päivä kerrallaan...

Paljon on tapahtunut kaikkea ja tulee tapahtumaan. Elän todella erikoista aikaa. Ulkoisesti ja sisäisesti. Harmittaa etten pääse koneelle kovin usein. Jää vallan transiititkin lukematta. Näin tuossa pari yötä taaksepäin sitten kolmena yönä peräkkäin niin julmat, hyiset, painostavat ja hirvittävät painajaiset, ettei niitä ole edes sanoja kuvaamaan. Jotenkin outoa oli siinä tietoisesti siirtyä unitasoilta toisille ja opettelin sen siinä, kun oli pakko jotenkin päästä "sieltä jostain" pois. Huusin apua unissani ja muuta.."kivaa"....

Iloisen uutisen sain eilen, että minut on hyväksytty toiselle vuodelle opiskeluihini. Tai no olisi ollut automaattisestikin, koska olen hyväksyttävästi ensimmäisen vuoden läpäissyt, mutta varmistin vielä, koska tilanteeni on nyt mitä on. Tuli oikein iloinen olo.... tuo koulutus on minulle niin tärkeää!

Taottu sydän

Tuskan ahjossa kerran suli
sydämeni kova ja hiljainen.
Sitä liekit söi, sen puhdisti tuli,
ja itse kuolema takoi sen.

Niin, elämä: aseellas raskaimmalla
lyö, iske! Enää en murtua voi.
Minun sydämeni helisee moukarin alla,
mitä kipeämmin lyöt, sitä syvemmin se soi.

-Saima Harmaja-

Haluaisin laittaa...

... tänne jotain "kaunista", mun en oikein löydä mitään sellaista!

Kiitän kaikkia komentoijia/lukijoita blogissani tukemisestani!

Olen pois kuvioista hetken ja palailen taas...

Pyhiinvaeltajat

Käy teitä vaeltajain suuri joukko:
he kulkee kukin maaliansa kohti,
he ovat etsijöitä viisauden aarteen,
mi harhan mailta totuutehen johti.
He ovat eri maata, toiset hiljaa kulkee
ja toiset ontuu, toiset juosten kompastuvat,
vaan heitä vahvat auttaa, tukee, kantaa.

On vaeltajat verhottuina valkoviittaan
ja toiset murheen mustaan kiedottuina,
on jotkut vakavuuden harmaan pukuun,
ja toiset kuuluu ilon sinisukuun.
On jalkineissa jotkut, harvat avojaloin
ja paljain päin, kun yhdet kypärissä
ja miekoin, kilvin taipaleelle lähti.

He kaikki astuu jalan, hitahasti
ei valtateitä mennä määrään asti,
ei matkaa tätä tehdä kotkan siivin,
ei tieteen saavutuksin, eikä hävittäin.
On vaeltajain joukko vuoritiellä,
ja kuilut, korkeudet väijyy siellä;
siks retki jalan astuttava tietä kaitaa,
min yllä tähti loistaa, jyrkän laitaa.
On eessä määränpää, pyhien kaupunki,
sen sydämessä aukee viisaustemppeli.

Elämän laulu

Elämä, ihme ja arvoitus suuri,
elämä, sykkivä syntyjen taa,
elämä, maailmain luoja ja juuri,
kauneus rytmissäs muotonsa saa!

Elämä, ilmojen kirkkaus,
Auringon voima ja loistavuus!

Elämä, väreilet suonissa puiden,
hyttysen siivissä sielusi soi,
uinut kuin nukkuva pohjassa merten,
heräät, ja taivahat salamoi!

Laineitten lauluissa huokailet,
tähtien tuikkeessa vaikenet.

Elämä, ääretön, alkua vailla,
pohjaton loputon, koskematon!
Muotoihin sukellut harhojen mailla,
paljasta kasvosi, lahjomaton.

Muodosta luovut jää hiukkanen vaan
häipyy jo kangastus harhojen maan.

Elämä, sointusi kaukaiset kuulen,
tunnen sun rytmisi väreilevän.

Elämän lapseksi itseni luulen,
iloiten harppuna elämän.
Elämä, laulusi sielussan' soi,
elämää henkeni jumaloi.

Elämä, tulit mun luokseni silloin,
kun sinä aloit mun rakentaa
atomin juhlihin jumalten!
Milloin liekkisi atomin liikkumaan saa?

Käytä mua, elämä, tarkoituksees,
liitä kuin sementti rakennuksees!

Elämä, ihme ja arvoitus aina,
soinnuta kanteleen' ylistyksees!
Elämä, kuvasi saveeni paina
kaikunas käyttäös palveluksees!

Elämä, jätät mun, siunatun:
tomuni väreilee kiitosta sun!

Rukous

Katso taivas puoleheni,
valo kirkas veljekseni
tule tielle pyrkiessä,
kotihini kulkiessa.
Eksynyt ma tieltä lienen
koti kauas kadonnunna
vieras olen veljilleni,
outo orpo omilleni.
Katso, Korkee, kasvojani,
astu, jalo enkelini
kohti kaihokatsettani,
tartu, Valo, käteheni,
uskollinen apunani
ollos korpimatkallani,
kompastuissa kohottele,
eksyessä oikoele!
Sydämestä kaipaelen
Suuren Valon viisautta,
puhtautta, rakkautta,
joka johtaa totuuteen.

täydellinen sydän

täydellinen sydän
(tarina jota kannattaa miettiä!)

Eräänä päivänä keskellä kaupunkia seisoi nuori mies ja ilmoitti, että hänellä on laakson kaunein sydän.

Suuri joukko ihmisiä kerääntyi ihailemaan hänen sydäntään, sillä se oli täydellinen. Siinä ei ollut yhtään

naarmua tai virhettä. "Aivan niin", ihmiset sanoivat, "se on todellakin kaunein koskaan näkemämme

sydän." Siitäpä nuori mies ylpistyi ja alkoi kerskailla yhä äänekkäämmin. Yhtäkkiä väkijoukon eteen

ilmestyi vanha mies, joka sanoi: "Mutta eihän se ole läheskään niin kaunis, kuin minun sydämeni." Nuori

mies katseli ihmisjoukon kanssa vanhan miehen sydäntä. Se kyllä sykki voimakkaasti, mutta se oli

täynnä arpia. Siitä oli poistettu kappaleita ja toisia oli pantu tilalle. Ne eivät olleet oikein sopivan

kokoisia, niin että sydämessä oli useita rosoisia ja teräviä reunoja. Joissakin kohdissa oli suorastaan

kuoppia, koska niistä puuttui palasia. Ihmisjoukko oli ymmällään. Kuinka mies saattoi pitää tällaista

sydäntä kauniimpana?

Nuori mies tarkasteli vanhan miehen sydäntä ja nauroi nähdessään, millaisessa kunnossa se oli. "Lasket

varmasti leikkiä," hän sanoi. "katso nyt minun sydäntäni. Se on täydellinen, mutta sinun sydämesi on

vain arpinen möykky." "Niinpä niin, sanoi vanha mies, "sinun sydämesi on kyllä täydellinen, mutta en ikinä

vaihtaisi omaani siihen. Katsohan, jokainen arpi on merkki rakastamastani ihmisestä. Repäisen irti palan

sydämestäni ja annan sen hänelle ja hän antaa minulle sopivan palan omastaan. Nämä palat eivät

tietenkään ole aivan samankokoisia, joten sydämeni reunat eivät ole tasaisia. Vaalin niitä kuitenkin hellästi,

koska ne kertovat keskinäisestä rakkaudestamme. Joskus on käynyt niin, että annettuani palan omasta

sydämestäni, en olekaan saanut mitään tilalle. Siksi sydämessäni on kuoppia. Rakastamisessa on riskinsä.

Kuopat ovat kyllä kipeitä kuin avoimet haavat, mutta ne muistuttavat minua näitä ihmisiä kohtaan

tuntemastani rakkaudesta. Ehkä he joskus palaavat ja täyttävät sydämeni kuopat. Ymmärrätkö nyt,

mitä todellinen kauneus on?"

Nuori mies oli vaiti ja kyynelet valuivat pitkin hänen poskiaan. Hän meni vanhan miehen luokse, tarttui

nuoreen ja kauniiseen sydämeensä ja repäisi siitä palan irti. Vapisevin käsin hän antoi sen vanhalle

miehelle.

Vanha mies otti lahjan vastaan ja laittoi sen sydämeensä. Sitten hän otti palan vanhasta, arpisesta

sydämestään ja asetti sen nuoren miehen sydämeen irtirepäistyn palan paikalle. Se sopi kuoppaan,

joskaan ei aivan täydellisesti. Reunat jäivät hieman rosoisiksi. Nuori mies katsahti sydämeensä.

Se ei enää ollut täydellinen, mutta se oli nyt kauniimpi kuin koskaan ennen.

tumma päivä

Tänään on "vaihteeksi" ollut "tummempi" päivä. Eilen illalla iski taas yksinäisyys ja jollain lailla mietin koko elämääni ja sen tarkoitusta ja tarkoituksettomuutta.

Nukuin todella pitkät yöunet. Taisi tulla samaan syssyyn yö- ja päiväunet.

Näin taas paljon unia. Yhdessä unessa synnytin tyttövauvan ja olin iloinen, että synnytys olikin helppo ja voi että se vauva oli kaunis. Hänellä oli tummat hiukset, kulmat ja ripset. Sinänsä jännää, että lasten isä oli unessa sama kuin lasteni isä. Silti seurustelin erään miehen kanssa siinä, jonka tunnen nyt ystävänä. Se oli kummallinen kokonaisuus. Olimme rahallisesti hyvin rikkaita ja tämä mies jonka kanssa lapsi ei ollut, mutta kenen kanssa unessa olin yhdessä oli tutustumassa tähän 'sukuuni'. Siis vaikeaa selittää. Rakastin näitä kahta miestä samaan aikaan ja he minua ja kaikki oli ihan normaalia siinä kuvioissa. Meidän oli tarkoitus asua sitten ihan kaikkien yhdessä. Olihan meillä loisteliaasti tilaa. Meillä oli omat hotellit ja ravintolat ja ties mitä. =)))Plaah...  Lisäksi oli vielä paljon kissanpentuja, joita hoivasin. Vettä oli unessa paljon, merta ja uimista, siltoja.

Toivonpa että joskus saan ymmärtää mitä nyt käyn läpi. Tämä on niin syvää menoa nyt, että välillä pelottaa. Tuntuu että koko maailmankaikkeuden "pimeys" virtaa ja suodattuu lävitseni ja elän kaiken mahdollisen koettavissa olevan pelon ja tuskan läpi. No, ehkä liioittelen, mutta on todella outoa, kun joku hirveä olotila menee läpi ja riepoo, etkä toisaalta hallitse sitä, mutta tiedostat kaiken kokoajan. Tai voi tietyllä tavalla "hallita", mutta ei juosta sitä pakoon tai peittää tai piilottaa itseltäni.

Voi elämän kevät, vai syksykö?

ulos luolasta hetkeksi

Eilen ystäväni yllättäin viesti, että lämmitänkö saunan, jos tulisi saunomaan. Noh, itekin olin kyllä kunnon löylyjä ja pesua vailla ja laitoin saunan lampiämään. Saunottiin pitkään, juteltiin ja parannettiin maailmaa ja tilattiin vielä pizzat kotiin ja katottiin dvd. Teki ihan hyvää kokonaisuutena. Yöni nukuin tukkina ja näin taas todella erikoisia unia. Yhdessä puhuin hyvin kiivain sanoin ihmisille, jotka olivat tunkeutuneet hotellihuoneeseeni ja katsoin jokaista hyvin tiiviisti samalla vuorollaan silmiin ja olin tuntevinani, miten silmien voima on suurempi kuin sanojen. Muistan muuten ne erikoiset silmät, jotka näillä kaikilla ihmisillä oli. Yhdellä hyvin suuret, hieman kissamaisen vinot ja vihreät silmät. =))

Tänään sitten ajelin autolla lähes sata kilometriä ja kävin avustamassa väri- ja tapettivalinnoissa Ystäväni uuteen kotiin. Olinpas sen jälkeen melko puhkinainen ja väsy olo, mutta pitkästä aikaa tulin hetkeksi ulos luolastani. ;) Kaunis koti siitä tulee.

Tänään olen siten ihan yksin loppuillan. Katsotaan nyt miten kauan hereillä pysyn. Hieman oli riskaapelia tuolla ajella autolla, sillä huomasin, etten nyt ihan skarpissa kunnossa ole kuitenkaan. Väsymyksestäni johtuen. Välillä tulee vain olo, että laitanpa silmät kiinni ja nukahdan. =) Hieno tunne silti, että silmät ummistamalla se uni tulee. Sellaista yleellisyyttä en ole aikoihin kokenut. Tosin liikenteessä sitä ei sovi soveltavan. Pyrin ajamaan autolla vain pakolliset reissut tästä eteenpäin, kunnes univelat on "maksettu".

Minulle on syntynyt hieno ja itselleni arvokas hoitosuhde sairaanhoitajan kanssa. Hän jopa soitti minulle kotiin torstaina ja perjantaina ja kyseli vointiani ja antoi ohjeita. Ja käyn häntä tapaamassa kerran viikossa muutenkin ihan livenä. Olin jopa huomaavinani, että hänenkin silmäkulmansa kostui, kun viime keskiviikkona itkin vain väsymystäni hänen luonaan. =I En kuitenkaan halua olla hänelle taakaksi ja tulla riippuvaiseksi meidän hoitosuhteesta. Nyt se on kyllä ihan paikallaan, sillä hän on nyt niitä harvoja ihmisiä, jotka tietää miltä minusta tuntuu ja mitä käyn läpi ja miten voin selvitä siitä. Sanoi viimeksi, että minun pitäisi nukkua putkeen ainakin kaksi viikkoa, että olisin saanut univelkojani suurimman osan pois...

Toisaalta olen hiukan varuillani tämän "avoimuuteni" suhteen, toisaalta en. Olen ajatellut niin, että mitä avoimemmin (julkisemmin) voin puhua ja kirjoittaa suoraan ja rehellisesti siitä mitä käyn läpi ja juuri niillä oikeilla sanoilla, eikä korulausein, sitä perusteellisemmin voin "parantua". Minusta kaikista asioista pitäisi voida puhua avoimesti ja unohtaa häpeä ja syyllisyyden tunteet omasta mahdollisesta epäonnistumisesta. En tiedä.

Pikkuisen minulle iski sisustuskärpänen, kun kävin ystäväni asunnolla. Tekisi mieli laittaa olohuone ihan uuteen uskoon. Hiukan jo mittailin tuossa sohvaa ja seiniä ja mietin mahdollisuuksia, mutta voimat eivät nyt vain riitä. Se on repivä yhtälö kun tulee innostus, mutta ei kertakaikkiaan vain ole voimaa tehdä sitä. Sitten ahdistuu, jos miettii, mitä kaikkea voisi tehdä ja mitä asioita viedä eteenpäin ja tuntee jälleen kerran itsensä luuseriksi ja laiskaksi yhteiskunnan elätiksi.

Tämä on melkoista opettelua, oppia arvostamaan ihan pienen pieniä askelia. Oppia arvostamaan sitä, että jaksaa pedata pedin tai hakea postin. Normaalistihan sellainen on peruskauraa, ettei edes tiedosta tehneensä mitään, varsinkaan ainakaan mitään elämälle tärkeää. Oppia arvostamaan sitä, että silittää lapsen hiuksia, kun hän tulee lähelle ja pitää sitäkin arvokkaana asiana. Eikä enää tavoittelekaan suoraan sitä, että antaa täydellisen hyvän ja turvallisen ja rakkaudellisen lapsuuden kokonaisuutena.

Olen ihan elämän alussa. Otan ensiaskelia.

Opettelen elämän arvojen hippuja.

Opettelen sietämään rajallisuuttani.

Opettelen pitämään rakkautena tukan silittämistä ohimennen.

Opettelen pitämään suurena tekona pedin petaamista.

Olen niin kovin alussa vasta.

Uskon että Luoja ohjaa nyt tätä "lasta" .

********************************

Olisi mieleni enkeli,
saisi sydämeni siivet
niin saapuisin luoksesi yön pimeässä hiljaisuudessa
ja toisin tämän tunteen uneesi.
Sadun kuvin näyttäisin sinulle sen,
miten ihminen kärsimyksen tien kuljettuaan löytää elämään
miten rakkauden suudelmat todellakin muuttavat sammakon prinssiksi
eikä pieniä prinsessojakaan unohdeta satavuotiseen uneen.
Korkealle vuorelle sinut veisin
jotta näkisit laaksoon
ja ymmärtäisit elämän salaisuuden
anteeksiantamisen oikeuden
sen, että satujen noidillakin on sydän
syvällä taikojen takana
hekin tarvitsevat ystävää.
Yön läpi sinut kuljettaisin
veisin kohti uutta aamua,
kohti uutta syntymää.
Herättäisin auringon tanssiin tai sateen ropinaan.
Vuosien tuska väistyisi, viha pakenisi
ja sydämesi saisi tilaa rakkauden tulla
ihmisen tulla.
Tänä iltana olen luonasi ajatuksin
lähempänä kuin koskaan
ikuisena kuin kaipuu.
-Eija Jaakkola-Partanen-

Musiikkia tähän päivään tästä linkistä

Ja toinen tästä 

suuria sisäisiä muutoksia

Kyllä on ollut viimoset kaksi kuukautta sellaista röykyytystä, että itse ei tahdo mukana pysyä. Tuntuu, että joku solmunpää aukesi eilen. Nyt olen ihan zombie. Minulla on ollut niin valtavat ahdistus(tuska-)kohtaukset ja pitkä unettomuuden jakso takana, että lääkärin määräyksestä syön nyt niin "tainnuttavaa" lääkettä iltaisin. (aloitin eilen), että olen muutaman päivänkin tokkurassa. Hyvä aloittaa näin, kun lapset menevät isälleen ja voin tokkuroida ihan rauhassa. =D))

Kyllä on muuttunut suuresti käsitykseni nykylääketieteestä ja lääkkeistä tänä aikana. Ne muuten toimii samalla tapaa kuin homeopatia. ;) Sen verran itekin olen lääketiedettä aikanaan lukenut, että tiedän miten lääkkeissä nuo reseptori jutut menee. Niistähän ei saada luonnonmukaisella tavalla molemmista "päistä" samanlaisia, kuin luonnollisesta vastaavasta aineesta, vaan toinen "pää" ja erilaiseksi ja se aiheuttaa lääkkeiden sivuoireet. Tässä saattaa olla ihan hyvä jujukin. ;) Sitä kautta toisaalta lääke toimii käänteisestikin. Eli samalla tapaa kuin homeopatiassakin. Jooh, sekavaa.... =)) Ihan kun jotain näistä tietäisin. ;)

Olen tänä aikana tutustunut ihmisiin (netissä), joille lääkkeiden käyttö on jokapäivästä elämää ollut vuosia. Ihmisiin, jotka elävät kuilun partaalla, jopa ehkä jo vuosia tai vuosikymmeniä. Niin nuoria parikymppisiäkin kuin jo vanhuksia. Ja olen heiltä saanut vertaistukea ja taas luultavasti sitä itsekin heille jossain määrin antanut. Siellä on olleet ihmiset, jotka ovat herkkiä, haavoittuvia, viisaita, taiteellisia, luovia, avoimia, rehellisiä, aitoja ja hyvin hyvin syvällisiä. Minulle on herännyt hyvin voimakas suojeluvaisto eräiden kohdalla, ihan kuin olisivat omia lapsiani. =) Olen löytänyt vihan positiiviselle käytölle taas uuden väylän: puolustaa ja ohjata ihmisiä kohdistamaan vihan tunne "en ole sitä miksi olette minut saaneet uskomaan, vaan aivan jostain muuta" ajatukseen. Ja päinvastoin minä uskon monesta samoin, että he eivät vihaa itseään, eivät halua itse kuolla, vaan se "väärä minä" heissä, se sietämätön kipu ja ahdistus heissä, sen kaikki haluaa itsestään kuolettaa. He/me eivät(emme) kaipaa "ulos, ylös ja lenkille"-kannustusta, vaan nimeomaan todellista tuskansa ja tunteidensa rehellistä kuulemista sellaisenanaan. Huumori, hyvin mustahuumori, on siellä(täällä)"maailmassa" myös kantavavoima, sekä aidot virtuaalihalaukset. =))

Pitkä on se tie ja arvostan näitä ihmisiä sunnattomasti. Tekevät suunnattoman suurta ja syvää työtä yhteiskunnallisesti ja jopa maailmanlaajuisesti. Jotkut maallista menetystä hankkineet, eivät juurikaan minun arvostustani saa. Saavat sen sitten muualta. Enhän minä heitäkään halveksi, mutta se ei vain millään lailla sykähdytä minua.

Jupiter yhtymä Nousumerkki

Tarkka: 30.11.2007
Alkaa: 30.10.2007 Päättyy: 14.12.2007
Yksi kahdentoista vuoden jakso persoonallisuutesi toteuttamisessa ja laajentamisessa on nyt päättymässä ja toinen alkamassa. Kaikki se, mitä olet tähän asti saavuttanut ja millaisena olet oppinut itsesi näkemään ja näyttämään, tulee nyt asettaa alttiiksi muutokselle, joka antaa sinulle mahdollisuuden laajentaa minäkuvaasi ja persoonallista vaikutustasi kokonaan uusille urille.

Etukäteen lähes kaikki ovat innoissaan elämänsä uudistumisesta, mutta ajankohdan tullessa kohdalle menee suurimmalta osalta pupu kalsareihin. Mistä tässä oikein onkaan kysymys" Ei lopulta sen kummemmasta kuin Jupiterin vaatimuksesta pystyä tekemään päätös juuri silloin kun mahdollisuus avautuu. Yhtymätransiitissa päätöstä oman persoonallisuuden uudistamisesta ei voi verrata menneeseen eikä tulevaan.

Aiemmat saavutuksesi eivät paina uudessa haasteessasi yhtään mitään, ja siitä mihin olet ryhtymässä, sinulla ei voi olla todellista käsitystä. Ne, jotka vaativat konkreettista näyttöä uudistuksen toimivuudesta ja hyödyllisyydestä ennen päätöksen tekoa, jäävät soittelemaan toista viulua. Soolon saavat ne, jotka ottavat mahdollisuuden epäröimättä vastaan. Riskinottokykyähän siinä kysytään ja luottamusta omiin tuntemuksiin.

Ottaessasi uuden haasteen vastaan paluuta vanhaan elämääsi ei enää ole, koska se kertakaikkiaan ei sitten tunnu yhtään miltään. Sisimmässäsi tunnet tämän ehdottomuuden ja siksi saatat turvallisuutta etsiessäsi pitää kiinni siitä, mitä sinulla jo on ja jättää vastaamatta elämän heittämään haasteeseen. Kukaan ei voi moittia sinua näinkään tehdessäsi, sillä suurimmalta osalta muutos jää vähintään puoleen siitä, mihin todella olisi mahdollisuuksia.
Samanaikainen oppositio deskendentille kuvaa parisuhteen alueella konkreettisen tekemisen ja etsimisen ajan päättymistä siirtyessäsi toteuttamaan parisuhdettasi henkisellä tasolla.

Ellet ole viimeisten kuuden vuoden aikana uskaltanut toteuttaa ihmissuhteita oman kehityksesi ja omien tarpeittesi mukaisesti, purkautuvat negatiiviset tunteesi nyt kertaheitolla. Uudistuva persoonallisuutesi tarvitsisi nyt ennen kaikkea henkistä tukea rakastetultasi tai muilta läheisiltä ihmisiltä. Jos olet tähän asti suunnitellut oman elämäsi heidän odotustensa mukaisesti, eivät he tietysti nytkään anna periksi jo saavutetuista eduistaan. Koska kaikki kuuden vuoden aikana kertynyt tyytymättömyys on pelissä, saatat lakaista koko systeemin muistojen joukkoon. Jos aiot saada elämältä edes puolet siitä, mitä se nyt on sinulle tarjoamassa, niin tällainen katala temppu rakastettuasi/läheisiäsi kohtaan on aivan välttämätön.

Nyt on uskallettava tehdä päätös keneltäkään lupaa kysymättä ja sotahan siitä syttyy, ellei suhteesi ole rakentunut todelliselle rakkaudelle. Omistava kumppani tekee todennäköisesti kaikkensa estääkseen sinua vastaanottamasta uutta haastetta, koska tietää sen ehdottomasti vaativan kaiken huomiosi ainakin hetkeksi aikaa. Seuraapa, mitä tällä rintamalla tapahtuu, ja uskalla tunnustaa tosiasiat.

Tietysti tämä on tyytymättömyydestäsi johtuen otollista aikaa myös uusien rakkaussuhteiden solmimiseen, mutta muutama jääpala hattuun ei olisi pahitteeksi, sillä nyt on tavallista suurempi vaara ponkaista ojasta jorpakkoon. Saatat tyhmyyksissäsi syyttää puolisoasi ahdistuksestasi ja löytää kyllä helposti ymmärtäjän ja lohduttajan, jos vain avaat suusi sopivassa paikassa, kuten esimerkiksi tanssilattialla. Näin syntyvä uusi suhde ei yleensä paljoa entisen surkeudelle häviä. Tämä vain pieneksi vinkiksi, ettet kuvittelisi kettua kanaksi/kukoksi.

Tänään on jo kummasti valoa tunnelinpäässä ja sellaista "hengen-uhmavoimaa" pursuaa tuolta pimeydenkin välistä. Noh, tässä vaiheessa vielä olotilat vaihtelee, eikä pidä nuolaista ennenkuin tipahtaa. Nyt pitää edetä varovaisin askelin ja kuulostella tarkkaan. Ei pidä kuvitella, että olisin nyt jo johonkin valmis. Olen vasta matkalla. Mutta odottakaapas jos/kun tästä joskus nousen, sitten on oksat pois.

************************

Iloa sen pitää olla - jokaisen uuden aamun
valon määrästä
väristä riippumaton
pilvinen tai aurinkoinen
sinihämäräinen
epätoivonharmaa.
Mikä tahansa
mutta uusi päivä
mahdollisuuksia täysi!
Ehkä juuri tämä se päivä
jota et koskaan unohda
jonka jälkeen kaikki on toisin.
-Maaria Leinonen-

***************************

Että iloni olisi puu
oksilla omenat
olisi keveys ja tuuli
joka kantaa
että iloni olisi tuuli joka kantaa
kun ikä sitoo sinut maahan
kun maa on sinun juuriasi täynnä
ja kyyristyt varjoon
allasi maa
sinun taistelusi aika.
-Kirsi Kunnas-

************************

Voitko valita Itseesi ja synnynnäiseen sisäiseen viisauteesi luottamisen, vaikka valintasi muiden mielestä olisivatkin aivan järjettömiä? Entä silloin, kun valintasi vaikuttavat täysin järjettömiltä myös itsellesi?
"Järki" ja logiikka ovat mielestä, mutta mieltäsi ei ole suunniteltu kontrolloimaan elämääsi. Tämä tehtävä on sinun, Jumalallisen Olennon joka olet. Mitä valitsisit jos yksinkertaisesti seuraisit sydäntäsi? On aina olemassa joku joka epäilee touhujasi ja yrittää saada sinut luopumaan aikeistasi, ja lannistaa sinut. Voitko jättää huomiotta tällaiset äänet ja seurata oman Sielusi kutsua?

Täältä 

sielunkumppani 126:lla eurolla

Tuo mainos aina hyppii netissä silmille. Etkö ole vielä löytänyt sielunkumppaniasi? Jäsenyys 126 ja se löytyy.... Miten helppoa. Ihan turhaa pähkiä, etsiä ja miettiä, sen saa jo muutamalla eurolla.

Pää särkee. Noh, siihen on syynsä. Yritän kestää.

Tänään on noussut ihan outoja muistoja ja ajatuksia ja unet on olleet todella outoja ja todella eläviä. Yhden lapuuskotini piha ja talo oli muokattu uusiksi. Sen ympärille oli tehty kaunis meri ja kauniita kaarisiltoja ja taloon oli tehty hienoja lasikäytäviä ja muuta omaa silmääni miellyttävää arkkitehtuuria. Outoa siinä oli se, että siellä asuikin lasteni isä nykyisen vaimonsa kanssa, mutta minun oli määrä palata"emännöimään" sitä taloa. Tapasin siinä entisen anoppini ja miehen veljen vaimon ja he antoivat ohjeita, miten pääsen jouhevasti taas mukaan sukuun ja elämään ja saadaan se uusi vaimo pois kiusaamasta lasteni isää.

Hah, en ymmärrä tuota unen viestiä ollenkaan, sillä en todellakaan kaipaa liittoani takaisin ja meillä on hyvät välit lasten isän kanssa ja haluan että hän on onnellinen uuden vaimonsa kanssa. En käsitä mitä tuo uni voi viestiä..... tosi outoa.... ehkä liittyy kuitenkin johonkin turvallisuuden tunteeseen, koska kyseessä oli sellainen lapsuuden kotini, joka oli minulle rakkain maalaismiljöö kotini....

Voi tätä elämää..... vaikka olen täysin rikki, sillä tapaa, että enää en voi itse kontrolloida kaikkia elämäni vaiheita, vaan elää ne läpi, niin silti olen kohdannut muutamia ihmisiä, joista tunnen niin valtavaa kiitollisuutta, että pyydän "Luojaa" muuntamaan kiitollisuuteni tunteeni heidän hyväkseen silloin, kun he sitä tarvitsevat omassa elämässään. Ihan missä muodossa tahansa. Mikä on heille parasta.

tuntemuksia runojen muodossa

*******************

Ne jotka eivät tunne pimeyttä,
eivät koskaan ala etsiä valoa.
-Buckle-
***********************************

Rakkaus suruissa lähdetään merille.
Minä en lähtenyt.
Ei löytynyt niin suurta merta
ei niin mustaa laivaa.
-Eila Kaustia-

********************

Tätä päivää yritän paeta.
Turhaan takerrun eilisen varjoihin
Ne valuvat pois kuin hiekka
sormieni lomasta.
Enta huominen?
Pelkään...
Jos huomenna kaikki taas katoaa.

******************************

Suru ei ole kuin puu joka kaadetaan
vaan kuin järvenselkä,
jonka yli on soudettava.
-Iiris Kähäri-

*************************

Että iloni olisi puu
oksilla omenat
olisi keveys ja tuuli
joka kantaa
että iloni olisi tuuli joka kantaa
kun ikä sitoo sinut maahan
kun maa on sinun juuriasi täynnä
ja kyyristyt varjoon
allasi maa
sinun taistelusi aika.
-Kirsi Kunnas-

*************************

Kukaan ei kertonut, että lattia on liukas.
Sitä on elämä.
-Ogden Nash-

************************

  Olisi mieleni enkeli,
saisi sydämeni siivet
niin saapuisin luoksesi yön pimeässä hiljaisuudessa
ja toisin tämän tunteen uneesi.
Sadun kuvin näyttäisin sinulle sen,
miten ihminen kärsimyksen tien kuljettuaan löytää elämään
miten rakkauden suudelmat todellakin muuttavat sammakon prinssiksi
eikä pieniä prinsessojakaan unohdeta satavuotiseen uneen.
Korkealle vuorelle sinut veisin
jotta näkisit laaksoon
ja ymmärtäisit elämän salaisuuden
anteeksiantamisen oikeuden
sen, että satujen noidillakin on sydän
syvällä taikojen takana
hekin tarvitsevat ystävää.
Yön läpi sinut kuljettaisin
veisin kohti uutta aamua,
kohti uutta syntymää.
Herättäisin auringon tanssiin tai sateen ropinaan.
Vuosien tuska väistyisi, viha pakenisi
ja sydämesi saisi tilaa rakkauden tulla
ihmisen tulla.
Tänä iltana olen luonasi ajatuksin
lähempänä kuin koskaan
ikuisena kuin kaipuu.
-Eija Jaakkola-Partanen-

**************************** 

unten mailla

Huhhuijaa... tämä päivä on mennyt pelkäksi sängyssä makoiluksi ja nukkumiseksi. Noh, nyt siihen on mahdollisuus, koska äitini tuli tänne eilen hoitamaan lapsia ja tekemään kotitöitä. Itselle toisaalta hiukan kaksipiippuinen juttu, koska koen lievää ahdistusta äitini ollessa täällä. Olenkin lähes linnottautunut omaan makkariini ja yritän tässä läppärini kanssa tulla toimeen. =)

Aamulla heräsin normaalisti puoli seitsemältä ja herättelin lapset kouluun. Hiukan siinä pesin pyykkiä ja sitten menin nukkumaan takaisin. Puhelin herätti puoliltapäivin ja sovimme työnantajan kanssa, että koska vielä on koeaika koitamme jotenkin luovia työsopimuksen lopettamisen niin, ettei minulle tule karenssia. Hyvä niin, kun kuitenkaan en palkkaa heiltä sairauslomaltani saa. Pitää vain tässä jokupäivä raahata itsensä sinne työpaikalle palauttamaan tyovälineitä yms ja käydä sitten työkkärissä. Varmaan sitten vielä kelankin suuntaan tulee jälleen setvittävää...

Nukahdin heti uudelleen puhelun jälkeen ja hetki sitten heräsin taas puheluun. Rakas Ystäväni soitti ja kertoili kuulumisiaan. Jospa nyt koittaisi pysyä hereillä loppuillan, että saa yölläkin unta vielä. Vaikka onhan sitä univelkaa tässä ehtinytkin kertyä jo. Tosin haluan mahdollisimman pian "oma koti kullan kallis" tunteeni takaisin, eli äitini saa luvan lähteä omaan kotiinsa viimeistään torstaina. Arvostan kyllä apuansa, mutta rajansa kaikella. =)

Eilen sain revittyä itseni ystäväni luo iltapäiväteelle. Se piristi kummasti. Hän ymmärtää näitä asioita hyvin, koska on itse samoja kokenut ja kokee edelleen. Itse kun olen kissaihminen, niin tuntui niin hyvälle kun hänen kissansa tuli syyliini ja painautui oikein tiukasti rintaani vasten ja puski leukaani ja piti oikein kynsillään paidastani kiinni. =)) Sydänchakrahoitoa... =))))) Oli siinä todella kauan. Kiitos vain kisuliini! =)

Huomenna on taas aika hoitajalle. Saas nähdä mitä sanoo eilisen arvauskeskuslääkärin ohjeista, jotka minusta olivat täysin päin per*että. Minulle oli varattu 40min aika, mutta kas huomasin olevani resepti kädessä ulkona jo vartin päästä. Siis ei mitään perehtymistä todelliseen tilanteeseeni tai olotilaani. Lääketieteenkoekaniiniksi en tule suostumaan. Murrr...

*******************

Niin mä kerran tieni aloin

Niin mä kuljen; paljain jaloin.

Avohaavat syvät näissä

ammottavat kantapäissä:

rystysihin joka kiven

jäänyt niist on verta hiven.

Mutta niinkuin matkan aloin,

päätän myös sen: paljain jaloin.

Sillonkin kun tuska syvin viiltää virkan:

-Näin on hyvin.

-Tapatukoon tahtos sinun, kohtaloni,

eikä minun.

-Uuno Kailas-

Menossa:

Jupiter kolmio Saturnus

Jupiter neliö Pluto

Jupiter neliö Kuu

Jupiter yhtymä Nousumerkki

Venus yhtymä Uranus

Venus yhtymä Jupiter

Merkurius neliö Aurinko

Neptunus sekstiili Saturnus

Neptunus neliö Keskitaivas

elämää

Olipas tänne vaikeaa päästä kun otin vanhan läppärin käyttöön, eikä tässä ollut talletettuna salasanaa....  Nettiyhteydetkin olleet tässä poikki... koneet sekoilee ja muuta "kivaa"....

Pöh... kyllä tämä on tällä läppärillä niin vaikeeta, että taidan jättää jorinat tähän tällä kertaa....

Tuli tuossa jossain vaiheessa mieleen, kun on noita transiitteja tuossa menossa ja joku niistä oli sentyyppinen, että se hioo tuota "työuraani" (hahaa, mitä työuraa). No kuitenkin kun olen tässä hiukan ollut kauhuissani, että näyttää tämä työpaikka nyt menevän sivusuun heti alkutekijöissään, mutta ehkäpä sillä on tarkoituksensa. Ehkä olen kuitenkin suuntautunut väärälle alalle ja työhön.... onhan ne paineet työllistyä olleet melkoiset, ettei saa työtävieroksuvan ja luuserin leimaa otsaansa. Tosin, taitaa se jo ollakin. Että eipäkai tässä mitään menetettävää enää ole.

****************** 

En elä kylmästä rakkaudesta

tuulen riepottelemista unelmista.

Elän lämpimästä hetkestä, jolloin

kaksi ihmistä kohtaa 

purkaa kaipauksensa kosketukseen.

Elän siitä tunteesta

kun tuntee olevansa tärkeä,

tietää toisen kaivanneen.

*****************

Minun rakkauteni on

liian suuri tuhottavaksi

Sen reunat rönsyilevät

Vaikka sydän on palanut

melkein loppuun.

**************** 

Vesimies

Rukous, Johanna Jormakka

Vuodatan maljastain mä ylenmäärin,

tähtien hehkua virrattain ...

ravinnoksi siementen

kohti loistoa jumaluuden

herätä meissä. 

Janoosi juo ja sielusi täytä. 

Ojenna kätes´ ja tähteesi tartu!

Muistat,

sinäkin oot, yksi meistä.

- Anneli Leivo -

• Eläinradan 11. merkki, kartan 11. huoneen hallitsija 
• Hallitsijaplaneetta: Uranus
• Elementti: ilma
• Laatu: kiinteä, maskuliininen
• Numero: 4
• Viikonpäivä:
• Värit: Violetti, sähkönsininen
• Kivet:
•   - Haukansilmä - laajempien visioiden näkemiseen
•   - Zirkoni - uudistusmielisyyttä vahvistamaan
• Metalli: Elohopea
• Tarot-kortti: Tähti - intuitio, valo, omaperäisyys
• Vesimiehen merkki liittyy hermostoon

AVAINSANAT:  Sosiaalisuus, kaukonäköisyys, individualistisuus, kapinallisuus, älyllisyys, lojaalisuus, riippumattomuus, tasavertaisuus

Vesimies saapui maan pinnalle evoluutioon osallistumaan yhdentenätoista eläinradan merkkinä. Vesimies saapui jalostamaan Leijonan jo aloittamaa yksilöllisyyttä niin että yksilöllisyys ei olisi itsekkyyttä vaan sovussa yhteisöllisyyden kanssa. Siinä missä Kauris kehitti organisaatioita, Vesimiehen osana oli saada organisaatiot mahdollisimman tasavertaisiksi ja yhteistyössä toimiviksi, niin että kukaan ei jäisi osattomaksi yhteisestä hyvästä.  

Vesimies onkin ryhmäsielu parhaasta päästä. Vaikka Vesimies tietää olevansa oma, aivan ainutkertainen ja erilainen yksilönsä, Vesimies kuitenkin tietää, että niin ovat kaikki muutkin. Kukaan ei ole hänen silmissään muita parempi tai pahempi. Ihmisten titteleillä ei ole merkitystä, narri on ihan yhtä arvokas kuin herrakin.

Vesimies tuntee usein olevansa muista sfääreistä, erilainen ajatusmaailmaltaan kuin muut. Etenkin nuorempana oma erilaisuuden tunne voi olla kiusallinen kun taas iän kasvaessa Vesimies yleensä oppii olemaan terveellä tavalla ylpeä itsestään. On tärkeää, että Vesimies löytää jo nuoresta pitäen samanhenkisiä ystäviä, joiden joukossa Vesimies voi kehitellä omia erikoisia visioitaan samanhenkisessä ilmapiirissä.

Sitoutuminen ei ole ilman merkeille helppoa, ei myöskään Vesimiehelle. Vesimies on joskus melkeinpä sairaalloisen tarkka omasta riippumattomuudestaan ja vapaudestaan. Kapina sitomista vastaan voikin kääntyä Vesimiehen itsensäkään huomaamatta kapinaksi itseä vastaan, kapinoinniksi kapinoinnin vuoksi. Vesimiehen kumppanin onkin ymmärrettävä antaa Vesimiehelle paljon vapautta ja myös hyväksyttävä se tosiseikka, että useinkin Vesimiehelle saatat olla pitkänkin seurustelun jälkeen vieläkin tasaveroinen muiden kumppaniehdokkaiden kanssa.

Tehtävät:

•  Opettaa kanssaihmisille suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan

• Rohkaista omalla esimerkillään olemaan rohkeasti outolintu, erilainen

Haaste:

• Sitoutumisen oppiminen 
  

nukuttu yö takana

Onpas oudon levollinen olo. En muista tallaista aikoihin kokeneeni. Viimosen kuukauden olen vain pyörinyt levottomana yöt ja päivät ja on tuntunut kuin rinnassa oli räjähtämäisillään oleva pommi. Nyt huomaan miten löyhästi tähän asti olen käyttänyt sanaa ahdistus. En todellakaan tätä ennen ole tiennyt mitä se on. Tuska on ennenkin rieponut sisintä, muttei koskaan näin pitkään ja hallitsemattomasti. On vaatinut minulta melkoista nöyrtymistä, etten hallitsekaan itse millään keinoin omin voimin olotilaani ja vointiani. Toisaalta ajattelen niin, että se tuska mikä sisälläni on painanut vuosia, jossei vuosikymmeniä, voi vihdoin tulla ulos.

On vaatinut minulta myös tietynlaista nöyrtymistä lääketieteen edessä. Oleni ikäni ollut lääkevastainen ja biodynaamis-luomu-ihminen. Varmaan voi laskea yhdenkäden sormilla elämäni kaikki antibioottikuuritkin. Olen uskonut että voin itse hallita kaiken ja valita kaiken ja tietysti sen parhaimman. Siis itseni hoitamisessa. Nyt luotan siihen hoitoon ja apuun mitä saan ja uskon vahvasti, että senkin takana on enekelinsiipien havinaa ja "Luojan" kädet ohjaamassa.

Melkoista itsen kanssa taistelua, nöyrtymistä ja häpeäntunnetta olen käynyt läpi, kun minä olen joutunut tarttumaan pilleripurkkiin saadakseni nukuttua. Toinen vaihtoehto olisi ollut niin lopullinen loppuunpalaminen, että olisin maannut hetken päästä sairaalassa tai jompikumpi olisi pettänyt, keho tai psyyke. Otan nyt tämän lepotauon kiitollisuudella vastaan. On uskomatonta, ettei ahdista ja on rento olo. En ollut muistanut, miltä se voi tuntua. Itkuinen toki oloni ja hyvin surullinen, mutta se on hyvin lempeä tunne.

Ehkä minä tästä vielä nousen ja olen taas yhtä kokemusta rikkaampi. Sitä vain olen miettinyt, että pitääkö minun elämäni aikana ihan kaikki elämän murheet ja tuskat läpikäydä kasvaakseni terveesti nöyräksi ja myötätuntoiseksi ihmiseksi. Ehkä. Onhan nämä elämäni karikot jo nyt jalostaneet minua melko tavalla, enkä yhtäkään kärsimystäni tai tuskaani poiskaan antaisi, vaikka silloin kuin tilanne on akuutti sen antaisi pois.

-Saima Harmaja-

väsy

Kyllä on väsy olo. Olen vain kerran ennen elämässäni kärsinyt unettomuudesta joskus viisi vuotta sitten ja totesin, että se on kamalampaa kuin ainainen univelan tunne. Nyt olen viikon pyörinyt unettomana ja levottomana ja alkaa olla melko puhkinainen olo. Noh, kaipa tämä tästä. Onneksi olen nyt kuitenkin saanut suht hyvän tukiverkon itselleni ja koen vihdoin tulleeni kuulluuksi. On ollut niin turhauttavaa saada vain piristys-kehoituksia ja rohkaisuja.  Suht tuskallinen yhtälö tuo unettomuus ja väsymys.

Noh, kaipa tämä tästä. Transiittejakin näyttää olevan oikein roppakaupalla menossa. Muistan kun vuosi sitten minulla oli niitä pluton höykyytyksiä ja tulkinnassa luki Sepon omia kokemuksia niistä ja ne kuulosti silloin myös melko hurjille. Näyttää tuo Jupiterkin höykyyttävän, vaikka olen käsittänyt, että olisi sellainen suht positiivinen vaikutukseltaan. Ehkä olen elänyt sitten niin oman sisäisyyteni vastaisesti, ettei mitään "palkkiojaksoja" ole luvassa. =I

lukuhetkiä

Hyviä juttuja näissä linkeissä.... :

Tunnetko itsesi?

Masennuksen toiset kasvot

Miten suhtautua oikein kärsimykseen

Tunneheliumista todelliseen rakkauteen, osa 2

Nöyryyden merkitys

*sydän hionnassa*

Voi kun olen turta, tyhjä ja järkyttynyt.

-------------------------------------

Mua pelottaa
- Eino Leino 1898 - (Hiihtäjän virsiä, 1900)

Mua pelottaa, mua pelottaa,
mua pelottaa tämä erämaa,
mua pelottaa nämä ihmiset,
nämä katsehet
niin oudot ja kylmät ja kylläiset.

En tunne ma muita, en itseäin.
Miten outojen joukkoon ma jouduinkin näin?
Toki jossakin muualla parempi ois?
Kun huoata vois
tai nukkua, nukkua nuorena pois!

Oi, vieraita oomme me ihmiset
kuin eri tähdillä syntynehet,
kuka kotoisin kuuhuen helmasta on,
kuka auringon,
kuka aivan, aivan on koditon.

Minä lapsonen koditon laaksoissa maan,
minä hankia hiihdän ja harhailen vaan,
minä sydäntä etsin, mi sylkähtäis,
joka luokseni jäis,
yö vaikka mun ympäri hämärtäis.

Minä etsin suojoa itseltäin
ja omilta hulluilta mietteiltäin;
mua pelottaa nämä ihmiset,
nämä katsehet,
mut enin mun syömeni syvyydet.

-------------------------------------

Hmm... lapset aina tuo välillä jotain isän luota, joka heidän mielestään kuuluu äidille. =) Noh, yleensä tuovat kiviä, joita aikoinaan keräsin. Tänään esikoinen toi ison puisen kobran, jonka olen aikoinaan ostanut egyptistä. Jotenkin niin suloista, että he ajattelevat, jonkun sieltä vielä kuuluvan minulle.  

**lumihiutaleita**

Yöllä on satanut lunta ja sataa edelleen ja on valkoinen maa. =D

Jupiterin "höykyytys" jatkuu...

Jupiter symboloi lähemistä kodin turvasta, tutkimusmatkalle elämään ja maailmaan.
Se kierää eläinradan kahdessatoista vuodessa ja silloin on ns. Jupiterin paluu, joka näkyykin usean nuoren elämässä uuden ryhmän, toveripiirin merkityksen vahvistumisena ja perheen "hylkäämisenä".
Tämä vaihe voi olla sekä vanhemmille , että lapselle tuskallinen mutta se kuuluu meidän ihmiseksi kehittymisen sykleihin ja on lapsen sosiaalisten taitojen harjoittelun kannalta välttämätön.

Jupiter antaa meille mahdollisuudet mutta niihin tulee itse tarttua ja uskaltaa astua uusille poluille.
Vanhat viisaat kertovat, että meidän oppaat asuvat Jupiterilla ja auttavat meitä, kun apua pyydämme. Se apu tulee sähköiseen kehoomme tietoisuutena, joka meidän täytyy itse kyetä kuuntelemaan ja toteuttamaan.

http://www.aumanet.fi/~kaarina.paakkonen/

 

JUPITER: Tarve kasvaa ihmisenä, sopeutua yhteisöön, kulttuuriin oppimalla niiden säännöt, odotukset ja toimintamekanismit; kasvu, laajentuminen, tietojen ja kokemusten sulaminen Minään.

Jupiter on symboli ikuisesta kasvusta, jolla ihminen pyrkii maksimoimaan omat mahdollisuutensa. Jupiterin valtapiiri ulottuu jo kauas pois omasta yksilöllisyydestä. Se on symboli ihmisen sosiaalisesta sopeutumisesta aikaan ja yhteisöön. Samalla se sisältää kasvuaiheet henkiseen kehitykseen, uusien horisonttien ja perspektiivien valtaamiseen. Jupiter sulattaa kokemukset ja tiedon, uskon ja asenteiden kokonaisuudet ja pyrkii kokoamaan nämä yhdeksi linjaukseksi. Mihin tahansa uskomme, mitä pidämme varmana, jumalallisena säädöksenä elämässä, on jupitermaista. Mutta Jupiter voi toimia maallisissa yhteyksissä myös merkiten halua sopeutua sosiaaliseen ympäristöön, sen laitoksiin (kirkko, opetus, politiikka) ja päästä osallisiksi yhteisöä ylläpitäviin riitteihin ja muotomenoihin.

Mitä kaikkea sitä elämä tuokaan eteen, en olisi koskaan osannut toisaalta odottaa, että näin se tapahtuu. Tulee välillä sanottua itselle hiljaa: "Voi minua pientä ressua" =)) Olen nyt niin oudolla polulla, jossa ei näy eteen kuin askel kerrallaan... hiukan pelottaakin välillä, sattuu, käperryn, itken, hymyän ja jotenkin tiedän, että näin on tarkoituskin.

Tuli kaunein kaikista enkeleistä
minun lohduttajakseni päälle maan.
Nyt vast' olen ihminen: mulle
hänen kauttaan kaikki annetaan.

Hänen luokseen lentävät laulut
kuin pienet linnut riemuiten.
Hänen ruumiinsa on kuin sielu
ja sielunsa taivaan kaltainen.

Kuin unista suloisista
hän on astunut aineen maailmaan.
Hänen hentoa olkaansa vasten
pään painan nyyhkivän, autuaan.

- Uuno Kailas -

Pyhäinpäivä

Pyhäinpäivään on sulautunut kaksi juhlaa: kaikkien

pyhien päivä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä. Kaikkien pyhien päivää on vietetty 300-luvulta lähtien. Kaikkien uskovien vainajien päivää on vietetty ensi kerran vuonna 998. Pyhäinpäivässä on olennaista usko pyhien yhteyteen, uskossa elävien ja kuolleiden yhteenkuuluvuuteen. Pyhäinpäivänä kirkoissa sytytetään kynttilät vuoden aikana kuolleiden muistoksi.

VAINAJIEN LEIPÄ
1 1/2 dl soijamaitoa
60 g margariinia
1/2 dl sokeria
7 dl vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
50 g hiivaa
Pinnalle:
1/2 tl anisjauhoa
1/4 tl kanelia
2 tl sokeria
voiteluun margariinia
Kuumenna maito, lisää margariini, suola ja sokeri. Laita sekaan hiiva, kun liuos on kädenlämpöinen. Sekoita vehnäjauhot mukaan vähitellen. Vaivaa pöydällä taikinapallo ja laita se kulhoon pyyhkeen alle nousemaan 2 tunniksi. Sekoita sokeri, anis ja kaneli. Kohottamisen jälkeen vaivaa taikina, leikkaa neljäsosa taikinasta sivuun koristelua varten. Leivo lopusta 3 pötkylää ja letitä ne yhteen. Muotoile jäljellä olevasta taikinasta 2 luunmuotoista koristetta ja aseta limpun päälle. Voitele uunipeltiä ja laita leipä pelille nousemaan 30 minuutiksi. Sivele leipä sulatetulla margariinilla ja ripottele sokeri-, anis- ja kaneliseos päälle. Paista 175 asteessa 3540 minuuttia.

*runot sanoittamassa sielun tuntoja*

Laulu Ikävästä merellä

Tule armaani ja kätes anna mulle
Tule armas ja sieluni vie
lämpöiseen pesään,
se on paleleva tuulien tähden,
se on pelkäävä vaarojen vuoksi,
se on lepattanut mastosta irrallaan,
riekaleina noussut pilviin
ja kaivannut,
ota suuhusi minut, pane kielesi alle,
lämmitä paleleva,
rauhoita pelkääväinen.

-Pentti Saarikoski-

----------------------------------

Minä haluaisin kulkea
alastomampana kuin yksikään olio,
vailla kuorta, ilman muureja
kyllin kauan tullakseni kyllin kauas,
Ystäväni,
sinne saakka missä on paikka
nimeltä Me

- Tommy Tabermann

---------------------------------

 
Mene metsään
Mene vuorille
Mene kauas merelle
Anna yksinäisyyden
hyväillä sinua
kunnes ihosi
on kyllin ohut
Niin ohut
että sydämesi
näkee sen läpi minut
että minä se olin
joka hyväilin,
hyväilen sinua
Mene, mene

Tommy Tabermann

-----------------------------------

Sairas
- Saima Harmaja 1931 - (Huhtikuu, 1932)

I

Pienet ja kärsivät tähdet
katsovat kaupunkiin.
Olen niin väsynyt tänään
tuskiini hiljaisiin.

Kerran, kauan sitten
palavaa unta näin.
Taivaalla hulmusi tähdet
ylleni syöksähtäin.

Siitä on liian kauan.
- Nyt minä rukoilen
vain, että tänään saisin
nukkua vähäsen.

II

Vain eläimet valittavat,
minä en saa valittaa.
On pimeä, pimeä maa.
Ja kuolema hiipii ympäri
ja saalistaa.
Minä olen ihminen. Rinnassa hirveä nyyhkytys
kuuntelen, kuuntelen kulkua kahisevaa.
Minä olen ihminen. Kuulkoon Jumala
sydämeni huudon,
kuolema, hiipivä kuolema ei sitä kuulla saa.

III

Oi Jumala, siipeni murtuneet
ota käsiisi ihmeellisiin!
Olen lentänyt liian kauas,
olen lentänyt eksyksiin.

Olen lentänyt siivin voitollisin
läpi ilmojen häikäiseväin.
Tuhat aurinkokuntaa kiersin,
joka ainoan taivaan näin.

Nyt rajalla viimeisen taivaan
ja rajalla kuoleman maan
minä vapisen enää hiljaa
ja rukoilen, rukoilen vaan.

-------------------------------------