Kysy neuvoa Riimuilta

<< < (32/278) > >>

enska:
Riimukirjoitus
Wikipedia.

Riimut oli kirjoitustapa, jota muinaiset gootit, muinaissaksilaiset ja muinaisenglantilaiset sekä skandinaavit käyttivät. Riimuiksi kutsutaan joskus myös unkarilaisten ja turkkilaissukuisten kansojen käyttämiä muinaisaakkostoja.

Riimukirjoitus katosi kristinuskon myötä manner-Euroopasta ja Britanniasta 700-luvun loppuun mennessä. Pohjolassa sitä käytettiin 800—1100, Gotlannissa vielä 1500-luvulla, ja harvoin jopa vielä 1800-luvun alussa Taalainmaan syrjäseuduilla. Riimujen pääalue oli Tanska, Norja, Islanti, Grönlanti ja varsinkin Ruotsi. Vanhin riimukirjoitus Ruotsissa on Gotlannista 200-luvulta [1]. Myös Tanskasta tunnetaan samanikäisiä lyhyitä riimukirjoituksia lähinnä metalliesineisiin kaiverrettuna.

Riimukirjainten alkuperästä on erilaisia käsityksiä. Suosituimman teorian mukaan ne perustuivat lähinnä latinalaisiin kirjaimiin. Niissä on kuitenkin joitakin viitteitä myös pohjoisitalialaisista ja kreikkalaisista kirjaimista. Riimukirjaimistoja oli monia tyyppejä. Manner-Euroopan germaaneilla (gooteilla) oli käytössä 24 merkkiä ja anglosakseilla 30. Pohjolassa oli käytössä vain 16 merkkiä, joista oli kaksi versiota, tanskalainen ja ruotsalais-norjalainen versio.

Viikinkien käyttämä nimitys riimuille oli futhark, joka muodostuu kuudesta ensimmäisestä aakkosesta f-u-th-a-r-k. Riimut olivat suoraviivaisia vailla kaarevia muotoja. Sellaisia oli helpompi hakata kiveen.

Kivien tekstit ovat yleensä fragmenttimaisia. Kuuluisin ja pisin teksti on Rökin kivessä, joka seisoo Itä-Göötanmaalla (58.13N-14.40E). Nuorimmat kivet ovat hautakiven tapaisia muistokiviä. Kiviin hakattiin usein kirjainten lisäksi kuvia.


Riimut myyteissä
Muinaisskandinaavisessa mytologiassa Yggdrasil oli puu, joka yhdisti kaikki Yhdeksän Maailmaa. Odin oli viisauden ja kuoleman jumala, jolla oli sammumaton tiedonjano. Odinin mielestä tieto oli valtaa, ja hän halusi lahjoittaa tiedon lahjana seuraajilleen. Odin halusi selvittää riimujen salaisuuden, ja niinpä hän keihästi itsensä keihäällään, nimeltä Gungnir, Yggdrasil-puun kylkeen, ja riippui puun kyljessä yhdeksän päivää. Yhdeksän oli erittäin merkityksellinen numero muinaisskandinaavisessa magianharjoituksessa (yhdeksän maailmaa), joten hän oppi yhdeksän (myöhemmin kahdeksantoista) maagista laulua ja kahdeksantoista maagista riimua. Tämän rituaalin tarkoitus oli saada ensikäden tietoa nöyryyttämällä lihaa, jumala uhrasi itsensä itselleen. Jotkut tutkijat huomauttavat, että pohjanmiehet uskoivat riimujen salaisuuden olevan saavutettavissa vain kuolemalla.


Viikinkien riimumagia
 
Futhark-riimutRiimuilla oli viikinkien käsityksen mukaan taianomainen vaikutus. Niillä saattoi tylsyttää vihollisen miekat, murtaa kahleet tai saada nainen rakastumaan. Riimut paransivat myös sairauksia, suojelivat taistelussa tai puolustivat noitia vastaan. Suojelevia riimuja oli mm. miekan terässä.

Viikinkien magiaa harjoittivat pohjanmiesten kulttuurissa ennustajat, joita kutsuttiin myös riimumestareiksi, maagikot ja berserkit (maagiset soturit). Riimuilla ennustaminen tapahtui seuraavasti: muutama kivi johon oli kaiverrettu riimuja nostettiin sattumanvaraisesti säkistä, ja järjestettiin kuvioon josta ilmeni menneisyys, nykyaika ja tulevaisuus. Kuvion tulkintaa käytettiin silloin apuna päätöksenteossa. Viikingit kunnioittivat syvästi oppineita riimumestareita, ja heidän uskottiin olevan Odinin verisukulaisia. Riimumestarin perinteisen asusteen kerrotaan olleen sininen viitta ja messinkikärkinen puusauva, Odinin viitan ja sauvan mukaan. Riimumestareiden tiedoista ei kuitenkaan ole säilynyt paljoa jälkipolville.


Tietotekniikassa
Pohjoiseurooppalaiset riimut on koodattu Unicode-merkistön (versio 4.1) lohkoon U+16A0–16FF. Jokaisella kirjaimella on vain yksi merkkipaikka, huolimatta siitä monessako eri riimuaakkostossa se esiintyy. Lohkoon kuuluu 75 kirjainta (16A0–16EA), kolme välimerkkiä ja kolme symbolia, joita käytettiin keskiaikaisissa kalentereissa. Riimuja voi näin tarvittaessa esittää vaikka Web-sivustoilla, jos käyttäjällä vaadittava merkistötuki:

ᚻᛖ ᚳᚹᚫᚦ ᚦᚫᛏ ᚻᛖ ᛒᚢᛞᛖ ᚩᚾ ᚦᚫᛗ ᛚᚪᚾᛞᛖ ᚾᚩᚱᚦᚹᛖᚪᚱᛞᚢᛗ ᚹᛁᚦ ᚦᚪ ᚹᛖᛥᚫ
Muinaisenglantia, latinalaisilla kirjaimilla:

He cwaeth that he bude thaem lande northweardum with tha Westsae
[muokkaa]
Vanha merkitys suomen kielessä
Vaikka suomea ei tiedetä kirjoitetun riimuilla, on sana riimu vanha suomalainen sana. Ruotsalainen Ove Berg väittää kuitenkin vuonna 2003 julkaistussa kirjassaan "Runsvenska: svenska finska" tulkinneensa Ruotsin eteläosista löytyneiden riimukivien tekstejä suomen kielen avulla [1].

Suomen kielessä riimu tarkoitti joissain murteissa viiltoa, naarmua tai raaputusta. Riimustaminen oli viillon tekemistä tai naarmutusta. Riimustus oli koristekuvio esimerkiksi puussa tai luussa. Riimusauva oli puusauva, johon oli merkitty viilletyin kuvioin kalenteri. Riimusauva tosin saattoi saada nimensä myös latinalaisesta primus-sanasta, joka tarkoitti uudenkuun jälkeistä vuorokautta.

Kirjoitus tarkoitti myös alun perin koristekuviointia.

Monissa kielissä riimua tarkoittavan sanan "rune" vastine suomen kielessä on "runo

nikki:
kiitos lemniskata,
sana riimu on käytössä maataloudessa nykyäänkin kytkyeenä,ketjuna,
lehmän riimut,koiran riimut,
nuo riimut on ilmeisesti ennenvanhaan tehty pajunvitsoista tai jostain taipuisasta puusta,lenkki lenkin perään,
itseasiassa tein tuollaisen riimun vastojen pantoja tehdessäni
kesällä,ja siitä tuli mieleen asioiden toisiinsa liittyminen,linkittyminen,ketju,
ja tuo luku yhdeksänkin on liittynyt tuohon lehmien kiinnilaittamiseen,
"mikkelinaattoiltana lehmät aina kytkettiin,vaikka olisi vielä hyvä kesä ollut.Kerättiin heiniä yhdeksän verotalon niityltä ja annettiin niitä jokaiselle lehmälle,jotta karja hyvin menestyisi"
kansan menestys oli kiinni karjan menestyksestä,
eikö riimuilta kysytä nytkin siksi,jotta tulevaisuudessa "menestyisimme"

enska:
Tuolle luvulle yhdeksän voisi varmaan perustaa oman topicin
jotenkin se on tullut niin monessa mytologiassa vastaan..

Odinin 9.päivän kärsimykset tuossa jo mainittiinkin
9 kukkaa tyynyn alle juhannustaika-yönä
Yhdeksän on Lilithin luku
tarot-korttien suuressa arkanassa muistaakseni Erakko
nämä nyt muistuivat äkkiseltään mieleen


Niin ja edit: riimut toisessakin merkityksessä aika tuttuja
kaksi metriä vyötärön ympäri silloin pikkupunkkina  ;)

metsätonttu:
Olipa mielenkiintoista tietoa! Kiitoksia!

Peruskoulun historiankirjassa "Aikamatkan lokikirja" kirjoitetaan näin:

Viikingit kirjoittivat riimukirjaimilla. Sen lisäksi niitä käytettiin ennustamiseen. Viittaan pukeutunut riimumestari kuljetti vyöllään kukkaroa,jossa oli riimukiviä. Viitassa oli huppu, joka oli verhottu kissannahalla. Riimumestarit olivat sekä naisia että miehiä. Heitä kunnioitettiin että pelättiin.

Kun riimumestarilta kysyttiin neuvoa, hän ravisti kukkaroaan ja pudotti kivet maahan. Kivistä hän ennusti ja tulkitsi tulevia tapahtumia.

täysikuu:

Kiitos naiset riimutietoudesta :smitten:

Tuntuu olevan monenlaista tietoa, kun vertailee kirjoja ja nettiä esimerkiksi.
Neuvonantajat joka tapauksessa. Ja paljon käytetyt.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu