noussut esiin mutta vasta viime vuonna tajusin sen viimein puhdistaan itseäni vaivaamasta - valoa virtauttaen, antaen itselleni luvan anteeksiantoon.

Toim. huom. Kysymys on kuitenkin vain itsestämme


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 05.03.2007 21:59:26
JOS siis toisen osa on anteeksianto, en vain ymmärrä mikä on narsistin osa, tai siis oppi. No joo, jää kysymykseksi. PS  aiheesta voi jatkaa sille kuuluvassa ketjussa.


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: Valo - 07.03.2007 18:43:33
Hänen oppinsa on se varmaan minkä valitsi opittavakseen sen fyysisen narsisti-ilmentymänsä kautta tässä elämässä. Sitähän ei voi kukaan tietää muu kuin roolin valinnut sielu, ja varmaan ne jotka sopivat kauttansa oppijoiksi sielutasolla. Tästä eteenpäin menee yli hilseen koska muuta kokemusta/tuntumaa ei ole, enkä voi muuta ku  :-X

Senkin asian merkitystä omalle kasvullesi voi kai pyytää Itseltäsi, yrittänyttä ei laiteta, sehän voi vaikka kirkastuakin.

Omassa laiffissani se oli lupa hyväksyä ja antaa anteeksi itselleni ja toiselle, ja oliko jotakin muuta -- en tiedä vielä.


Otsikko: Vs: Rukoilemisesta
Kirjoitti: ^^Queen Nefertiti^^ - 07.03.2007 19:36:00
Joo, olisi paras unohtaa liian vaikeat ja pahaa mieltä aiheuttavat asiat. Kun rakkaus loppuu, alkaa älyllistäminen, ja sekään ei välttämättä tuo mielekästä vastausta. Olisi pitänyt antaa tietyn henkilön olla läpihuutojuttu, seuraavaan vaan.. niinkuin se Venusrytmini on tupannut olemaan.. jos se ja rukous ja AP kartta.. no. Jaa.

Rukoilenko minä todella suhdetta
? Jos, niin sellainen saa alkaa ERITTÄIN hitaaaaasti tällä kertaa.  :-* ::)

Onnea rukoiluihinne!